Moni koiranomistaja ajattelee: ”Koirani ulkoilee enimmäkseen pihalla – miksi se pitäisi rokottaa?”. Virukset eivät kuitenkaan tunne rajoja: ne kulkeutuvat kotiin kenkien ja vaatteiden mukana ja toisten koirien kautta. Penikkatauti ja parvovirus voivat tappaa pennun muutamassa päivässä.
kattava opas 

rokotuksiin ja hoitoon

Koiran rokotukset

Moni koiranomistaja ajattelee: ”Koirani ulkoilee enimmäkseen pihalla – miksi se pitäisi rokottaa?”. Virukset eivät kuitenkaan tunne rajoja: ne kulkeutuvat kotiin kenkien ja vaatteiden mukana ja toisten koirien kautta. Penikkatauti ja parvovirus voivat tappaa pennun muutamassa päivässä.
kattava opas rokotuksiin ja hoitoon

Koiran rokotukset

Rokotus on varmin tapa suojata koiraa.
Käymme läpi, mitä rokotuksia koira tarvitsee, millainen rokotusohjelma on, miten koira valmistellaan rokotukseen ja mitä omistajan kannattaa tietää.
Rokotus on varmin tapa suojata koiraa.
Käymme läpi, mitä rokotuksia koira tarvitsee, millainen rokotusohjelma on, miten koira valmistellaan rokotukseen ja mitä omistajan kannattaa tietää.
Mitä vastaan rokote suojaa?
Perusrokotteet:
vaurioittaa maksaa ja voi olla kohtalokas pennuille.
Tarttuva maksatulehdus (HCC)
hengenvaarallinen koirille ja ihmisille. Suomen luonnossa sitä ei ole lepakoita lukuun ottamatta, mutta itärajan läheisyyden vuoksi rokote kuuluu Suomessa koiran perusrokotuksiin. Se vaaditaan myös Kennelliiton tapahtumissa ja ulkomaanmatkoilla.
Raivotauti
aiheuttaa vaikeaa ripulia ja nestehukkaa ja on erityisen vaarallinen pennuille.
Parvovirus
vaurioittaa hengitysteitä ja hermostoa ja johtaa usein kuolemaan. Suomessa harvinainen rokotusten ansiosta.
Penikkatauti
osa kennelyskää; sisältyy usein yhdistelmärokotteeseen.
Parainfluenssa (kennelyskä)
Mitä vastaan rokote suojaa?
Perusrokotteet:
Tarttuva maksatulehdus (HCC)
vaurioittaa maksaa ja voi olla kohtalokas pennuille.
Raivotauti
hengenvaarallinen koirille ja ihmisille. Suomen luonnossa sitä ei ole lepakoita lukuun ottamatta, mutta itärajan läheisyyden vuoksi rokote kuuluu Suomessa koiran perusrokotuksiin. Se vaaditaan myös Kennelliiton tapahtumissa ja ulkomaanmatkoilla.
Parvovirus
aiheuttaa vaikeaa ripulia ja nestehukkaa ja on erityisen vaarallinen pennuille.
Penikkatauti
vaurioittaa hengitysteitä ja hermostoa ja johtaa usein kuolemaan. Suomessa harvinainen rokotusten ansiosta.
Parainfluenssa (kennelyskä)
osa kennelyskää; sisältyy usein yhdistelmärokotteeseen.
Leptospiroosi
bakteeri, joka leviää jyrsijöiden virtsan välityksellä, usein seisovassa vedessä. Voi tarttua ihmiseen.
Bordetella (kennelyskä)
tarttuu siellä, missä monta koiraa kohtaa – hoitoloissa, kursseilla ja näyttelyissä.
Koiran koronavirus
aiheuttaa yleensä lievää ripulia; WSAVA ei suosittele rokotetta.
Babesioosi
leviää puutiaisten välityksellä Etelä-Euroopassa; matkoilla tärkeintä on punkkisuoja.
Tarpeen mukaan:
Leptospiroosi
bakteeri, joka leviää jyrsijöiden virtsan välityksellä, usein seisovassa vedessä. Voi tarttua ihmiseen.
Bordetella (kennelyskä)
tarttuu siellä, missä monta koiraa kohtaa – hoitoloissa, kursseilla ja näyttelyissä.
Koiran koronavirus
aiheuttaa yleensä lievää ripulia; WSAVA ei suosittele rokotetta.
Babesioosi
leviää puutiaisten välityksellä Etelä-Euroopassa; matkoilla tärkeintä on punkkisuoja.
Tarpeen mukaan:
6–7 viikkoa
Terveystarkastus. Näin aikainen ensimmäinen annos (penikkatauti, parvo, HCC) vain suuressa tartuntariskissä.
Bordetella.
