Etuuveiitti koiralla

Yleiskuvaus

Värikalvo eli iiris muodostaa silmän värillisen renkaan mustuaisen ympärille. Värikalvo säätelee silmään pääsevän valon määrää muuttamalla mustuaisen kokoa. Värikalvon takana sijaitseva sädekehä tuottaa suurimman osan silmän etuosan kirkkaasta nesteestä eli kammionesteestä. Kammioneste kuljettaa ravinteita silmän etuosan kudoksille. Kammioneste auttaa poistamaan myös näiden kudosten aineenvaihdunnan jätteitä. Kammioneste palaa verenkiertoon sarveiskalvon ja värikalvon rajalla sijaitsevan etukammiokulman kautta.

Tulehduksessa kammionesteeseen pääsee tavallista enemmän valkuaisaineita ja soluja. Siksi silmän etuosassa näkyy tutkimusvalossa sameutta, vaikka normaalisti neste on kirkasta. Tulehdus voi ulottua silmän takaosassa sijaitsevaan suonikalvoon.

Syyt

Silmässä alkava tulehdus

Tylppä isku voi aiheuttaa etuuveiitin silloinkin, kun silmässä ei ole lävistävää haavaa. Myös sarveiskalvon haava voi laukaista silmän sisäisen tulehdusreaktion hermoston välityksellä. Silmän sisäinen kasvain voi aiheuttaa paikallisen tulehduksen. Myös paikaltaan siirtynyt tai löystynyt mykiö voi aiheuttaa tulehduksen silmän etuosassa.

Kaihin edetessä mykiöstä voi vuotaa valkuaisaineita, jotka laukaisevat tulehdusreaktion silmässä. Mykiön kapselin repeämä voi altistaa silmän äkillisesti suurelle määrälle mykiön sisältöä. Näin syntyvä tulehdus voi olla vaikea saada hallintaan lääkkeillä.

Muualla elimistössä alkava sairaus

Molempien silmien tulehdus voi liittyä elimistön laajempaan sairauteen, kuten infektioon tai autoimmuunisairauteen. Lymfooma voi aiheuttaa silmän sisäisen tulehduksen osana muualla elimistössä esiintyvää syöpää. Puutiaisen välittämä ehrlichioosi on yksi mahdollinen infektioperäinen syy. Idiopaattiseksi kutsutaan tulehdusta, jonka taustasyy jää tutkimuksissa avoimeksi.

Sairaalasarjassa selvitettiin uveiitin syitä 102 koiralla, joiden tulehdus ei johtunut vammasta tai ylikypsästä kaihista. Idiopaattiseksi tai immuunivälitteiseksi luokiteltiin 58 % näistä tapauksista. Kasvain todettiin 25 koiralla eli 24,5 %:lla tutkitusta ryhmästä. Lymfooma oli sairaalasarjassa yleisin uveiittiin liittyvä kasvain, ja se todettiin 17 koiralla. Tartunnan aiheuttama tulehdus todettiin 18 koiralla eli 17,6 %:lla.

Riskitekijät

Nopeasti etenevä kaihi voi aiheuttaa voimakkaamman tulehdusreaktion kuin hitaammin etenevä muutos. Mykiöperäistä uveiittia esiintyy myös diabetekseen liittyvän kaihin yhteydessä. Mykiöperäistä uveiittia sairastaneiden 151 koiran ryhmässä kaihin havaitsemisesta tulehduksen alkuun kului keskimäärin 17 kuukautta. Samassa sairaalasarjassa aika oli villakoirilla keskimäärin 25 kuukautta ja amerikancockerspanieleilla 11 kuukautta.

