Välikorvatulehdus koiralla

Yleiskuvaus

Tärykalvon takana sijaitseva tulehdus

Välikorvaan kuuluvat luinen täryontelo, kuuloluut ja korvatorven suuaukko. Tärykalvo erottaa korvakäytävän välikorvan ontelosta. Nesteen kertyminen tärykalvon taakse voi nostaa paikallista painetta ja tehdä korvasta kipeän. Korvatorvi yhdistää välikorvan nieluun. Korvatorvi avautuu tavallisesti nieltäessä ja auttaa tasaamaan painetta välikorvassa. Tulehdus voi olla vain toisessa korvassa tai molemmissa. Tavallista ulkokorvatulehdusta sairastavalla koiralla tulehdus on korvakäytävässä, joka ulottuu korvalehdestä tärykalvolle. Välikorvatulehdus voi esiintyä yhtä aikaa ulkokorvatulehduksen kanssa. Välikorvasta tulehdus voi levitä sisäkorvan kuulo- ja tasapainorakenteisiin.

Syyt

Ulkokorvasta levinnyt tulehdus

Ulkokorvan bakteerit voivat kulkeutua välikorvaan vaurioituneen tärykalvon kautta. Mikrobeja voi päästä välikorvaan myös nielusta korvatorvea pitkin. Kasvin vihne voi vaurioittaa tärykalvoa ja aiheuttaa äkillisen korvatulehduksen. Voimakas korvan puhdistus voi vahingoittaa tärykalvoa. Jos tärykalvo rikkoutuu tulehduksen aikana, välikorvan eritettä voi alkaa valua ulkokorvakäytävään. Bakteeritulehduksen aiheuttajia voi olla samassa korvassa useampi kuin yksi.

Erittävä välikorvatulehdus eli liimakorva

Erittävässä välikorvatulehduksessa eli PSOM:ssa täryonteloon kertyy paksua limaa. Liman kertymiseen saattaa vaikuttaa välikorvan puutteellinen ilmastoituminen korvatorven kautta. Paksu erite voi täyttää koko välikorvan ontelon. Eräässä tutkimuksessa eritettä oli kummassakin välikorvassa 12 koiralla 18:sta. Lyhytkuonoisten koirien välikorvaeritettä käsitelleessä tutkimuksessa bakteerit eivät kasvaneet 22 näytteessä 28:sta (79 %). Bakteerikasvua todettiin 6 näytteessä (21 %). Yleisin näistä löydöksistä oli Staphylococcus pseudintermedius, joka löytyi 4 näytteestä 6:sta (67 %).

Riskitekijät

Pitkään jatkunut tai uusiutuva ulkokorvatulehdus lisää välikorvan sairastumisen vaaraa. Yhdessä tutkimuksessa oli 23 koiraa, joilla oli pitkäaikainen ulkokorvatulehdus molemmissa korvissa. Välikorvatulehdus todettiin 38:ssa tutkituista 46 korvasta (82,6 %).

Cavalier kingcharlesinspanielilla todetaan erittävää välikorvatulehdusta. Välikorvaan kertynyttä eritettä on havaittu myös ranskanbulldogeilla ja boksereilla. Pään magneettikuvaukseen tulleista 32 ranskanbulldogista 18:lla todettiin jonkin korvan osan tulehdusmuutos. Löydös selitti oireet 5:llä näistä koirista. Muilla 13 ranskanbulldoggilla korvamuutos oli sivulöydös. Lyhytkalloisilla koirilla nenänielun rakenne saattaa vaikeuttaa nesteen poistumista korvatorven kautta. Yhdessä 16 lyhytkuonoisen potilaan tutkimuksessa samanaikainen atooppinen ihottuma ja ulkokorvatulehdus todettiin 9 koiralla (56 %).

Tyypilliset oireet

Välikorvatulehdus voi oireilla samalla tavalla kuin ulkokorvatulehdus.

• Koira ravistelee päätään tavallista enemmän.
• Koira hankaa tai raapii kipeää korvaansa.
• Korvakäytävästä voi tulla eritettä.
• Suun avaaminen voi sattua.
• Koira voi aristaa päätä tai kaulaa.
• Koira voi reagoida ääniin tavallista huonommin.

