LemmikkipäiväkirjaPäiväkirja
Pää ja aistit

Verkkokalvon irtauma kissoilla: syyt, oireet ja ehkäisy

Verkkokalvon irtauma on vakava silmäsairaus, jossa verkkokalvo irtoaa silmän suonikalvosta. Normaalisti verkkokalvo on tiiviisti kiinni suonikalvossa, josta se saa happea ja ravintoaineita. Kun se irtoaa, ravinnonsaanti katkeaa, ja seurauksena on näön jyrkkä heikkeneminen tai sokeus. Kissoilla verkkokalvon irtauma liittyy useimmiten yleissairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja krooniseen munuaissairauteen.

8 min lukuaikaLähteet

Kiireesti eläinlääkäriin

Hakeudu heti hoitoon, jos kissalla on:

  • äkillistä törmäilyä tai kyvyttömyyttä löytää tuttu ruokakuppi;
  • yhtäkkiä suuret tai keskenään erikokoiset pupillit ja epäily näön heikkenemisestä;
  • verta silmässä tai näköongelma päävamman jälkeen;
  • näkömuutoksen lisäksi tasapainovaikeutta, sekavuutta tai kouristelua;
  • voimakasta silmäkipua, nopeasti pahenevaa yleisvointia tai romahtaminen.

Älä odota, palautuuko näkö itsestään. Hoitopaikan löydät eläinlääkärioppaasta.

Yleiskuvaus

Verkkokalvo on silmän ohut valoherkkä kerros, joka muuttaa valon hermoimpulsseiksi. Kun se irtoaa, näkö häiriintyy jyrkästi. Irtauma voi olla toispuoleinen tai molemminpuoleinen, osittainen tai täydellinen.

Kissoilla verkkokalvon irtauma kehittyy usein äkillisesti, ja se on usein ensimmäinen merkki piilevästä yleissairaudesta, esimerkiksi kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta tai kilpirauhasen liikatoiminnasta, joihin liittyy kohonnut verenpaine.

Tavallisessa verenpaineeseen liittyvässä irtaumassa verkkokalvon alle kertyy nestettä, joka nostaa sen irti alustastaan. Toisenlainen irtauma voi liittyä verkkokalvon repeämään. Näiden hoitomahdollisuudet eroavat, joten pelkkä sana irtauma ei vielä kerro, tarvitaanko esimerkiksi silmäkirurgiaa.

Irtoaminen häiritsee valoherkkien solujen toimintaa. Pitkittyessään tilanne voi johtaa solujen rappeutumiseen, vaikka irtoamisen aiheuttanut ongelma myöhemmin korjattaisiin. Nopean avun tarkoitus on rajoittaa lisävauriota, eikä vastaanotolle hakeutumista lykätä odottamalla oireiden vakiintumista.

Syyt

  • Kohonnut verenpaine (kroonisessa munuaissairaudessa, kilpirauhasen liikatoiminnassa, diabeteksessa, sydän- ja verisuonisairauksissa).
  • Pään tai silmien vammat.
  • Silmien tulehdussairaudet (uveiitti, korioretiniitti).
  • Silmän tai silmäkuopan kasvaimet.
  • Perinnölliset verkkokalvosairaudet (harvoin).
  • Leikkausten jälkeiset komplikaatiot.

Krooninen munuaissairaus ja kilpirauhasen liikatoiminta ovat tärkeitä verenpainetaudin yhteydessä tutkittavia sairauksia. Diabeteksen yhteys vaikeaan verenpainetautiin ei ole kissoilla yhtä selvästi osoitettu kuin ihmisillä. Myös sydänmuutos voi olla korkean verenpaineen seuraus eikä sen alkuperäinen syy. Joskus verenpaineelle ei löydy muuta selittävää sairautta.

Kaikki irtaumat eivät kuitenkaan johdu verenpaineesta. Myös silmän tulehdus, trauma tai kasvain voi olla lähtökohtana. Siksi normaali verenpainearvo ei yksin sulje pois irtaumaa, eikä todettu munuaissairaus korvaa silmän tutkimista.

Riskitekijät

  • korkea ikä (useammin kroonisen munuaissairauden ja kilpirauhasen liikatoiminnan yhteydessä);
  • krooniset munuaissairaudet;
  • hormonisairaudet (kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes);
  • mistä tahansa syystä kohonnut verenpaine;
  • vammat ja putoamiset.

Ikä auttaa arvioimaan mahdollisia taustasairauksia, mutta ei yksin osoita irtauman syytä. Myös nuoren kissan vammaan tai tulehdukseen liittyvä näkömuutos vaatii kiireellisen tutkimuksen. Riskiryhmän seurannan tavoitteena on löytää verenpaineen nousu jo ennen kuin omistaja huomaa näön muutosta.