Kultaisellanoutajalla tunnetaan hitaasti etenevä pigmenttiuveiitti. Kultaisillanoutajilla värikalvon ja sädekehän kystat voivat liittyä pigmentin irtoamiseen ja krooniseen uveiittiin. Länsi-Kanadassa tehdyissä 630 kultaisennoutajan silmätarkastuksissa pigmenttiuveiitti todettiin 37 koiralla eli 5,9 %:lla. Yli 4-vuotiaista koirista pigmenttiuveiittia oli 32:lla 251:stä eli 12,7 %:lla. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa pigmenttiuveiitti todettiin 9 kultaisellanoutajalla 164:stä eli 5,5 %:lla. Niistä 23 koirasta, joilla todettiin ohutseinäinen, kiinnittynyt kysta, 13:lla todettiin uusintatutkimuksessa pigmenttiuveiitti tai siihen liittyvä glaukooma. Ihon pigmentin häviämiseen liittyvässä uveodermatologisessa oireyhtymässä tulehdus voi ulottua koko suonikalvostoon. Tätä oireyhtymää sairastaneiden 50 koiran sairaalasarjassa 37 oli akitoja.

Tyypilliset oireet

• Koira siristää silmää silmäluomien tahattoman kouristuksen vuoksi.
• Kirkas valo häiritsee koiraa tavallista enemmän.
• Silmänvalkuainen voi punoittaa laajalta alueelta.
• Kipeän silmän mustuainen voi olla tavallista pienempi.
• Sarveiskalvo voi näyttää samealta turvotuksen vuoksi.
• Värikalvo voi turvota tulehduksen aikana.
• Silmän etuosassa voi näkyä verta mustuaisen edessä.
• Silmä voi vuotaa tavallista enemmän kyynelnestettä silmän ärtyessä.
• Joskus silmän etukammioon kertyy fibriiniä, jota eläinlääkäri voi nähdä rakovalotutkimuksessa.

Tulehduksen pitkittyessä mustuaisesta voi tulla epäsäännöllisen muotoinen. Oireet voivat alkuvaiheessa muistuttaa sidekalvotulehdusta tai sarveiskalvon tulehdusta. Kroonisessa uveiitissa silmän pinnalle voi kasvaa uusia verisuonia sarveiskalvon reunoilta.

Komplikaatiot ja seuraukset

Silmänpaineen nousu ja näkövauriot

Tulehduksessa syntyvä aines voi tukkia etukammiokulman, jonka kautta kammioneste poistuu silmästä. Vähentynyt nesteen poistuminen voi nostaa silmänpainetta ja johtaa sekundaariseen glaukoomaan. Glaukooma voi jatkua tulehduksen rauhoituttuakin, jos nesteen poistumisreitti on arpeutunut pysyvästi. Sairaalan silmäpotilaista tehdyssä tutkimuksessa glaukooma todettiin 17 %:lla koirista, joiden ensisijainen diagnoosi oli etuuveiitti.

Pitkittyneessä tulehduksessa värikalvon ja mykiön välille voi muodostua kiinnikkeitä. Tulehduksen seurauksena mykiö voi samentua eli silmään voi kehittyä kaihi. Vaikean tai uusiutuvan tulehduksen jälkeen silmämuna voi surkastua.

Pigmenttiuveiittia sairastaneiden kultaistennoutajien seurantatutkimuksessa oli mukana 29 koiraa. Vähintään 6 kuukauden kuluttua tehdyssä tutkimuksessa näköä oli jäljellä 48:ssa tutkitusta 57 silmästä. Näön menettäneistä 9 silmästä 7 sokeutui glaukooman vuoksi. Tässä ryhmässä mykiön ja värikalvon väliset kiinnikkeet liittyivät suurentuneeseen glaukoomariskiin.

Uveodermatologista oireyhtymää sairastaneista 50 koirasta 18:lla eli 36 %:lla oli glaukooma jo ensimmäisellä käynnillä. Koirista, joiden näkö tutkittiin ensikäynnillä, 26 koiraa 46:sta oli sokeita molemmista silmistä.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Molempien silmien tutkiminen

Eläinlääkäri selvittää, milloin oire alkoi ja onko silmään voinut kohdistua vamma. Tutkimuksessa arvioidaan molemmat silmät, vaikka omistaja olisi huomannut muutoksen vain toisessa silmässä. Mustuaisten vasteiden ja refleksien arviointi kuuluu perustutkimukseen. Rakovalolampun kapea valojuova auttaa havaitsemaan kammionesteen sameuden. Uveiittisarjan 102 koirasta 88:lla todettiin kammionesteen sameutta. Eläinlääkäri tarkastaa myös silmänpohjan, koska samanaikainen tulehdus voi ulottua silmän takaosaan. Fluoreseiinivärjäyksellä tutkitaan, onko sarveiskalvossa samanaikainen haavauma. Kissan kynnen tekemä kapea, lävistävä sarveiskalvohaava voi kuitenkin jäädä aluksi värjäytymättä.