Välikorvassa voi olla eritettä, vaikka koiran korva ei oireilisi ulospäin. Osa koirista väistää pään silittämistä, koska korvan seudun kosketus sattuu. Kipeän välikorvan vuoksi myös ruoan pureskelu voi olla epämiellyttävää. Välikorvaeritettä käsitelleessä 16 elävän koiran tutkimuksessa kuulonalenemaa havaittiin 3 koiralla. Jos koira pitää päätään kivun vuoksi vinossa, asento voi muistuttaa tasapainoelimen häiriössä näkyvää pään kallistumista.

Komplikaatiot ja seuraukset

Kuulo, silmä ja tasapaino

Täryonteloon kertyvä neste voi heikentää äänen johtumista sisäkorvaan. Välikorvan läheinen kasvohermo voi vaurioitua, jolloin huuli saattaa vetäytyä sivulle. Heikentynyt räpäytys voi kuivattaa silmän pintaa ja altistaa sarveiskalvon haavaumalle. Välikorvan alueen hermovaurio voi aiheuttaa Hornerin oireyhtymän, jossa esimerkiksi mustuainen pienenee. Hornerin oireyhtymässä myös yläluomi voi roikkua samalla puolella. Kasvohermon häiriön yhteydessä silmän kostuminen voi heikentyä.

Sisäkorvaan levinnyt tulehdus voi aiheuttaa hoipertelua. Sisäkorvatulehdukseen voi liittyä myös tahattomia silmänliikkeitä. Koira voi kaatua tai kiertää kehää tulehtuneen sisäkorvan puolelle. Sisäkorvasta syvemmälle leviävä infektio voi tulehduttaa aivokalvot tai muodostaa paiseen.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Korvatähystys ja kuvantaminen

Eläinlääkäri tutkii korvakäytävän ja mahdollisuuksien mukaan koko tärykalvon. Tärykalvo voi olla samea, paksuuntunut, pullottava tai revennyt. Videotähystimellä tärykalvo voidaan nähdä tavallista paremmin. Jos korvakäytävä on ahtautunut tai täynnä eritettä, tärykalvo voi jäädä näkymättä. Välikorvatulehdus voi olla tärykalvon takana, vaikka kalvo olisi ehjä. Pitkäaikaista ulkokorvatulehdusta sairastaneiden koirien tutkimuksessa tärykalvo oli ehjä 71,1 %:ssa niistä korvista, joissa todettiin välikorvatulehdus.

Tietokonetomografia eli TT auttaa tunnistamaan täryontelon seinämän luumuutoksia. Varjoainetta voidaan käyttää tärykalvon repeämän selvittämiseen, jos tärykalvoa ei nähdä tähystyksessä. Varjoaine pääsi täryonteloon 7:ssä 16 tutkitusta korvasta (44 %), mikä osoitti kalvon repeämän. Näistä 7 repeämästä 5 jäi video-otoskopiassa näkymättä, koska tärykalvoa ei nähty riittävästi. Magneettikuvaus auttaa arvioimaan välikorvan eritettä ja tulehduksen mahdollista leviämistä ympäröiviin pehmytkudoksiin. Pään magneettikuvaustutkimuksessa välikorvatulehdukseen sopiva löydös todettiin 54 koiralla 380:stä (14,2 %). Osalla kuvatuista koirista löydös oli sivulöydös, joten kuvamuutos arvioidaan yhdessä oireiden kanssa. Välikorvan erite voi näkyä kuvassa myös silloin, kun korvakäytävässä ei ole tulehdusoireita. Saman 380 koiran magneettikuvaustutkimuksessa 45 koiralla (11,8 %) jokin korvatulehduslöydös arvioitiin sattumalöydökseksi.