Annosten väli 2–4 viikkoa.
8–9 viikkoa
1. annos yhdistelmärokotetta.
Leptospiroosi – riskin mukaan.
Vain terveet pennut rokotetaan.
12 viikkoa
2. annos. Raivotautirokote valmisteen mukaan, yleensä 12–16 viikon iässä.
Bordetella, Leptospira.
Madotus pennun ohjelman mukaan.
16 viikkoa
Viimeinen annos – aikaisintaan 16 viikon iässä (WSAVA 2024).
Toista riskin mukaan.
Suoja kehittyy.
6 kuukautta
Tehosteannos 26 viikon iässä (WSAVA 2024).
—
Tai 1 vuoden iässä – eläinlääkäri päättää.
1 vuosi
Tehoste, jos sitä ei annettu 6 kuukauden iässä.
—
Sen jälkeen aikuisen koiran ohjelma.
Koiranpennun rokotusohjelma
Huomautus
Riskin mukaan (non-core)
Perusrokotteet (core)
Ikä
Pennun suoja kehittyy vähitellen. Emon vasta-aineet suojaavat ensimmäisinä viikkoina, mutta ne voivat estää varhaisten annosten tehon – siksi annoksia tarvitaan useita.
Rokotusohjelma
koiranpennulle
Pennun suoja kehittyy vähitellen. Emon vasta-aineet suojaavat ensimmäisinä viikkoina, mutta ne voivat estää varhaisten annosten tehon – siksi annoksia tarvitaan useita.
Ikä
6–7 viikkoa
Perusrokotteet (core)
Terveystarkastus. Näin aikainen ensimmäinen annos (penikkatauti, parvo, HCC) vain suuressa tartuntariskissä.
Riskin mukaan (non-core)
Bordetella.
Huomautus
Annosten väli 2–4 viikkoa.
Ikä
8–9 viikkoa
Perusrokotteet (core)
1. annos yhdistelmärokotetta.
Riskin mukaan (non-core)
Leptospiroosi – riskin mukaan.
Huomautus
Vain terveet pennut rokotetaan.
Ikä
12 viikkoa
Perusrokotteet (core)
2. annos. Raivotautirokote valmisteen mukaan, yleensä 12–16 viikon iässä.
Riskin mukaan (non-core)
Bordetella, Leptospira.
Huomautus
Madotus pennun ohjelman mukaan.
Ikä
16 viikkoa
Perusrokotteet (core)
Viimeinen annos – aikaisintaan 16 viikon iässä (WSAVA 2024).
Riskin mukaan (non-core)
Toista riskin mukaan.
Huomautus
Suoja kehittyy.
Ikä
6 kuukautta
Perusrokotteet (core)
Tehosteannos 26 viikon iässä (WSAVA 2024).
Riskin mukaan (non-core)
—
Huomautus
Tai 1 vuoden iässä – eläinlääkäri päättää.
Ikä
1 vuosi
Perusrokotteet (core)
Tehoste, jos sitä ei annettu 6 kuukauden iässä.
Riskin mukaan (non-core)
—
Huomautus
Sen jälkeen aikuisen koiran ohjelma.
Säännöllisesti
Tarpeen mukaan
Leptospiroosi
joka vuosi, jos koira uii, metsästää tai kohtaa jyrsijöitä
Bordetella (kennelyskä)
joka vuosi, jos koira käy hoitolassa, kursseilla tai näyttelyissä
Koronavirus
ei suositella (WSAVA)
Babesioosi
matkoilla etelään: punkkisuoja
Yhdistelmärokote
penikkatauti, parvo, HCC – enintään kolmen vuoden välein
Raivotauti
valmisteen mukaan 1–3 vuoden välein; pidä rokotus voimassa Kennelliiton tapahtumia ja matkoja varten.
Aikuisen koiran rokotukset
Perusrokotussarjan jälkeen koira rokotetaan näin:
WSAVA 2024 -suosituksen mukaan perusrokote suojaa yleensä kolme vuotta
– sitä ei tarvitse antaa joka vuosi.
Leptospiroosi
joka vuosi, jos koira uii, metsästää tai kohtaa jyrsijöitä
Bordetella (kennelyskä)
joka vuosi, jos koira käy hoitolassa, kursseilla tai näyttelyissä
Koronavirus
ei suositella (WSAVA)
Babesioosi
matkoilla etelään: punkkisuoja
tarpeen mukaan:
Yhdistelmärokote
(penikkatauti, parvovirus, HCC).
Raivotauti
valmisteen mukaan 1–3 vuoden välein; pidä rokotus voimassa Kennelliiton tapahtumia ja matkoja varten.
Säännöllisesti:
Aikuisen koiran rokotukset
Perusrokotussarjan jälkeen koira rokotetaan näin:
WSAVA 2024 -suosituksen mukaan perusrokote suojaa yleensä kolme vuotta – sitä ei tarvitse antaa joka vuosi.
Muistilista sinulle:
Ennen rokotusta
Kirput ja punkit

