Kapi koiralla eli syyhy: oireet ja hoito

Yleiskuvaus

Kapipunkki on niin pieni, että sitä etsitään mikroskoopilla. Kapipunkin pituudeksi on kuvattu noin 0,2–0,5 mm. Aikuisen punkin pituudeksi on kuvattu myös 0,2–0,6 mm. Aikuisella punkilla on 4 paria lyhyitä jalkoja.

Eri eläinlajeilla esiintyy saman punkkilajin eri kantoja. Koiralle sopeutunut punkkikanta tunnetaan nimellä Sarcoptes scabiei var. canis. Ihmisten välillä leviävän syyhyn aiheuttaja on tavallisesti ihmiselle sopeutunut punkkikanta. Koiran kapipunkki voi kuitenkin aiheuttaa ihmiselle ohimeneviä iho-oireita.

Kapipunkki on muodoltaan pyöreähkö ja sen pinnalla on pieniä piikkejä. Naaraspunkki on kooltaan lähes kaksi kertaa koiraspunkin kokoinen. Kapi on eri tauti kuin sikaripunkin aiheuttama demodikoosi, jossa punkkeja lisääntyy liikaa karvatupissa.

Syyt

Punkin kehitys munasta aikuiseksi kestää noin 2–3 viikkoa. Punkin elämänkierto tapahtuu kokonaan koiran iholla ja kestää noin 17–21 päivää. Naaraspunkki kaivautuu ihon sarveiskerrokseen munimaan. Aikuinen punkki ruokailee ihon pinnan lähellä, missä se muodostaa pieniä käytäviä ja syvennyksiä.

Voimakas kutina liittyy koiran yliherkkyysreaktioon punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Punkki voi siirtyä koirasta toiseen suoraan ihokontaktissa. Koiran iholta irronneita punkkeja voi jäädä petiin tai hoitovälineisiin. Viileässä ja kosteassa ympäristössä punkit voivat säilyä elossa jopa 3 viikkoa.

Punkin säilymistä ympäristössä edistää riittävä kosteus ja noin 10–25 °C:n lämpötila.

Munista kuoriutuvat toukat liikkuvat ihon pinnalla ja käyttävät ravinnokseen iholta irtoavaa ainesta. Naaras voi munia kaivamiinsa käytäviin useiden kuukausien ajan. Kokeessa koiran kapipunkki säilyi isännän ulkopuolella 19 päivää, kun lämpötila oli 10 °C ja suhteellinen ilmankosteus 97 %. Huoneoloissa 21 °C:ssa ja 40–80 %:n kosteudessa koiran ja ihmisen kapipunkkeja säilyi elossa 24–36 tuntia.

Riskitekijät

Suomessa koira voi saada kapin lähikosketuksesta kettuun tai supikoiraan. Tartunta on mahdollinen myös villieläimen käyttämässä pesässä tai makuupaikassa. Punkkia voi levittää myös koira, jolla ei vielä ole näkyviä iho-oireita. Paljon koirakontakteja sisältävissä paikoissa, kuten kenneleissä ja koirapuistoissa, tartunta voi levitä ympäristön välityksellä.

Iäkäs koira tai koira, jonka immuunipuolustus on heikentynyt, voi olla alttiimpi tartunnalle. Kapille ei tunneta selvää rotuun tai sukupuoleen liittyvää alttiutta. Suomessa luonnonvaraisilta eläimiltä varmistettiin vuonna 2025 yhteensä 28 kapitapausta. Edellisvuonna varmistettuja villieläintapauksia oli 17.

Vuoden 2025 löydöksistä 14 tehtiin supikoirissa. Tapaukset painottuivat Etelä- ja Länsi-Suomeen, mutta yksi kapinen kettu löytyi Enontekiöltä. Suomen villieläimissä kapia on tavattu eri puolilla maata.

Tyypilliset oireet

Kutina voi alkaa jo ennen kuin ihomuutoksia näkyy. Ensimmäiset oireet voivat ilmaantua 10 päivästä 8 viikkoon tartunnan jälkeen. Oireiden voimakkuus vaihtelee, ja osa koirista voi olla tilapäisesti oireettomia.

• Koira voi raapia voimakkaasti korvalehtien reunoja.
• Kyynärpäät ja kintereet voivat kutista ja punoittaa.
• Rinnan ja vatsan iholle voi ilmaantua pieniä näppyjä.
• Iholla voi olla kellertäviä, paksuja rupia.
• Raapimisalueilta voi lähteä karvaa.
• Vaikeasti sairastuneen koiran ruokahalu voi heikentyä.

Ihomuutoksia voi aluksi näkyä vain muutamassa kohdassa. Hoitamattomana ne voivat levitä suurelle osalle kehoa. Kapin aiemmin sairastanut koira voi alkaa oireilla uuden tartunnan jälkeen jo muutamassa tunnissa.

