Allerginen sidekalvotulehdus koiralla

Yleiskuvaus

Sidekalvo ja silmän pinta

Sidekalvo on ohut limakalvo, joka peittää silmäluomien sisäpintaa ja silmämunan etuosaa sarveiskalvon ympärillä. Sidekalvoa on myös silmän sisänurkassa sijaitsevan vilkkuluomen eli kolmannen silmäluomen pinnalla. Sidekalvo auttaa suojaamaan silmän pintaa vieraalta materiaalilta. Sidekalvo osallistuu kyynelkalvon muodostumiseen ja sarveiskalvon paranemiseen.

Sidekalvon verisuonet erottuvat tulehduksessa selvemmin, jolloin silmä näyttää punoittavalta. Sidekalvon turvotuksesta käytetään nimitystä kemoosi. Kemoosissa turvonnut kudos voi näkyä sarveiskalvon reunan ympärillä. Samanlaista turvotusta voi syntyä myös esimerkiksi vamman tai hyönteisen piston seurauksena. Allerginen reaktio voi näkyä pelkästään silmissä, vaikka silmäoireet ovat tavallisempia atooppisen ihottuman yhteydessä.

Syyt

Allerginen reaktio sidekalvolla

Silmän pinta voi reagoida ilmassa kulkeviin allergeeneihin. Yksi nopean allergisen reaktion välittäjäaineista on histamiini. Histamiini voi lisätä silmän pinnan verisuonten läpäisevyyttä. Kokeessa yhdessä koiran silmässä punoitus ja turvotus alkoivat alle 1 minuutissa histamiinialtistuksen jälkeen. Kokeessa tulehdus muutti kyynelnesteen proteiinipitoisuutta.

Pölypunkkien allergeenit voivat aiheuttaa silmäoireita niille herkistyneillä atooppisilla koirilla. Siitepöly voi olla koiran atopiaa pahentava ympäristön allergeeni. Atooppinen koira voi herkistyä myös eläinten tai ihmisen hilseelle. Myös hiekka voi ärsyttää sidekalvoa ja aiheuttaa tulehduksen. Silmän punoitus voi liittyä allergian sijaan myös ärsytykseen tai tarttuvaan tulehdukseen.

Riskitekijät

Atooppinen ihottuma on perinnölliseen alttiuteen liittyvä kutiseva ihosairaus. Atooppisen ihottuman oireet alkavat useimmilla sairastuvilla koirilla 6 kuukauden ja 3 vuoden iän välillä. Ihottuman puhkeamiseen vaikuttaa perimän lisäksi koiran elinympäristö. Ympäristön allergeeneille herkistyneen atooppisen koiran oireet voivat vaihdella vuodenajan mukaan.

Sidekalvotulehdusta on todettu 21–30 %:lla atooppisista koirista. Yhdessä 60 atooppisen koiran tutkimuksessa 60 %:lla todettiin allergiaoireita silmissä tai silmien ympärillä.

Eläinsairaalaan valikoituneista 122 allergista sidekalvotulehdusta sairastaneesta koirasta 94 %:lla oli samanaikaisesti atooppisen ihottuman oireita. Silmäoireiden ja ihottuman voimakkuuden välillä ei havaittu yhteyttä. Tutkittujen koirien ikä vaihteli 10 kuukaudesta 13 vuoteen. Iän ja silmäoireiden voimakkuuden välillä ei tutkimuksessa havaittu yhteyttä.

Tyypilliset oireet

Allergiseen sidekalvotulehdukseen liittyvät oireet näkyvät useimmiten molemmissa silmissä. Kutinaa voi olla vaikea erottaa koiran muusta kasvojen hankaamisesta.

• Sidekalvo voi punoittaa, jolloin silmän valkuaisen päällä erottuu tavallista enemmän verisuonia.
• Sidekalvo voi turvota silmäluomen sisäpinnalla tai silmämunan ympärillä.
• Koira voi raapia silmän ympäristöä tai hangata kasvojaan.
• Kyynelnestettä voi valua luomireunan yli.
• Silmäkulmassa voi näkyä vetistä tai limaista eritettä.
• Silmän ympärillä oleva iho voi punoittaa.