suojaa hoidetaan suunnitelman mukaan, ei erikseen ennen rokotusta;
tiineet ja imettävät nartut rokotetaan vain, jos se on välttämätöntä
sairasta koiraa ei rokoteta – siirrä käyntiä
eläinlääkäri tutkii koiran ja mittaa lämmön
Madotus– pennut kahden viikon välein 2 viikon iästä, sitten kuukausittain 6 kuukauden ikään; aikuiset ulostenäytteen perusteella

Muistilista sinulle:
Ennen rokotusta
Kirput ja punkit

suojaa hoidetaan suunnitelman mukaan, ei erikseen ennen rokotusta;
eläinlääkäri tutkii koiran ja mittaa lämmön
sairasta koiraa ei rokoteta – siirrä käyntiä
tiineet ja imettävät nartut rokotetaan vain, jos se on välttämätöntä
Madotus– pennut kahden viikon välein 2 viikon iästä, sitten kuukausittain 6 kuukauden ikään; aikuiset ulostenäytteen perusteella

Rokotuksen jälkeen
Heti eläinlääkäriin
Pennut: 10–14 päivää
Normaalia
  • lievä väsymys 1–2 päivän ajan,
  • pieni turvotus pistokohdassa,
  • heikompi ruokahalu 1–2 päivän ajan
Rokotuksen jälkeen
Heti eläinlääkäriin
Pennut: 10–14 päivää
Normaalia
  • vältä kylmää ja vetoa,
  • ei näyttelyitä eikä koirahoitolaa,
  • ei raskasta rasitusta.
Rokotuksen jälkeen
Heti eläinlääkäriin
Pennut: 10–14 päivää
Normaalia
  • voimakas oksentelu tai ripuli,
  • kasvojen tai tassujen turvotus tai nokkosihottuma,
  • hengenahdistus, kouristukset, yli 39,5 °C:n kuume.
Rokotuksen jälkeen
Normaalia
  • lievä väsymys 1–2 päivän ajan,
  • pieni turvotus pistokohdassa,
  • heikompi ruokahalu 1–2 päivän ajan
Pennut: 10–14 päivää
  • vältä kylmää ja vetoa,
  • ei näyttelyitä eikä koirahoitolaa,
  • ei raskasta rasitusta.
Heti
eläinlääkäriin
  • voimakas oksentelu tai ripuli,
  • kasvojen tai tassujen turvotus tai nokkosihottuma,
  • hengenahdistus, kouristukset, yli 39,5 °C:n kuume.
Erityistapaukset
Ulkomaanmatkat.
Rokottamaton aikuinen koira.
Koira, joka tapaa harvoin muita koiria.
Mikrosiru, EU-lemmikkieläinpassi ja raivotautirokotus vähintään 21 vuorokautta ennen lähtöä. Joillakin mailla on lisävaatimuksia.
Perusrokotteita suositellaan silti; muut eläinlääkärin arvion mukaan.
Yksi annos elävää perusrokotetta riittää yleensä; leptospiroosirokote annetaan kahtena annoksena.
6–8 viikon iästä 2–4 viikon välein, viimeinen annos aikaisintaan 16 viikon iässä. Kennelyskä ja leptospiroosi riskin mukaan.
Pentu uudelleensijoituksesta tai tuontikoira.
Erityistapaukset
Ulkomaanmatkat.
Rokottamaton aikuinen koira.
Koira, joka tapaa harvoin
muita koiria.
Mikrosiru, EU-lemmikkieläinpassi ja raivotautirokotus vähintään 21 vuorokautta ennen lähtöä. Joillakin mailla on lisävaatimuksia.
Perusrokotteita suositellaan silti; muut eläinlääkärin arvion mukaan.
Yksi annos elävää perusrokotetta riittää yleensä; leptospiroosirokote annetaan kahtena annoksena.
6–8 viikon iästä 2–4 viikon välein, viimeinen annos aikaisintaan 16 viikon iässä. Kennelyskä ja leptospiroosi riskin mukaan.
Pentu uudelleensijoituksesta tai tuontikoira.
Usein kysyttyä
Mitä teen, jos tehoste on jäänyt väliin?
Yleensä ohjelmaa ei tarvitse aloittaa alusta – koira saa yhden annoksen. Eläinlääkäri päättää.
Voiko koiran pestä rokotuksen jälkeen?