Kutinaa ja ihomuutoksia voi tulla myös kuonon ympärille. Säännöllisesti pestyllä koiralla kutina voi olla selvä, vaikka rupia tai hilsettä näkyisi vähän toistuvan pesun vuoksi.

Komplikaatiot ja seuraukset

Voimakas raapiminen voi aiheuttaa iholle haavoja. Rikkoutuneeseen ihoon voi kehittyä toissijainen bakteeri- tai hiivatulehdus. Pitkittynyt laajalle levinnyt kapi voi paksuntaa ihoa ja aiheuttaa paksujen rupien kertymistä. Pitkälle edenneeseen tartuntaan voi liittyä imusolmukkeiden suurenemista.

Vaikeassa hoitamattomassa kapissa koira voi laihtua ja heiketä. Sairastuneen koiran kanssa läheisesti tekemisissä olleelle ihmiselle voi tulla kutisevaa ihottumaa. Ihmisellä ihottumaa voi näkyä etenkin käsivarsissa ja vatsan iholla.

Jos tauti etenee pitkälle, paksuuntunut iho voi muodostaa poimuja. Yleistynyt, pitkälle edennyt tartunta voi olla koiralle hengenvaarallinen. Koiran punkkikanta elää muilla isäntälajeilla yleensä vain tilapäisesti.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Oireet, altistus ja raapenäytteet

Eläinlääkäri selvittää, milloin kutina alkoi ja onko koira voinut olla tekemisissä kapia kantavien eläinten kanssa. Muiden saman kodin eläinten tai ihmisten samanaikainen kutina on tärkeä vihje tutkimuksissa. Kapin kaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös esimerkiksi atopia, ruoka-aineallergia tai kirppuallergia. Ihosta voidaan ottaa muitakin näytteitä samanaikaisten bakteeri- ja sienitulehdusten selvittämiseksi.

Punkkia etsitään useasta pinnallisesta ihon raapenäytteestä, joita voidaan ottaa esimerkiksi korvien reunoilta, kyynärpäistä ja kintereistä. Näytteeseen valitaan mieluiten alue, jota koira ei ole raapinut rikki. Mikroskoopilla voidaan löytää itse punkkeja, niiden munia tai ulostejäämiä. Raapenäytteiden herkkyys voi jäädä jopa 20 %:iin, joten negatiivinen tulos ei sulje kapia pois.

Korvalehteä tutkittaessa koira voi tehdä takajalallaan raapimisliikkeen. Ihosairauksien tutkimuksessa raapimisrefleksi todettiin 45:llä eli noin 82 %:lla niistä 55 koirasta, joilla todettiin kapi. Sama refleksi näkyi myös 33:lla eli 6,2 %:lla niistä 533 koirasta, joilla oli muu ihosairaus. Korvalehtien tulehduksesta kärsineistä kapikoirista refleksi näkyi 90 %:lla eli 36 koiralla. Refleksi auttaa epäilemään kapia, mutta tulos ei varmista punkkitartuntaa.

Vasta-aineet ja hoitokokeilu

Kapipunkin vasta-aineita voidaan etsiä verinäytteestä ELISA-testillä. Eräässä koirille tarkoitetussa testissä vasta-aineiden nousu voi näkyä aikaisintaan 3–4 viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-aineiden havaitsemiseen voi kulua myös vähintään 5 viikkoa. Positiivinen vasta-ainetulos voi viitata käynnissä olevaan tai äskettäin sairastettuun tartuntaan. Jos kapiepäily on vahva mutta punkkeja ei löydy, eläinlääkäri voi arvioida oireiden vastetta loislääkkeeseen.

Iholta otettujen näytteiden käsittely laboratoriossa voi auttaa löytämään punkkeja tai niiden munia. Varhain otettu negatiivinen vasta-ainetulos ei sulje pois tartuntaa, koska vasta-aineita ei ehkä ole vielä muodostunut havaittavasti. Testissä voi olla ristireaktioita esimerkiksi pölypunkkien kanssa, joten tulosta arvioidaan yhdessä iho-oireiden ja muiden tutkimusten kanssa. Joissakin tilanteissa eläinlääkäri voi tutkia ihon koepalan, jos ihomuutosten syy jää epäselväksi.

Hoito

Loislääke ja samassa taloudessa asuvat koirat

Hoidon ja mahdollisen lääkityksen määrää eläinlääkäri. Kapin hoidossa käytetään punkkeihin tehoavaa loislääkettä. Kapipunkkeihin tehoavia lääkkeitä on sekä iholle annettavia että suun kautta otettavia. Eläinlääkäri valitsee hoidon koiralle, sillä jotkin loislääkkeet eivät sovi tiettyä lääkeherkkyyttä kantaville koirille. Samassa taloudessa asuvat koirat hoidetaan eläinlääkärin suunnitelman mukaan myös silloin, kun osalla ei ole oireita.