Sidekalvo oli turvonnut 84 %:lla portugalilaisen tutkimuksen 122 allergisesta silmäpotilaasta. Sidekalvo punoitti 83 %:lla samoista koirista. Kutinaa todettiin 79 %:lla. Kyynelvuotoa todettiin 69 %:lla. Kutinaa, punoitusta ja turvotusta esiintyi yhtä aikaa 55 %:lla.

Silmäoireet olivat tässä ryhmässä kaikilla molemminpuoliset. Oireiden voimakkuus erosi silmien välillä 27 %:lla koirista. Vetistä, limaista tai märänsekaista eritettä esiintyi 62 %:lla koirista.

Komplikaatiot ja seuraukset

Hankauksen ja tulehduksen vaikutus silmän pintaan

Jatkuva silmien raapiminen voi vaurioittaa silmäluomea tai silmän pintaa. Pitkittyneeseen tai voimakkaaseen allergiseen sidekalvotulehdukseen voi liittyä sarveiskalvon tulehdus eli keratiitti. Sarveiskalvon tulehdusta todettiin 15 %:lla allergista sidekalvotulehdusta sairastaneista koirista. Sarveiskalvon muutokset voivat haitata näkemistä, jos tulehdus on voimakas.

Allergiseen silmätulehdukseen voi liittyä kyynelkalvon koostumuksen muuttuminen. Kyynelkalvon rasvakerroksen heikentyessä kyynelneste haihtuu nopeammin. Sidekalvon tulehdus voi muuttaa kyynelkalvoa, vaikka Schirmerin testissä kyynelnestettä muodostuisi normaalisti. Kroonisessa tulehduksessa sidekalvon imukudos voi suurentua pieniksi nystyiksi, joita voi näkyä esimerkiksi vilkkuluomen pinnalla. Tällaisia nystyjä voi esiintyä muissakin sidekalvon tulehduksissa.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Molemmat silmät tutkitaan

Eläinlääkäri tarkastaa molemmat silmät, vaikka omistaja olisi huomannut oireita vain toisessa. Silmätutkimuksessa voidaan arvioida myös, reagoivatko mustuaiset valoon normaalisti. Silmänpohjan tutkimus auttaa havaitsemaan verkkokalvon alueen sairauksia, jos oireisiin liittyy näön heikkenemistä. Silmän sisällä olevan tulehduksen, kuten värikalvotulehduksen, poissulkeminen kuuluu punaisen silmän tutkimukseen. Sidekalvopoimussa tai kolmannen silmäluomen takana voi piillä vierasesine. Silmää hankaava ylimääräinen ripsi voi aiheuttaa samankaltaista punoitusta ja vuotoa. Sisäänpäin kiertyvä silmäluomi voi hangata silmää ja aiheuttaa sidekalvotulehduksen. Kyynelnesteen vähyys voi aiheuttaa sekä sidekalvon että sarveiskalvon tulehduksen. Tukkeutunut kyynelkanava voi aiheuttaa ärsytystä silmän ympärillä.

Rakolampulla voidaan tutkia sidekalvon ja sarveiskalvon muutoksia suurennettuna. Schirmerin testissä mitataan, kuinka paljon kyynelnestettä silmä tuottaa. Schirmerin liuskan kastumisnopeudelle käytettiin viiteväliä 15–25 millimetriä minuutissa. Fluoreseiinivärillä etsitään sarveiskalvosta haavaa. Silmänpainemittaus auttaa selvittämään, liittyykö punoitus glaukoomaan eli silmänpainetautiin. Portugalilaisessa 122 allergisen silmäpotilaan tutkimuksessa silmänpaine oli normaali kaikilla koirilla. Silmänpaineen nousu yhdessä silmän samentumisen kanssa voi viitata glaukoomaan.

Allergiaepäily ja taustasyyn selvittäminen

Allergista sidekalvotulehdusta epäillään, kun oireet ja niiden toistuminen sopivat allergiaan ja muut syyt on suljettu pois. Sidekalvosta voidaan tarvittaessa ottaa solunäyte. Kroatialaisessa 24 atooppisen koiran tutkimuksessa 87,5 %:ssa sidekalvonäytteistä havaittiin lymfosyyttejä eli eräitä valkosoluja. Samassa tutkimuksessa tulehdussoluja löytyi kaikkien 24 koiran sidekalvonäytteistä. Yhdeltä näistä koirista puuttuivat allergisen sidekalvotulehduksen näkyvät oireet. Epäillyssä bakteeritulehduksessa näytteenotto auttaa varmistamaan diagnoosia.