Odota mielellään pari päivää.
Voiko koiran rokottaa ja kastroida samalla kertaa?
Ne kannattaa erottaa toisistaan – suunnitellut leikkaukset tehdään yleensä 1–2 viikkoa ennen rokotusta tai sen jälkeen.
Tarvitaanko vasta-ainetesti (titteri)?
Joskus. Aikuisella koiralla titteri voi kertoa, tarvitaanko tehostetta, ja jotkin maat vaativat raivotautititterin.
Usein kysyttyä
Mitä teen, jos tehoste on jäänyt väliin?
Yleensä ohjelmaa ei tarvitse aloittaa alusta – koira saa yhden annoksen. Eläinlääkäri päättää.
Voiko koiran pestä rokotuksen jälkeen?
Odota mielellään pari päivää.
Voiko koiran rokottaa ja kastroida samalla kertaa?
Ne kannattaa erottaa toisistaan – suunnitellut leikkaukset tehdään yleensä 1–2 viikkoa ennen rokotusta tai sen jälkeen.
Tarvitaanko vasta-ainetesti (titteri)?
Joskus. Aikuisella koiralla titteri voi kertoa, tarvitaanko tehostetta, ja jotkin maat vaativat raivotautititterin.
Näin keskustelet eläinlääkärin kanssa rokotteesta
  • rokote, jonka koira on aiemmin sietänyt – jos se on reagoinut aiemmin;
  • mitä rokotus maksaa – terveystarkastus sisältyy hintaan.
Kysy esimerkiksi:
Kysy vaihtoehdoista. Jos tiettyä merkkiä ei ole saatavilla, on yhtä hyviä rokotteita, joilla on sama suoja ja oikea rokotusväli.
Aloita eläinlääkäristä. Suomessa koiran rokottaa eläinlääkäri. Hän arvioi rokotustilanteen, iän ja riskit (hoitola, kurssit, metsästys, näyttelyt, matkat) ja laatii rokotusohjelman.
Näin keskustelet eläinlääkärin kanssa rokotteesta
  • rokote, jonka koira on aiemmin sietänyt – jos se on reagoinut aiemmin;
  • mitä rokotus maksaa – terveystarkastus sisältyy hintaan.
Kysy esimerkiksi:
Kysy vaihtoehdoista. Jos tiettyä merkkiä ei ole saatavilla, on yhtä hyviä rokotteita, joilla on sama suoja ja oikea rokotusväli.
Aloita eläinlääkäristä. Suomessa koiran rokottaa eläinlääkäri. Hän arvioi rokotustilanteen, iän ja riskit (hoitola, kurssit, metsästys, näyttelyt, matkat) ja laatii rokotusohjelman.
Lyhyesti
Rokotus ei ole muodollisuus vaan todellinen suoja.
tärkeintä on
rokottaa vain terve koira rokotusohjelman ja eläinlääkärin neuvojen mukaan.
Koiranpennut rokotetaan 6–8 viikon iästä 2–4 viikon välein, viimeinen annos 16 viikon iässä.
Raivotauti kuuluu Suomessa perusrokotuksiin; tehoste valmisteen mukaan.
½–1 vuoden iässä annetaan tehoste.
Aikuiset koirat saavat perusrokotteen enintään kolmen vuoden välein.
tärkeintä on
Lyhyesti
Rokotus ei ole muodollisuus vaan todellinen suoja.
rokottaa vain terve koira rokotusohjelman ja eläinlääkärin neuvojen mukaan.
Koiranpennut rokotetaan 6–8 viikon iästä 2–4 viikon välein, viimeinen annos 16 viikon iässä.
Raivotauti kuuluu Suomessa perusrokotuksiin; tehoste valmisteen mukaan.
½–1 vuoden iässä annetaan tehoste.
Aikuiset koirat saavat perusrokotteen enintään kolmen vuoden välein.
Usein kysyttyä
Voiko koira alkaa pelätä eläinlääkäriä rokotuksen takia?
Lyhyesti: rokote ei itsessään saa koiraa pelkäämään. Pelko syntyy tilanteesta: hajuista, liukkaista lattioista, kiinnipitämisestä, kylmästä pöydästä ja valmistelemattomasta pistoksesta. Pari huonoa käyntiä riittää, ja koira alkaa vältellä klinikkaa.