Äkillisessä etuuveiitissa silmänpaine on tavallisesti matala. Alle 10 mmHg:n paine tukee uveiittiepäilyä muiden silmälöydösten ohella. Myös silmien välinen 5–10 mmHg:n paine-ero voi viitata tulehdukseen. Paine voi silti olla normaali tai koholla, jos tulehdus haittaa kammionesteen poistumista.

Silmän ultraääni auttaa tutkimaan silmän takaosaa, jos etuosan sameus peittää näkyvyyden. Suomalaisessa silmävammatapauksessa ultraäänitutkimuksessa todettiin mykiön etukapselin lävistävä vaurio, kun sarveiskalvon sameus esti silmän sisäosien tarkastelun. Pigmenttiuveiitissa eläinlääkäri etsii mykiön etukapselista säteittäisiä tai vyöhykemäisiä pigmenttikertymiä.

Tulehduksen taustasyyn selvittäminen

Verinäytteet voivat paljastaa viitteitä muualla elimistössä olevasta sairaudesta, jos silmätutkimuksessa ei selviä tulehduksen aiheuttajaa. Eläinlääkäri voi valita kohdennettuja tartuntatutkimuksia silmälöydösten perusteella. Suurentuneesta imusolmukkeesta voidaan ottaa ohutneulanäyte lymfooman selvittämiseksi. Rintakehän röntgenkuvat tai vatsan ultraäänitutkimus voivat auttaa selvittämään epäillyn yleissairauden laajuutta.

Hoito

Tulehduksen ja kivun hoito

Hoidon tavoitteena on lievittää kipua samalla, kun silmän sisäistä tulehdusta hillitään. Eläinlääkäri valitsee silmätulehdusta hillitsevän lääkkeen sarveiskalvon kunnon ja tulehduksen syyn perusteella. Kortisonisilmätipat voivat pahentaa sarveiskalvon haavaumaa ja hidastaa sen paranemista.

Mustuaista laajentava silmälääke voi lievittää silmän kipua ja pitää mustuaisen liikkuvana. Kohonnut silmänpaine vaikuttaa mustuaista laajentavan lääkkeen valintaan, koska esimerkiksi atropiini voi pahentaa glaukoomaa. Kun tulehduksen aiheuttanut tartunta tunnistetaan, hoito kohdistetaan kyseiseen taudinaiheuttajaan. Koko elimistöön vaikuttavaa kortisonia harkitaan, kun tartunta ja solunsalpaajahoitoa vaativa kasvain on suljettu pois. Immuunivälitteinen tulehdus voi vaatia koko elimistön immuunivasteeseen vaikuttavaa lääkitystä.

Leikkaus ja seuranta

Jos lävistävä silmävamma on vaurioittanut sekä sarveiskalvoa että mykiötä, mykiön poistoleikkaus voi auttaa säilyttämään näön. Tutkimuksessa näkö säilyi viimeiseen kontrolliin 85,2 %:lla niistä 27 koirasta, joille tehtiin tällainen leikkaus. Koirien seuranta-ajan mediaani oli 8 kuukautta. Kaikilla näön menettäneillä koirilla muutos todettiin 14 viikon kuluessa leikkauksesta.

Silmänpainetta mitataan hoidon aikana, koska tulehduksen jälkeen voi kehittyä glaukooma. Uusintatutkimuksissa arvioidaan myös tulehduksen rauhoittumista ja muita mahdollisia komplikaatioita. Uusiutuva uveiitti voi edellyttää pitkäaikaista lääkitystä paikallisesti tai suun kautta. Jos silmä on sokea ja pysyy kivuliaana vaikeiden komplikaatioiden vuoksi, se voidaan poistaa kivun hoitamiseksi. Omistajakyselyssä glaukooman vuoksi tehdyn silmänpoiston jälkeen omistajat havaitsivat suurimman parannuksen koiran käytöksessä 2 kuukauden kohdalla.

