Kiireesti eläinlääkäriin
Lähde heti hoitoon, jos kissalla on:
- äkillisesti kipeä, samea tai voimakkaasti turvonnut silmä;
- nopeasti heikkenevä näkö tai uutta törmäilyä;
- silmähaava tai vierasesine vamman jälkeen;
- leikkauksen jälkeen lisääntyvää kipua, eritettä tai silmän ulkonäön muutos;
- silmäoireen lisäksi huomattavaa heikkoutta, syömättömyyttä tai kuumetta.
Älä odota näkyvää märkävuotoa. Hoitopaikan löydät eläinlääkärioppaasta.
Yleiskuvaus
Endoftalmiitti on harvinainen mutta erittäin vaarallinen sairaus. Siinä tulehdus koskee lasiaista, värikalvoa, sädekehää ja verkkokalvoa. Useimmiten syynä on bakteeri-infektio, harvemmin sieni- tai virusinfektio. Kissoilla sairaus esiintyy silmäleikkausten tai silmän läpäisevien vammojen komplikaationa.
Infektioperäisessä endoftalmiitissa keskeisiä aiheuttajia ovat bakteerit ja sienet. Virukset voivat liittyä silmän tulehdussairauksiin, mutta virusinfektio ei yksin osoita märkivää silmänsisäistä bakteeri-infektiota. Uveiitin eli suonikalvoston tulehduksen ja endoftalmiitin arvio edellyttää silmän rakenteiden tutkimista.
Lasiainen on silmän takaosaa täyttävä läpinäkyvä, hyytelömäinen aine. Kun silmän sisälle kertyy tulehdussoluja ja eritettä, valo ei pääse kulkemaan normaalisti. Myös verkkokalvo ja muut näön kannalta välttämättömät rakenteet voivat vaurioitua. Punoituksen määrä pinnalla ei yksin kerro sisäisen vaurion vakavuutta.
Syyt
- silmävammat (puremat, raapaisut, läpäisevät haavat);
- leikkausten jälkeiset komplikaatiot (esimerkiksi harmaakaihileikkauksen jälkeen);
- infektion leviäminen viereisistä kudoksista (silmäkuopan flegmoni, paiseet);
- bakteerien kulkeutuminen verenkierron mukana sepsiksessä;
- silmän krooniset tulehdukset (uveiitti, sarveiskalvotulehdus), jotka muuttuvat märkäisiksi.
Ulkopuolelta silmään päätyvää infektiota kutsutaan eksogeeniseksi ja verenkierron kautta muualta tulevaa endogeeniseksi. Silmässä ei jälkimmäisessä tilanteessa välttämättä ole näkyvää sisäänmenohaavaa. Mahdollista lähtökohtaa etsitään koko kissaa tutkimalla, eikä syy aina selviä tutkimuksista huolimatta.
Silmään tai sen lähelle jäänyt vierasesine voi ylläpitää infektiota. Siksi huono vaste lääkitykseen voi johtaa uusiin tutkimuksiin, eikä se tarkoita vain väärää lääkkeen annostelua. Kissoilla on kuvattu myös epätavallisia vierasesineen kulkureittejä; tällaiset yksittäiset tapaukset eivät kerro niiden yleisyydestä.
Tavallinen uveiitti tai pinnallinen sarveiskalvotulehdus ei väistämättä muutu märkäiseksi. Syvä haavauma ja sarveiskalvon puhkeaminen voivat kuitenkin avata mikrobeille tien silmän sisälle. Oireen syy ja silmän pinnan eheys tarkistetaan ennen hoidon valintaa.
Riskitekijät
- ulkoilevat kissat, jotka saavat usein vammoja;
- kissat, joilla on kroonisia infektioita;
- iäkkäät kissat, joiden vastustuskyky on heikentynyt;
- kissat, joiden silmäleikkauksen jälkeisestä hoidosta ei ole huolehdittu kunnolla.
Kissojen endoftalmiitin yksittäisistä riskitekijöistä on rajallisesti tietoa. Vanha ikä tai ulkoilu ei yksin selitä sairautta, ja sitä on kuvattu myös nuorilla kissoilla. Leikkauksen jälkeinen infektio ei myöskään automaattisesti osoita puutteellista kotihoitoa: mahdollinen syy selvitetään tapauskohtaisesti.
Tyypilliset oireet
Kissan endoftalmiitti näkyy:
- voimakkaana kipuna (kissa hieroo silmää ja välttelee kosketusta);
- silmän voimakkaana punoituksena ja turvotuksena;
- märkäisenä vuotona;
- sarveiskalvon ja lasiaisen samentumana;
- näön heikkenemisenä tai täydellisenä menetyksenä;
- silmämunan turpoamisena;
- velttoutena ja syömättömyytenä vaikeassa infektiossa.