Näin käynnistä ei tule huonoa kokemusta:
  • ”Klinikka = herkkuja”. Tee lyhyitä käyntejä ilman hoitoja: sisään, herkku, kehu, kotiin. Kaksi tai kolme tällaista käyntiä tekee suuren eron.
  • Rauhallinen päivä. Pyydä aikaa, jolloin on rauhallista, odota mielellään ulkona ja pyydä pöydälle liukumaton matto.
  • Yhteistyö. Anna koiran seistä omalla matollaan ja nuolla nuolumattoa pistoksen aikana. Pidä kiinni lempeästi, ilman pakkoa.
  • Tekniikka. Huoneenlämpöinen rokote, ohut neula ja rento koira vähentävät epämukavuutta.
  • Rauhoittavat ennen käyntiä. Feromonivalmisteet, kuten Adaptil, voivat auttaa, ja hyvin jännittyneelle koiralle eläinlääkäri voi määrätä rauhoittavan lääkkeen (esimerkiksi gabapentiini) – se on tavallista eikä mikään hätätilanne.
  • Kuonokoppa = turva, ei rangaistus. Opeta koira etukäteen työntämään kuononsa koppaan herkun vuoksi.

Yhteenveto: pelko ei johdu rokotteesta vaan siihen liittyvästä kokemuksesta. Tee käynnistä ystävällinen, niin koira voi hyvin.
Voiko koiran suojan tarkistaa?
Kyllä, osittain.