Tyypilliset oireet

  • äkillinen näön menetys (kissa törmäilee esineisiin, on sekava);
  • laajentuneet pupillit, jotka reagoivat valoon huonosti;
  • mahdolliset verenvuodot silmissä;
  • silmänpohjan samentuma silmänpohjan tähystyksessä;
  • joskus sokeudesta johtuva levottomuus tai stressikäyttäytyminen.

Näön heikkeneminen voi näkyä hyppäämisen epäröintinä, liikkumisen vähenemisenä tai säikähtämisenä tutussa ympäristössä. Yhden silmän vaurio voi jäädä helpommin huomaamatta, jos toinen silmä vielä näkee. Silmät eivät välttämättä näytä ulospäin sameilta, vaikka niiden takaosassa olisi muutoksia.

Äkillisesti huomattu sokeus ei aina ole kehittynyt kokonaan yhden yön aikana. Kissa on voinut pärjätä vähenevän näön ja muiden aistien avulla, kunnes viimeinenkin näkö heikkenee. Kerro siksi vastaanotolla myös aikaisemmista pienistä arjen muutoksista, vaikka varsinainen törmäily alkoi vasta tänään.

Komplikaatiot ja seuraukset

  • pysyvä sokeus (erityisesti, jos diagnoosi viivästyy);
  • silmien krooniset tulehdusmuutokset;
  • toissijainen glaukooma;
  • verkkokalvon surkastuminen;
  • elämänlaadun heikkeneminen ja kissan sekavuus.

Korkea verenpaine voi vaurioittaa silmien lisäksi munuaisia, aivoja ja sydäntä. Silmäoire voi siis olla näkyvä osa laajempaa sairautta. Tasapainon tai tajunnantason muutos ei ole automaattisesti pelkkää sokeudesta johtuvaa hämmennystä, vaan se arvioidaan erikseen.

Sokeus itsessään ei tarkoita väistämättä huonoa elämänlaatua. Monet kissat oppivat käyttämään tuttuja reittejä ja muita aistejaan. Kipu, jatkuva pelko ja muiden sairauksien oireet on silti hoidettava; pelkkä sopeutumisen odottaminen ei ole akuuttivaiheen ratkaisu.

Diagnoosi eläinlääkärissä

  • silmätutkimus ja silmänpohjan tähystys;
  • silmän ultraääni (jos silmänpohjaa ei verenvuodon vuoksi nähdä);
  • verenpaineen mittaus;
  • veren biokemia (munuaisten toiminta, kilpirauhashormonit);
  • kasvainten ja tulehdussairauksien poissulkeminen.

Silmänpohjan tutkimuksessa arvioidaan irtauman laajuutta, verenvuotoja ja tulehdukseen viittaavia löydöksiä. Myös toinen silmä tutkitaan. Ultraääni voi auttaa, jos etuosan samentuma tai veri peittää näkymän. Ulkoinen punoitus tai pupillin koko ei yksin määritä verkkokalvon kuntoa.

Verenpainetta mitataan rauhallisesti kissalle sopivalla mansetilla, joka asetetaan raajaan tai häntään. Ensin annetaan kissan asettua, ja tulkinta perustuu tavallisesti useaan lukemaan. Stressi ja väärä mansetin koko voivat vääristää tulosta. Selviä verenpainevaurioita epäiltäessä hoidon tarvetta arvioidaan kuitenkin heti, eikä kaikkea siirretä myöhempään uusintakäyntiin.

Munuaisten toiminnan ja kilpirauhasen tutkimusten lisäksi voidaan tarvita muita kohdennettuja kokeita. Valinta riippuu kissan iästä, silmälöydöksistä ja yleisoireista. Kerro laihtumisesta, juomisen ja virtsaamisen muutoksista, aikaisemmista vammoista sekä käytössä olevista lääkkeistä. Kaikille kissoille ei tehdä samanlaista testipakettia.

Hoito

Hoito riippuu syystä:

  • kohonneessa verenpaineessa verenpainelääkkeet (amlodipiini on kissoilla tehokkain);
  • tulehdusprosesseissa tulehdusta lievittävät ja immuunivastetta säätelevät lääkkeet;
  • vammoissa ja kasvaimissa leikkaus tai kohdennettu hoito;
  • kroonisten sairauksien (munuais- tai hormonisairaus) tukihoito.

Jos verkkokalvon irtauma todetaan varhain ja syy hoidetaan (esimerkiksi verenpaine saadaan normaaliksi), näkö voi palata osittain tai kokonaan.

Lääkkeen ja mahdollisen yhdistelmähoidon valinta tehdään verenpaineen, taustasairauksien ja hoitovasteen perusteella. Luettelossa mainittu lääke ei ole omistajan itse aloitettava ensiapu. Seurannassa mitataan paine uudelleen, sillä silmän ulkonäöstä ei voi päätellä lääkityksen riittävyyttä tai liiallista vaikutusta.