Veri- ja ihotesteillä voidaan etsiä allergeeneja siedätyshoitoa varten, kun atopia on todettu kliinisesti. Atooppista ihottumaa ei todeta pelkän positiivisen allergiatestin perusteella.

Sidekalvon altistuskokeessa seurataan silmän reaktiota tietylle allergeenille. Pölypunkkialtistusta tutkittiin kahdessa 12 atooppisen koiran ryhmässä, joissa koirat olivat herkistyneet eri pölypunkkilajeille. Vertailuryhmään kuului 12 tervettä koiraa ja 12 atooppista koiraa, joilla ei todettu herkistymistä pölypunkeille. Dermatophagoides farinae -pölypunkin kokeen herkkyys oli 91,7 %, mutta luottamusväli oli 67,8–99,3 %. Dermatophagoides pteronyssinus -pölypunkin kohdalla herkkyys oli 83,3 %. Molemmissa kokeissa 95,8 % verrokeista sai negatiivisen tuloksen.

Silmätutkimuksessa voidaan arvioida tulehduksen vaikeutta 6 oireen perusteella. Kun 122 koiran silmäoireet luokiteltiin, kohtalaisia tapauksia oli 64 %. Lieviksi luokiteltiin 24 % tapauksista. Vaikeita tapauksia oli 12 %.

Hoito

Silmän pinnan suojaaminen

Eläinlääkäri valitsee silmähoidon sen mukaan, mikä tulehdusta aiheuttaa. Viileä kääre voi lievittää silmien kutinaa. Silmän pinnalle tarkoitetulla kosteuttavalla valmisteella voidaan tukea kyynelkalvoa. Kosteuttava valmiste voi vähentää allergeenien tarttumista silmän pintaan. Kaulurilla voidaan estää silmän raapiminen, jos kutina on voimakasta. Steriili silmähuuhde voi auttaa poistamaan eritettä ennen eläinlääkärin määräämän lääkkeen annostelua.

Silmätipat ja atopian hoito

Lievissä tapauksissa eläinlääkäri voi harkita paikallista allergialääkettä, kuten antihistamiinia. Paikallinen antihistamiini voi vähentää histamiinin vaikutusta salpaamalla sen H1-reseptoria. Osa valmisteista vakauttaa myös syöttösoluja, jotka osallistuvat allergiseen reaktioon.

Voimakkaaseen tulehdukseen eläinlääkäri voi määrätä lyhytaikaisen kortikosteroidisilmälääkityksen. Silmään annettava kortikosteroidi ei sovi sarveiskalvohaavan yhteydessä. Pitkäaikainen steroiditippojen käyttö voi lisätä sarveiskalvon komplikaatioiden riskiä. Ennen kortikosteroiditippojen määräämistä sarveiskalvon pinta tarkistetaan vaurion varalta värjäyksellä. Antibiootti ei ole allergisen reaktion tavanomainen hoito. Vaikeissa tai pitkittyvissä tapauksissa eläinlääkäri voi harkita silmään tarkoitettua siklosporiinia tai takrolimuusia.

Jos koiralla on muitakin atopian oireita, koko elimistöön vaikuttava hoito voi helpottaa myös silmäoireita. Siedätyshoitoa voidaan harkita atooppiselle koiralle, kun oireita aiheuttava allergeeni tunnetaan. Atooppisen ihottuman hoitoa muokataan koiran oireiden ja hoitovasteen perusteella. Jos tulehdus ulottuu sarveiskalvoon, eläinlääkäri voi ohjata koiran silmäsairauksiin perehtyneelle eläinlääkärille.

Ennaltaehkäisy

Tunnetun allergeenin välttäminen voi vähentää silmien oireilua. Ympäristössä laajalti esiintyville allergeeneille altistumista voi vähentää, vaikka niitä on usein vaikea välttää kokonaan. Tupakansavu voi ärsyttää sidekalvoa ja pahentaa oireita. Vältä voimakkaiden puhdistuskemikaalien käyttöä koiran välittömässä läheisyydessä, koska ne voivat ärsyttää silmän pintaa.