Joistakin infektioista on verikoe, joka mittaa vasta-aineita (titteri):
  • Penikkataudin (CDV), parvoviruksen (CPV-2) ja HCC:n (CAV-1) titterit kertovat eniten – ne vastaavat hyvin suojaa.
  • Raivotauti: titteri tutkitaan erityismenetelmillä (FAVN), ja sitä vaaditaan matkustettaessa joihinkin EU:n ulkopuolisiin maihin. Passiin merkityn rokotuksen on silti oltava voimassa.
  • Leptospiroosi ja kennelyskä: titteri kertoo suojasta vähän, koska limakalvojen ja solujen puolustuksella on suuri merkitys.

Milloin titteristä on hyötyä?
  • aikuisilla koirilla, joiden rokotukset ovat kunnossa – jotta nähdään, tarvitaanko tehostetta nyt;
  • kun taustaa ei tunneta, esimerkiksi uudelleensijoituksen jälkeen – jotta vältetään turhat annokset;
  • kun koira on reagoinut rokotteeseen – jotta annoksia annetaan mahdollisimman vähän.

Rajoitukset:
  • titteri ei mittaa solujen puolustusta – osa suojasta ei näy;
  • laboratoriot ja raja-arvot vaihtelevat;
  • raivotaudin osalta ratkaisevat matkustussäännöt, eivät titterit.

Johtopäätös: perusrokotteiden kohdalla titteri on hyödyllinen työkalu, mutta eläinlääkäri päättää iän, riskin ja matkasuunnitelmien perusteella.
Miksi osa koirista on rokotuksen jälkeen väsynyt ja kiukkuinen?
Koirat reagoivat eri tavoin – sekä vastustuskyky että kivun ja stressin herkkyys vaihtelevat.

Tähän vaikuttavat:
  • Elimistö. Ikä, koko ja yksilöllinen reaktio. Lievä väsymys 24–48 tunnin ajan on normaalia.
  • Tilanne. Matka, levoton odotushuone ja kova kiinnipito – koira väsyy stressistä, ei rokotteesta.
  • Paljon kerralla. Tutkimus, kynsienleikkuu, korvien puhdistus, verikoe ja kaksi rokotetta samana päivänä aiheuttavat voimakkaamman reaktion.
  • Tekniikka. Jännittynyt lihas, kylmä rokote ja stressi tekevät pistoksesta epämukavamman.
  • Aiemmat kokemukset. Jos käynti on ollut ikävä ennenkin, koira odottaa samaa uudelleen.

Tämä auttaa:
  • Jaa käynnit. Rokote yhtenä päivänä, turkinhoito toisena. Lisärokotteet voidaan antaa erillisellä käynnillä.
  • Ennaltaehkäisevät lääkkeet – vain eläinlääkärin päätöksellä, jos koira on aiemmin reagoinut voimakkaasti.
  • Turvallisuuden tunne: herkkuja, oma matto ja lempeä käsittely.
  • Rauhallinen päivä jälkeenpäin. Unta, vettä ja lyhyitä lenkkejä – ei treeniä eikä pitkiä matkoja.

Jos väsymys kestää yli 48 tuntia tai koira oksentaa, sillä on ripulia, turvotusta tai hengenahdistusta, se ei ole normaalia vaan syy ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Voiko koira saada tartunnan klinikalla rokotuskäynnillä?
Teoriassa kyllä, kuten kaikkialla, missä eläimet kohtaavat. Käytännössä riski on pieni, koska klinikoilla on eristys- ja desinfiointikäytännöt.

Näin pienennät riskiä vielä lisää pennulla, jonka rokotussarja on kesken:
  • Päivän ensimmäinen aika – silloin on rauhallisinta.
  • Ei lattialle. Kanna pentua tai anna sen istua viltillä, äläkä anna sen nuuskia yhteisiä kuppeja ja leluja.
  • Erityiset pentuajat – kysy klinikalta.
  • Käynnin jälkeen kotiin, ei koirapuistoon. Suoja kehittyy 10–14 päivässä.
  • Pese kädet ja kengät jälkeenpäin, erityisesti jos kotona on rokottamattomia eläimiä.