Näyte välikorvasta

Jos tärykalvo on ehjä ja välikorvasta tarvitaan näyte, eläinlääkäri voi tehdä siihen pienen aukon eli myringotomian. Näyte otetaan välikorvasta, sillä korvakäytävän mikrobilöydökset voivat poiketa täryontelon löydöksistä. Yhdessä tutkimuksessa bakteerilajit tai lääkeherkkyys erosivat korvakäytävän ja välikorvan välillä 34 korvassa (89,5 %). Näytteenotossa korvakäytävän sisältöä voi kulkeutua välikorvanäytteeseen, mikä vaikeuttaa viljelyn tulkintaa. Yhdessä kuolleiden koirien kokeessa korvakäytävän merkkiainetta päätyi välikorvanäytteeseen 19:ssä 28 korvasta (67,9 %). Toisessa kuolleilla koirilla tehdyssä kokeessa uudella näytteenottotavalla ainetta kulkeutui 2:ssa 36 korvasta (5,55 %). Mikroskoopilla voidaan arvioida näytteen tulehdussoluja. Bakteeriviljely ja herkkyysmääritys auttavat valitsemaan mikrobilääkkeen, jos näytteessä todetaan tulehdusta aiheuttavia bakteereja.

Hoito

Huuhtelu, lääkitys ja hoitovaste

Eläinlääkäri valitsee hoidon oireiden, tärykalvon kunnon ja välikorvasta saatujen löydösten perusteella. Välikorvaa huuhdellaan tarvittaessa, jotta limaa ja muuta eritettä saadaan poistettua. Myringotomia ja välikorvahuuhtelu tehdään yleensä nukutuksessa. Huuhtelun aikana hengitystiet suojataan hengitysputkella, koska nestettä voi valua korvatorven kautta nieluun. Bakteeritulehduksen hoitoon voidaan käyttää sekä paikallista että koko elimistöön vaikuttavaa mikrobilääkitystä. Pseudomonas-bakteerin aiheuttama tulehdus voi olla hankala hoitaa, koska bakteeri voi muodostaa sitä suojaavaa biofilmiä. Korvatulehduksen aiheuttamaa kipua voidaan hoitaa eläinlääkärin määräämällä kipulääkkeellä. Osa korvavalmisteista voi vaurioittaa kuuloa, jos ainetta joutuu välikorvaan.

Välikorvan huuhtelua ja lääkehoitoa käsitelleessä 44 koiran tutkimuksessa tulehdus parani 36 koiralla. Paranemiseen kului keskimäärin 117 päivää. Paranemisajat vaihtelivat 30:stä 360 päivään. Tulehdus uusiutui 7:llä niistä 36 koirasta, joilla tulehdus oli parantunut. Uuden huuhtelun tarvitsi 4 niistä koirista, joiden tulehdus uusiutui. Tutkimuksen kaikista 44 koirasta 4 tarvitsi lopulta leikkauksen. Seurantatieto puuttui 3 koirasta.

Erittävässä välikorvatulehduksessa täryontelosta poistetaan tarvittaessa sitkeä limatulppa. Cavalier kingcharlesinspanieleilla kuvatuissa 61 tautijaksossa oli mukana 43 koiraa. Saman tutkimuksen hoito jouduttiin toistamaan 1–5 kertaa.

Vaikean tai uusiutuvan tulehduksen leikkaushoito

Pitkittyneessä, muuhun hoitoon vastaamattomassa tulehduksessa täryontelo voidaan avata kirurgisesti. Jos korvakäytävä on pysyvästi tukkeutunut tai kalkkeutunut, myös korvakäytävä voidaan joutua poistamaan. Täryontelon avaamisella pyritään poistamaan sairasta kudosta ja saamaan eritteet poistumaan. Kun korvakäytävä poistetaan, korvalehti jätetään paikoilleen.

Osittaisen korvakäytävän poiston ja täryontelon avauksen tutkimuksessa oli 18 ranskanbulldoggia ja 20 leikattua korvaa. Täydellinen toipuminen kirjattiin 9 koiralla 18:sta. Leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita kirjattiin 5 koiralla 18:sta. Jo ennen leikkausta havaittu lievä pään kallistus jatkui 5 koiralla 18:sta. Ennen leikkausta havaittu kasvohermohalvaus jatkui 4 koiralla 18:sta. Yhdelle leikatulle koiralle kehittyi syvä infektio 4 kuukauden kuluttua, kun välikorvan keratiinimassa uusiutui. Kuulon heikkeneminen voi jäädä pysyväksi, vaikka itse tulehdus paranee.