Atooppisen ihottuman ylläpitohoidolla pyritään vähentämään pahenemisvaiheita. Koiran oleskelutilojen pölykuorman vähentäminen voi helpottaa silmän pinnan ärsytysoireita. Jos ulkoilu pahentaa oireita, eläinlääkärin valitsemaa kosteuttavaa silmägeeliä voidaan käyttää suojaamaan silmän pintaa ennen ulkoilua.

Tärkeää koiranomistajalle

Kerro vastaanotolla, milloin punoitus alkoi ja onko koira hangannut silmiään kotona. Kiinnitä huomiota siihen, oireileeko toinen silmä enemmän kuin toinen. Mainitse, jos silmäoireet pahenevat samaan aikaan iho-oireiden kanssa.

Älä aloita ihmisille tarkoitettua silmälääkettä ilman eläinlääkärin ohjetta. Myös aiemmasta silmävaivasta jäänyt lääke voi olla haitallinen, jos uuden oireen taustalla on toinen sairaus.

Pese kädet ennen määrätyn silmälääkkeen laittamista, jotta valmisteeseen ei pääse epäpuhtauksia. Pidä pullon kärki irti silmän pinnasta ja silmäluomista. Räpäytys levittää tipan silmän pinnalle. Jos silmä punoittaa lääkkeen laittamisen jälkeen entistä enemmän, ota yhteys eläinlääkäriin. Jos oireet palaavat hoidon jälkeen, eläinlääkäri voi tutkia kyynelnesteen tuotannon tai ottaa silmästä näytteen.

Usein kysyttyä

Voiko allerginen sidekalvotulehdus oireilla vain yhdessä silmässä?

Allergia oireilee tavallisimmin molemmissa silmissä, mutta toispuoleinen oireilu on mahdollista. Yhden silmän oireen taustalla voi olla esimerkiksi silmään joutunut vierasesine. Jos koira siristää silmää tai sen pinta samenee, silmä pitää tutkia nopeasti.

Tarvitaanko allergiseen silmätulehdukseen antibioottia?

Allergista reaktiota rauhoitetaan tarvittaessa tulehdusta hillitsevällä silmälääkkeellä. Jos eläinlääkäri toteaa bakteerin aiheuttaman tulehduksen, hän voi määrätä silmään antibiootin. Eläinlääkäri voi ottaa näytteen, jos silmäoireiden taustalla epäillään bakteeria. Allergiseen sidekalvotulehdukseenkin voi liittyä limaista eritettä, joten eritteen perusteella ei voi päätellä tulehduksen syytä.

Voinko käyttää kotona olevia kortisonisilmätippoja?

Kysy ensin eläinlääkäriltä, sopiiko valmiste koiran silmään. Silmään annettava kortikosteroidi ei sovi, jos sarveiskalvossa on haava. Eläinlääkäri voi tarkistaa sarveiskalvon pinnan fluoreseiinivärillä, joka auttaa paikantamaan naarmun tai muun vaurion. Aiemmasta silmävaivasta jäänyt lääke ei välttämättä sovi uuteen vaivaan.

Tarkoittaako silmien kutina, että koiralla on ruoka-allergia?

Silmien kutinaa voi esiintyä ympäristön allergeeneille herkistyneillä koirilla. Ympärivuotinen ihon kutina voi olla syy selvittää ruoan osuutta ruokavaliokokeella. Jos iho-oireet helpottavat ruokavaliokokeessa, ruoka-aineen osuutta voidaan arvioida altistamalla koira uudelleen vanhalle ruoalle eläinlääkärin ohjeella.

Voiko allerginen silmäoire palata hoidon jälkeen?

Oireet voivat palata, jos koira altistuu uudelleen sille sopimattomalle allergeenille. Atooppisen koiran silmät voivat oireilla ihottuman pahenemisvaiheessa. Toistuvissa silmäoireissa eläinlääkäri selvittää, onko allergian lisäksi syynä esimerkiksi kyynelnesteen vähyys. Pitkään jatkuva silmäoire voi vaatia silmäsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin tutkimusta.