Kissa voi pitää silmää kiinni, väistää pään kosketusta tai muuttaa syömistään. Toisen silmän näkö voi peittää vaurioituneen silmän ongelmaa kotona. Älä kokeile näköä säikyttämällä kissaa tai painamalla silmää. Kotihavainnot auttavat esitiedoissa, mutta eivät korvaa näköreaktioiden tutkimista.
Näkyvä silmävuoto tulee pinnalta, kun taas tulehdus voi olla syvällä silmän sisällä. Vuodon puuttuminen tai vähäisyys ei siksi sulje pois vakavaa sairautta. Kerro vastaanotolla, milloin sameus, punoitus ja käyttäytymisen muutos alkoivat ja miten ne ovat edenneet.
Komplikaatiot ja seuraukset
- täydellinen sokeus;
- panoftalmiitti (infektion leviäminen silmän kaikkiin rakenteisiin);
- silmäkuopan paise;
- sepsis;
- silmän poiston (enukleaation) tarve.
Silmänsisäinen paine voi nousta tulehduksen seurauksena ja lisätä kipua. Jos silmä suurenee ja luomet eivät sulkeudu, myös sarveiskalvon pinta voi vaurioitua. Siksi samalta kissalta voidaan joutua hoitamaan infektion lisäksi paineongelmaa ja silmän pinnan vauriota.
Kaikki silmät eivät tuhoudu samalla tavalla, mutta infektion rauhoittuminen ei takaa näön palautumista. Kissoilla on kuvattu tilanne, jossa molemmat silmät säilyivät hoidolla mutta sokeus jäi pysyväksi. Tällainen tapaus havainnollistaa eri hoitotavoitteita, eikä se ennusta jokaisen kissan lopputulosta.
Diagnoosi eläinlääkärissä
- silmätutkimus rakolampulla;
- silmän ultraääni (voimakkaassa samentumassa);
- märkäisen eritteen solututkimus ja bakteeriviljely;
- perusverenkuva (tulehduksen ja sepsiksen merkit).
Tutkimuksessa verrataan molempia silmiä ja arvioidaan näköön viittaavat reaktiot, silmän pinta ja näkyvät sisäiset rakenteet. Silmänpaine tutkitaan, kun se on tilanteessa turvallista. Voimakas kipu tai vamma voi edellyttää rauhoitusta tai nukutusta tarkempaa tutkimusta varten. Kissan silmää ei avata väkisin kotona.
Jos sameus estää näkymän silmän takaosaan, ultraääni voi auttaa arvioimaan lasiaista ja verkkokalvoa. Vammaa tai vierasesinettä epäiltäessä voidaan tarvita muutakin kuvantamista. Kuvassa näkyvä muutos ei yksin osoita aiheuttajabakteeria. Näytteenotto suunnitellaan tutkimuskysymyksen ja riskien mukaan.
Silmän pinnan erite ei aina kuvaa silmänsisäisen infektion aiheuttajaa. Eläinlääkäri voi harkita silmän sisältä otettavan näytteen solututkimusta, viljelyä ja herkkyysmääritystä. Näytteiden avulla hoitoa voidaan kohdentaa, mutta omistaja ei yritä ottaa näytettä itse. Kerro myös jo käytetyistä lääkkeistä.
Normaali perusverenkuva tai biokemia ei yksin sulje pois silmänsisäistä bakteeri-infektiota. Toisaalta poikkeava valkosolumäärä ei yksin vahvista sepsistä. Sepsis edellyttää infektion yhteydessä todettavaa elinten toimintahäiriötä, jota arvioidaan yleisvoinnin ja muiden löydösten avulla. Tarvittaessa etsitään muualla olevaa infektiolähdettä.
Hoito ja ennuste
Hoito suunnitellaan epäillyn aiheuttajan, silmän vaurioiden ja yleisvoinnin mukaan. Käytössä voi olla silmään kohdistuvaa ja koko elimistöön vaikuttavaa mikrobilääkitystä sekä kivunlievitystä. Lääkkeen pääsy silmän sisäisiin kudoksiin vaikuttaa valintaan. Tavallinen vanha silmätippa ei siksi ole riittävä omatoiminen ensiapu.
Jos vierasesine ylläpitää tulehdusta, se on poistettava asianmukaisessa toimenpiteessä. Lääkitystä ja mahdollisia leikkausvaihtoehtoja arvioidaan silmätauteihin perehtyneen eläinlääkärin kanssa. Hallitsematon kipu ja pysyvästi vaurioitunut sokea silmä voivat johtaa poistoleikkaukseen. Ratkaisu perustuu silmän toimintaan ja kissan hyvinvointiin.
Enukleaatiossa silmämuna poistetaan ja iho suljetaan sen paikalle. Tavoitteena on kivun ja sairaiden kudosten poistaminen, ei näön palauttaminen. Poistettu silmä voidaan lähettää kudostutkimukseen sairauden syyn tarkentamiseksi. Vakavan infektion yhteydessä kosmeettinen täyte ei ole välttämätön eikä yleensä tarkoituksenmukainen.