Tartunnan saanut koira pidetään hoidon aikana erossa muista kuin sen kanssa samaan aikaan hoidettavista koirista. Jos iholle on kehittynyt bakteeritulehdus, se voi vaatia paikallishoitoa tai tapauskohtaisesti antibioottia. Vaikeaa kutinaa ja raapimista voidaan helpottaa loishoidon rinnalla eläinlääkärin valitsemalla lääkkeellä.

Tarvittaessa koiran ihoa voidaan pestä eläinlääkärin ohjeella, jotta paksut ruvet pehmenevät. Hoidolla pyritään hävittämään punkit kokonaan, jotta ne eivät pääse lisääntymään uudelleen.

Hoitovaste ja ihon toipuminen

Useimpien koirien oireet alkavat helpottaa noin 2 viikossa. Täydellinen oireiden rauhoittuminen voi viedä 6–8 viikkoa. Hoidon onnistumiseen kuuluu myös eläinlääkärin suunnittelema seurantatarkastus.

Myös hoidon aikana jatkuva kutina voi liittyä kuolevien punkkien aiheuttamaan tulehdusreaktioon.

Ennaltaehkäisy

Tartuntariski pienenee, kun koira ei pääse kosketuksiin kapisen ketun tai supikoiran kanssa. Tartunnan saaneen eläimen käyttämä luola, maantierumpu tai muu makuupaikka voi myös välittää punkkeja. Sairastuneen koiran peti ja muut sen käyttämät makuupaikat puhdistetaan, jotta ympäristöön jääneet punkit eivät tartu uudelleen. Pestävät peitot voi pestä tai kuumentaa 60 °C:ssa, jos materiaali kestää sen.

Myös yhteiset hoitovälineet voivat välittää tartuntaa, joten ne puhdistetaan ennen kuin niitä käytetään toiselle koiralle. Kaulapannan ja talutushihnan pesu poistaa niihin jäänyttä likaa ja vähentää tartunnan leviämisen mahdollisuutta.

Tärkeää koiranomistajalle

Kerro eläinlääkärille koiran viimeaikaisista kontakteista muihin koiriin tai villieläimiin. Kerro tartunnasta myös läheisessä kontaktissa olleiden koirien omistajille. Käytä suojakäsineitä, kun käsittelet tartunnan saanutta koiraa tai sen likaisia peittoja. Jos sinulle tulee kutiseva ihottuma, ota yhteyttä terveydenhuoltoon ja mainitse koiran kapiepäily.

Jos taloudessa on myös muita eläinlajeja, kerro niistä hoitavalle eläinlääkärille. Seuraa koiran kutinan lisäksi ruokahalua ja jaksamista, sillä vaikea tartunta voi heikentää yleisvointia. Noudata eläinlääkärin kanssa sovittua hoitosuunnitelmaa, vaikka koira näyttäisi jo selvästi voivan paremmin.

Usein kysyttyä

Voiko koira tartuttaa kapin ihmiseen?

Koiran kapipunkki voi aiheuttaa ihmiselle ohimenevän kutisevan ihottuman. Ihmisestä toiseen leviävä syyhy johtuu yleensä ihmiselle sopeutuneesta punkkikannasta. Jos huomaat koiran sairastumisen jälkeen omalla ihollasi kutisevia näppyjä, ota yhteyttä terveydenhuoltoon ja kerro koiran kapiepäilystä.

Sulkeeko puhdas raapenäyte kapin pois?

Ei, sillä punkkeja voi olla vaikea löytää, vaikka koiralla olisi tartunta. Näytteitä voidaan ottaa usealta eri ihoalueelta löydöksen todennäköisyyden parantamiseksi. Eläinlääkäri voi perustellussa epäilyssä arvioida, helpottuvatko oireet kapipunkkiin tehoavalla hoidolla.

Tarvitseeko oireeton samassa kodissa asuva koira hoitoa?

Samassa kodissa asuvat koirat hoidetaan samanaikaisesti, vaikka kaikki eivät kutisisi. Oireetonkin koira voi kantaa punkkia tilapäisesti ja levittää sitä muihin koiriin. Muiden altistuneiden koirien omistajille kannattaa kertoa tartunnasta, jotta eläinlääkäri voi arvioida hoidon tarpeen.

Kuinka pian kutina helpottaa?

Useimmilla koirilla paranemista näkyy 2 viikon kuluessa. Kaikkien oireiden häviämiseen voi kulua 6–8 viikkoa. Mahdollinen bakteeritulehdus voi tarvita omaa hoitoaan. Paranemista seurataan eläinlääkärin määräämillä kontrollikäynneillä, joilla arvioidaan koiran ihon toipumista ja mahdollisia jäljellä olevia oireita.

Voiko kapi tarttua ilman kohtaamista ketun kanssa?

Voi, sillä koira voi saada tartunnan myös ketun tai supikoiran makuupaikalta tai pesästä. Punkki voi siirtyä myös toisesta koirasta suoraan tai yhteisten hoitovälineiden välityksellä. Viileä ja kostea ympäristö pidentää punkin säilymistä.