Tulehdukseen liittyvässä irtaumassa selvitetään myös mahdollinen infektio ennen immuunivasteeseen vaikuttavan hoidon valintaa. Nesteen väheneminen verkkokalvon alta voi mahdollistaa sen palautumisen paikoilleen. Repeämään liittyvää irtaumaa voidaan joissakin tilanteissa arvioida leikkausta varten, mutta verenpaineperäistä irtaumaa ei hoideta automaattisesti samalla tavalla.

Verkkokalvon kiinnittyminen ja näön palautuminen ovat eri asioita. Jäljellä olevan toiminnan, vaurion keston ja syyn merkitys arvioidaan kontrolleissa. Kissoja seuranneessa tutkimuksessa osa aluksi sokeista silmistä sai hoidon jälkeen näköä takaisin myös vaikeiden muutosten yhteydessä. Tutkimustulos ei kuitenkaan lupaa yksittäisen kissan toipumista.

Jos näkö ei palaudu, verenpaineen ja muun sairauden hoitoa jatketaan silti. Tavoitteena on ehkäistä lisävaurioita silmissä ja muissa elimissä sekä pitää kissa mahdollisimman hyvävointisena. Älä lopeta lääkettä siksi, ettei kotona huomaa näön paranemista, vaan keskustele hoitavan eläinlääkärin kanssa.

Kotona seurattavat asiat ja turvallisuus

Pidä ruokakupit, vesi ja hiekkalaatikko tutuilla paikoilla. Poista odottamattomat esteet kulkureiteiltä ja suojaa portaat, kunnes kissa selviytyy ympäristöstään turvallisesti. Älä nosta näkövammaista kissaa korkealle tasolle. Puhu ennen kosketusta, jotta lähestyminen ei säikäytä sitä.

Anna kissan tutustua turvalliseen tilaan omaan tahtiinsa ja pidä se suojassa liikenteeltä sekä muilta ulkoilun vaaroilta. Tuttujen reittien opettelu voi helpottua, kun kissaa ei jatkuvasti kanneta paikasta toiseen. Tarjoa myös näön rajoitteisiin sopivaa leikkiä ja tekemistä.

Kirjaa liikkumisen muutokset, ruokahalu, juominen ja mahdolliset uudet silmäoireet. Käytännön havaintoja verrataan tutkimuslöydöksiin, mutta kotiympäristössä liikkuminen ei yksin todista verkkokalvon parantuneen. Kontrollissa arvioidaan sekä silmän tila että perussairauden hallinta.

Ehkäisy

  • Mittauta iäkkään kissan verenpaine säännöllisesti.
  • Hoida ja seuraa kroonista munuaissairautta, kilpirauhasen liikatoimintaa ja diabetesta.
  • Suojaa kissaa pään ja silmien vammoilta.
  • Vie riskiryhmän kissa säännöllisesti silmätutkimuksiin.

Verenpainearvojen tallentaminen auttaa vertaamaan kissaa sen omiin aikaisempiin tuloksiin. Säännöllinen rauhallinen mittaaminen voi myös totuttaa kissaa tutkimukseen. Kontrolliväli sovitaan terveyden ja hoidon mukaan, eikä yhtä normaalia tulosta pidetä pysyvänä suojana.

Tärkeää kissanomistajalle

Verkkokalvon irtauma on vakava ja vaarallinen sairaus, joka kertoo usein kohonneesta verenpaineesta tai muusta kroonisesta sairaudesta. Muista: kissan äkillinen näön menetys on aina kiireellinen tilanne, ja kissa on vietävä heti eläinlääkäriin. Perussairauden ajoissa aloitettu hoito voi säilyttää näön ja pidentää kissan elämää.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa eläinlääkärin hoitoa. Jos huomaat kissallasi sairauden oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.

Usein kysyttyä

Voiko normaali verenpaine sulkea pois verkkokalvon irtauman?

Ei. Kohonnut verenpaine on tärkeä syy, mutta irtauma voi liittyä myös tulehdukseen, vammaan tai kasvaimeen. Diagnoosi edellyttää silmän tutkimista.

Palautuuko näkö, kun verkkokalvo kiinnittyy takaisin?

Ei välttämättä. Kiinnittyminen ei korjaa kaikkia valoherkkien solujen vaurioita. Osa kissoista saa näköä takaisin, mutta tulos riippuu sairauden syystä, kestosta ja vaurioiden laajuudesta.

Voiko kissa pärjätä kotona, vaikka se jää sokeaksi?

Moni kissa sopeutuu tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Pidä tavarat samoilla paikoilla, suojaa vaaralliset kohdat ja lähesty puhumalla. Samalla hoidetaan kipu ja taustasairaudet.

Tassusen toimitus

Lähteet

Työkalut
Kissan oireetRokotusohjelmaMyrkyllistä vai ei?RotuluetteloMikä rotu sopii minulle?RuokalaskuriIkä ihmisvuosinaKaikki työkalut →