Älä lisää hoitoon omaa kortisonitippaa tai toisen eläimen lääkettä. Sarveiskalvon haavaumassa paikallinen kortisoni voi olla haitallinen. Lääkitystä muutetaan löydösten ja vasteen perusteella, eikä pelkkää punoituksen vähenemistä pidetä todisteena infektion häviämisestä.
Kotihoito ja seuranta
Noudata määrättyjä lääkkeitä ja sovittuja kontrolleja. Pese kädet ennen silmälääkkeen antamista ja sen jälkeen, äläkä kosketa pullon kärjellä silmää tai muita pintoja. Jos lääkkeen antaminen ei onnistu, kerro siitä hoitopaikkaan, jotta käytännön toteutusta voidaan muuttaa.
Jotkin silmätipat maistuvat karvailta valuessaan kyynelteiden kautta suuhun ja voivat saada kissan kuolaamaan. Jos silmän hankaaminen jatkuu tai silmä muuttuu aiempaa tulehtuneemmaksi, kysy hoitopaikasta ohje ennen seuraavaa annostelua. Kerro samalla käytetyn valmisteen nimi.
Leikkauksen jälkeen estetään haavan hankaaminen ja muiden eläinten nuoleminen. Tarvittavaa suojakauluria käytetään eläinlääkärin ohjeella. Seuraa turvotusta, eritettä, kipua ja yleisvointia. Uusi paheneminen tai runsas vuoto edellyttää yhteydenottoa, vaikka edellinen kontrolli olisi ollut hyvä.
Huolehdi rauhallisesta levosta ja seuraa syömistä. Kipu ja pahoinvointi voivat heikentää ruokahalua, ja riittämättömästä ravinnonsaannista ilmoitetaan viipymättä. Ruokaa ei pakoteta suuhun. Jos toinen silmä näkee, moni kissa sopeutuu arkeen yhden silmän varassa, mutta myös jäljellä olevan silmän kunto huomioidaan.
Ehkäisy
- Ehkäise vammoja ja eläinten välisiä tappeluita.
- Huolehdi huolellisesti silmäleikkauksen jälkeisestä hoidosta.
- Hoida sidekalvotulehdukset, sarveiskalvotulehdukset ja uveiitit ajoissa.
- Hoida krooniset infektiot ja tue vastustuskykyä.
Tärkeää kissanomistajalle
Endoftalmiitti on erittäin vaarallinen tila, joka uhkaa näön lisäksi myös kissan henkeä, jos infektio yleistyy. Muista: märkäinen vuoto, kipu ja äkillinen näön heikkeneminen ovat syy hakeutua heti silmäsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin luo. Mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on säilyttää silmä ja kissan terveys.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa eläinlääkärin hoitoa. Jos huomaat kissallasi sairauden oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.
Usein kysyttyä
Voiko normaali verikoe sulkea pois endoftalmiitin?
Ei. Silmänsisäinen infektio voi esiintyä ilman selviä muutoksia tavallisissa verikokeissa. Silmän tutkimus ja tarvittaessa kohdennetut näytteet ovat olennaisia.
Miksi lääkitys ei auta, jos silmässä on vierasesine?
Vierasesine voi ylläpitää vauriota ja infektiota, jolloin lääke ei poista koko syytä. Epäily edellyttää tarkempaa tutkimusta ja mahdollista poistotoimenpidettä eläinlääkärissä.
Tarkoittaako tulehduksen paraneminen näön palautumista?
Ei aina. Infektio voidaan saada hallintaan, vaikka näköä ylläpitävät kudokset olisivat jo vaurioituneet pysyvästi. Kontrollissa arvioidaan erikseen kipu, silmän tila ja jäljellä oleva toiminta.
Tassusen toimitus
Lähteet
- Endogenous endophthalmitis caused by Enterococcus faecalis in a cat, Journal of Small Animal Practice, luettu 2026-11-05.
- Endophthalmitis due to an intra-ocular linear foreign body in a cat, JFMS Open Reports, luettu 2026-11-05.
- Penetrating Intraocular Injuries in Small Animals, Merck Veterinary Manual, luettu 2026-11-05.
- Feline Corneal Ulcers: Diagnosis and Management, Today’s Veterinary Practice, luettu 2026-11-05.
- Enucleations, American College of Veterinary Ophthalmologists, luettu 2026-11-05.
- Eye removal (enucleation) in cats, PDSA, luettu 2026-11-05.
- 2022 ISFM Consensus Guidelines on Management of the Inappetent Hospitalised Cat, Journal of Feline Medicine and Surgery, luettu 2026-11-05.
- Applying Eye Drops to Cats, VCA Animal Hospitals, luettu 2026-11-05.
- Sepsis in Dogs and Cats—Consensus Definition and Clinical Criteria, Journal of Veterinary Emergency and Critical Care, luettu 2026-11-05.
- Physical Examination of the Eye in Animals, Merck Veterinary Manual, luettu 2026-11-05.