Ennaltaehkäisy

Ulkokorvatulehduksen hoito ja paranemisen varmistaminen auttavat vähentämään tulehduksen pitkittymistä. Toistuvissa ulkokorvatulehduksissa selvitetään tulehdusta ylläpitävät tekijät, kuten allerginen ihosairaus. Korvien säännöllinen tarkastus auttaa huomaamaan ulkokorvan eritteen ja punoituksen ennen ongelman pitkittymistä. Uimisen jälkeen korvien kuivaaminen vähentää kosteutta, joka voi altistaa ulkokorvatulehdukselle. Suomen cavalier kingcharlesinspanielien jalostusohjelmassa erittävää välikorvatulehdusta arvioidaan pään magneettikuvauksen yhteydessä. Rotukohtaisessa jalostusohjelmassa kuvaus tehdään yli 2-vuotiaalle koiralle. Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla ohjelman mukainen lausunto ennen astutusta.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa, kuinka kauan oireita on ollut, kummasta korvasta tulee eritettä ja milloin korvaa viimeksi hoidettiin. Älä käytä edellisestä korvatulehduksesta jääneitä tippoja omin päin. Vältä vanupuikon työntämistä korvakäytävään, sillä se voi vaurioittaa tärykalvoa. Leikkauksen jälkeen kauluri voi estää koiraa raapimasta haavaa. Jos koira ei räpäytä silmää normaalisti, eläinlääkäri voi ohjata suojaamaan silmän pintaa kostutustipoilla. Ota leikkausalueelta alkavasta uudesta vuodosta yhteyttä hoitopaikkaan, sillä se voi viitata jäljelle jääneeseen tulehdukseen. Mahdolliset iho-ompeleet poistetaan tavallisesti 10–14 päivän kuluttua leikkauksesta. Uusintakäynnillä varmistetaan, että korvan tulehdus on rauhoittunut.

Usein kysyttyä

Voiko välikorvatulehdus olla, vaikka tärykalvo on ehjä?

Välikorvan tulehdus voi jäädä ehjän ja normaalilta näyttävän tärykalvon taakse. Pitkittyneessä korvasairaudessa eläinlääkäri voi arvioida välikorvan tilaa tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella. Jos tarvitaan näyte, se voidaan ottaa tärykalvoon tehdyn pienen aukon kautta.

Tarkoittaako välikorvassa näkyvä neste aina bakteeritulehdusta?

Välikorvaan kertynyt neste voi olla sattumalta näkyvä muutos esimerkiksi lyhytkuonoisen koiran pään magneettikuvissa. Kertymän merkitys arvioidaan oireiden ja muiden tutkimuslöydösten perusteella. Välikorvasta otetun eritteen bakteeriviljely auttaa selvittämään, kasvaako juuri siinä näytteessä bakteereja.

Voiko välikorvatulehdus parantua pelkillä korvatipoilla?

Eläinlääkäri suunnittelee hoidon välikorvan löydösten ja tulehduksen todennäköisen syyn perusteella. Tärykalvon taakse kertyneen paksun eritteen poistamiseen voidaan tarvita nukutuksessa tehtävä välikorvan huuhtelu. Bakteeritulehdus voi vaatia paikallisen hoidon lisäksi koko elimistöön vaikuttavaa lääkitystä.

Voiko koiran kuulo palautua hoidon jälkeen?

Kuulo voi heiketä, kun välikorvan erite vaimentaa äänen kulkua. Kuulo voi parantua tulehduksen ja eritteen vähentyessä. Vaikean tai pitkäaikaisen tulehduksen jälkeen kuulonalenema voi kuitenkin jäädä, vaikka korva ei enää ole tulehtunut.

Mitä teen, jos koira alkaa kallistaa päätään?

Pään kallistuminen voi liittyä kipuun tai tasapainojärjestelmän häiriöön. Ota eläinlääkäriin yhteyttä samana päivänä, jos pään asento muuttuu äkillisesti tai koira alkaa kävellä horjuen. Jos koira ei enää pysy pystyssä, se tarvitsee päivystyksellistä arviota.