Tärkeää: rokote ei tartuta. Nykyaikaiset rokotteet ovat turvallisia terveille koirille; lievä väsymys on immuunijärjestelmän reaktio, ei infektio. Suurin riski on kontakti toisiin koiriin, ei itse käynti.
Usein kysyttyä
Voiko koira alkaa pelätä eläinlääkäriä rokotuksen takia?
Lyhyesti: rokote ei itsessään saa koiraa pelkäämään. Pelko syntyy tilanteesta: hajuista, liukkaista lattioista, kiinnipitämisestä, kylmästä pöydästä ja valmistelemattomasta pistoksesta. Pari huonoa käyntiä riittää, ja koira alkaa vältellä klinikkaa.

Näin käynnistä ei tule huonoa kokemusta:
  • ”Klinikka = herkkuja”. Tee lyhyitä käyntejä ilman hoitoja: sisään, herkku, kehu, kotiin. Kaksi tai kolme tällaista käyntiä tekee suuren eron.
  • Rauhallinen päivä. Pyydä aikaa, jolloin on rauhallista, odota mielellään ulkona ja pyydä pöydälle liukumaton matto.
  • Yhteistyö. Anna koiran seistä omalla matollaan ja nuolla nuolumattoa pistoksen aikana. Pidä kiinni lempeästi, ilman pakkoa.
  • Tekniikka. Huoneenlämpöinen rokote, ohut neula ja rento koira vähentävät epämukavuutta.
  • Rauhoittavat ennen käyntiä. Feromonivalmisteet, kuten Adaptil, voivat auttaa, ja hyvin jännittyneelle koiralle eläinlääkäri voi määrätä rauhoittavan lääkkeen (esimerkiksi gabapentiini) – se on tavallista eikä mikään hätätilanne.
  • Kuonokoppa = turva, ei rangaistus. Opeta koira etukäteen työntämään kuononsa koppaan herkun vuoksi.

Yhteenveto: pelko ei johdu rokotteesta vaan siihen liittyvästä kokemuksesta. Tee käynnistä ystävällinen, niin koira voi hyvin.
Voiko koiran suojan tarkistaa?
Kyllä, osittain.

Joistakin infektioista on verikoe, joka mittaa vasta-aineita (titteri):
  • Penikkataudin (CDV), parvoviruksen (CPV-2) ja HCC:n (CAV-1) titterit kertovat eniten – ne vastaavat hyvin suojaa.
  • Raivotauti: titteri tutkitaan erityismenetelmillä (FAVN), ja sitä vaaditaan matkustettaessa joihinkin EU:n ulkopuolisiin maihin. Passiin merkityn rokotuksen on silti oltava voimassa.
  • Leptospiroosi ja kennelyskä: titteri kertoo suojasta vähän, koska limakalvojen ja solujen puolustuksella on suuri merkitys.

Milloin titteristä on hyötyä?
  • aikuisilla koirilla, joiden rokotukset ovat kunnossa – jotta nähdään, tarvitaanko tehostetta nyt;
  • kun taustaa ei tunneta, esimerkiksi uudelleensijoituksen jälkeen – jotta vältetään turhat annokset;
  • kun koira on reagoinut rokotteeseen – jotta annoksia annetaan mahdollisimman vähän.

Rajoitukset:
  • titteri ei mittaa solujen puolustusta – osa suojasta ei näy;
  • laboratoriot ja raja-arvot vaihtelevat;
  • raivotaudin osalta ratkaisevat matkustussäännöt, eivät titterit.

Johtopäätös: perusrokotteiden kohdalla titteri on hyödyllinen työkalu, mutta eläinlääkäri päättää iän, riskin ja matkasuunnitelmien perusteella.
Miksi osa koirista on rokotuksen jälkeen väsynyt ja kiukkuinen?
Koirat reagoivat eri tavoin – sekä vastustuskyky että kivun ja stressin herkkyys vaihtelevat.