Ennaltaehkäisy

Koirille on Suomessa saatavilla yhdistelmärokotteita tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Tarttuva maksatulehdus on yksi koiran uveiittia aiheuttavista infektioista. Ulkomaille matkustavan koiran suojaaminen punkeilta vähentää niiden levittämien tartuntojen, kuten ehrlichioosin, riskiä. Suomeen palaavan koiran turkki on hyvä tarkastaa erityisesti ruskean koiranpunkin varalta.

Kaihimuutosten seuranta auttaa havaitsemaan mykiöperäisen tulehduksen, jolle etenkin pitkälle edennyt kaihi altistaa. Jalostuskoirille suositellaan virallista silmätarkastusta vuosittain perinnöllisten silmäsairauksien havaitsemiseksi. Kultaisennoutajan ohutseinäinen, värikalvoon tai sädekehään kiinnittynyt kysta on peruste seurata silmää uusintatarkastuksissa.

Tärkeää koiranomistajalle

Älä laita kipeään silmään vanhoja kortisonitippoja, koska silmässä voi olla sarveiskalvon haavauma. Jos silmään on juuttunut tikku tai muu esine, estä koiraa hankaamasta silmää ja lähde päivystykseen. Paikalleen juuttunut esine jätetään eläinlääkärin poistettavaksi.

Pese kädet ennen silmälääkkeen antamista ja sen jälkeen. Pidä lääkepullon kärki irti koiran silmästä ja silmäluomista. Anna koiran räpäyttää silmää tipan jälkeen, jotta lääke leviää silmän pinnalle. Jos silmä punoittaa tai näyttää ärtyneemmältä tippojen antamisen jälkeen, ota yhteys hoitavaan eläinlääkäriin.

Usein kysyttyä

Miten etuuveiitti eroaa sidekalvotulehduksesta?

Etuuveiitissa tulehdus on silmän sisällä värikalvon ja sädekehän alueella. Punoitus voi näyttää samalta kuin pinnallisessa sidekalvotulehduksessa, varsinkin tulehduksen alkuvaiheessa. Eläinlääkäri etsii rakovalolampulla sameutta silmän etukammion normaalisti kirkkaasta nesteestä. Myös sarveiskalvon haava voi aiheuttaa samankaltaisia oireita, ja se tutkitaan fluoreseiinivärillä.

Voiko etuuveiitti tarttua toiseen koiraan?

Vamman tai kaihin laukaisema silmän sisäinen tulehdus ei tartu koirasta toiseen. Osa uveiittia aiheuttavista infektioista voi kuitenkin levitä muihin eläimiin. Ehrlichioosi leviää puutiaisen välityksellä, joten kyseisen tartunnan ehkäisyssä koiran suojaaminen punkeilta on tärkeää.

Voiko silmänpaine olla koholla, vaikka koiralla on etuuveiitti?

Kyllä, tulehdus voi estää kammionesteen poistumista ja nostaa silmänpainetta. Korkea paine voi jäädä pysyväksi, jos tulehdus on vaurioittanut nesteen poistumisreittiä. Silmänpaineen mittaaminen hoidon aikana auttaa havaitsemaan glaukooman, joka voi kehittyä tulehduksen seurauksena.

Voiko kaihi sekä aiheuttaa uveiitin että syntyä sen seurauksena?

Kaihin edetessä mykiöstä vuotavat valkuaisaineet voivat käynnistää silmän sisäisen tulehduksen. Toisaalta pitkäaikainen etuuveiitti voi itsessään aiheuttaa kaihin ja värikalvon kiinnittymisen mykiöön. Rakovalolla tehtävä silmätutkimus auttaa erottamaan, missä osassa silmää havaittu sameus sijaitsee.

Milloin tulehtunut silmä kannattaa tutkia uudelleen?

Hoitava eläinlääkäri järjestää uusintatutkimuksen, jossa arvioidaan hoitovastetta ja mahdollisia komplikaatioita. Jos silmä samenee äkillisesti tai koira pitää sitä kiinni, ota heti yhteys päivystykseen. Myös näön äkillinen heikkeneminen vaatii kiireellistä arviota.