Tähän vaikuttavat:
  • Elimistö. Ikä, koko ja yksilöllinen reaktio. Lievä väsymys 24–48 tunnin ajan on normaalia.
  • Tilanne. Matka, levoton odotushuone ja kova kiinnipito – koira väsyy stressistä, ei rokotteesta.
  • Paljon kerralla. Tutkimus, kynsienleikkuu, korvien puhdistus, verikoe ja kaksi rokotetta samana päivänä aiheuttavat voimakkaamman reaktion.
  • Tekniikka. Jännittynyt lihas, kylmä rokote ja stressi tekevät pistoksesta epämukavamman.
  • Aiemmat kokemukset. Jos käynti on ollut ikävä ennenkin, koira odottaa samaa uudelleen.

Tämä auttaa:
  • Jaa käynnit. Rokote yhtenä päivänä, turkinhoito toisena. Lisärokotteet voidaan antaa erillisellä käynnillä.
  • Ennaltaehkäisevät lääkkeet – vain eläinlääkärin päätöksellä, jos koira on aiemmin reagoinut voimakkaasti.
  • Turvallisuuden tunne: herkkuja, oma matto ja lempeä käsittely.
  • Rauhallinen päivä jälkeenpäin. Unta, vettä ja lyhyitä lenkkejä – ei treeniä eikä pitkiä matkoja.

Jos väsymys kestää yli 48 tuntia tai koira oksentaa, sillä on ripulia, turvotusta tai hengenahdistusta, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Voiko koira saada tartunnan klinikalla rokotuskäynnillä?
Teoriassa kyllä, kuten kaikkialla, missä eläimet kohtaavat. Käytännössä riski on pieni, koska klinikoilla on eristys- ja desinfiointikäytännöt.

Näin pienennät riskiä vielä lisää pennulla, jonka rokotussarja on kesken:
  • Päivän ensimmäinen aika – silloin on rauhallisinta.
  • Ei lattialle. Kanna pentua tai anna sen istua viltillä, äläkä anna sen nuuskia yhteisiä kuppeja ja leluja.
  • Erityiset pentuajat – kysy klinikalta.
  • Käynnin jälkeen kotiin, ei koirapuistoon. Suoja kehittyy 10–14 päivässä.
  • Pese kädet ja kengät jälkeenpäin, erityisesti jos kotona on rokottamattomia eläimiä.

Tärkeää: rokote ei tartuta. Nykyaikaiset rokotteet ovat turvallisia terveille koirille; lievä väsymys on immuunijärjestelmän reaktio, ei infektio. Suurin riski on kontakti toisiin koiriin, ei itse käynti.
Työkalut
Kissan oireetRokotusohjelmaMyrkyllistä vai ei?RotuluetteloMikä rotu sopii minulle?RuokalaskuriIkä ihmisvuosinaKaikki työkalut →

Lyhyesti: koiran rokotusohjelma (WSAVA 2024)

Koiranpennut: ensimmäinen annos 6–8 viikon iässä, sitten 2–4 viikon välein. Viimeinen annos annetaan aikaisintaan 16 viikon iässä ja tehoste 26 viikon tai yhden vuoden iässä rokotteen valmisteyhteenvedon mukaan.

Aikuiset koirat: penikkatauti, parvovirus ja tarttuva maksatulehdus (HCC) enintään kolmen vuoden välein; leptospiroosi ja kennelyskä joka vuosi, jos koira niitä tarvitsee.

Raivotauti: Suomessa raivotautirokotus kuuluu koiran perusrokotuksiin, ja se vaaditaan Kennelliiton näyttelyissä ja kokeissa sekä ulkomaanmatkoilla – mikrosiru ja EU-lemmikkieläinpassi ensin, sitten rokotus vähintään 21 vuorokautta ennen lähtöä.

Jos aikuiselta koiralta, jonka perusrokotukset ovat kunnossa, on jäänyt tehoste väliin, yleensä yksi annos riittää – eläinlääkäri päättää. Pentusi rokotuspäivät lasket Rokotusohjelma-työkalullamme Työkalut-valikossa.