Ruoka-aineallergia koiralla: oireet ja eliminaatiodieetti

Yleiskuvaus

Haitallinen ruokareaktio on yhteisnimitys ruoan aiheuttamille oireille. Ruoka-aineallergiaan liittyy immuunivaste, kun taas ruokaintoleranssissa oireet voivat syntyä ilman immuunireaktiota. Pelkkä vaste ruokavalion vaihtoon ei vielä osoita allergiaa. Ruoan osuus oireisiin varmistuu, kun ne ensin helpottavat rajatulla ruokavaliolla ja palaavat hallitussa altistuksessa.

Iho-oireiden perusteella ruoka-aineallergiaa ei voi luotettavasti erottaa ympäristöallergeenien aiheuttamasta atopiasta. Samalla koiralla voi olla molemmat sairaudet.

Ruokavaliokoe selvittää, onko ruoalla osuutta oireisiin, vaikka se ei mittaa, millä mekanismilla reaktio syntyy. Kutina voi vaihdella myös silloin, kun koira saa eri päivinä eri ruokia.

Syyt

Allergian laukaisee tietty ruoan ainesosa, useimmiten proteiini. Yksi koira voi reagoida useampaan kuin yhteen ruoka-aineeseen. Allergeeneja voi olla varsinaisen ruoan lisäksi esimerkiksi makuaineita sisältävissä lääkkeissä. Tavalliset allergeenit heijastavat sitä, mitä koirille on totuttu syöttämään eri alueilla.

Kun 297 koiralta oli tunnistettu vähintään yksi oireita aiheuttanut ruoka-aine, naudanliha oli aiheuttajana 102 koiralla eli 34 %:lla. Maitotuotteet liittyivät oireisiin 51 koiralla eli 17 %:lla. Kana aiheutti oireita 45 koiralla eli 15 %:lla. Vehnä liittyi oireisiin 38 koiralla eli 13 %:lla.

Lammas liittyi oireisiin 14 koiralla eli 5 %:lla samassa 297 koiran ryhmässä. Ruoka-aineiden järjestys näissä tapauksissa ei kerro, kuinka usein niitä syövät terveet koirat allergisoituvat.

Riskitekijät

Ruoka-aineallergian oireet alkavat usein nuorella aikuisella, noin 1–4 vuoden iässä. Koiralla oireiden alkamisiäksi on raportoitu alle 6 kuukaudesta 13 vuoteen. Kumpaakaan sukupuolta ei ole todettu selvästi alttiimmaksi. Eri alueilla alttiiksi todetut rodut vaihtelevat sen mukaan, mitä rotuja paikallisesti on.

Esimerkiksi labradorinnoutajat ja saksanpaimenkoirat ovat olleet yliedustettuina monissa länsimaissa. Eläinlääkäriin mistä tahansa syystä tuoduista koirista noin 1–2 %:lla on todettu iho-oireinen haitallinen ruokareaktio. Kutisevien koirien ryhmissä vastaava osuus on ollut 9–40 %.

Ihosairauden vuoksi vastaanotolle tulleissa koiraryhmissä iho-oireisen ruokareaktion osuus on vaihdellut 0–24 %:n välillä. Joillekin koirille ruoka-aineallergia kehittyy vasta sen jälkeen, kun ne ovat aiemmin sietäneet samaa ruokaa.

Tyypilliset oireet

Tyypillisin iho-oire on kutina, joka voi olla paikallista tai tuntua koko keholla. Ruoka-aineallergiaan liittyvä kutina ei tavallisesti rajoitu tiettyyn vuodenaikaan.

• Koira voi nuolla tassujaan tai hangata kuonoaan kutinan vuoksi.
• Kutinaa esiintyy usein korvalehdissä, tassuissa tai vatsan iholla.
• Iho voi punoittaa tai siihen voi tulla pieniä näppylöitä.
• Korvatulehdus voi palata hoidon jälkeen.
• Karva voi harventua alueelta, jota koira raapii tai nuolee.
• Vatsa voi oireilla esimerkiksi oksenteluna, pehmeänä ulosteena tai ripulina.

Oksentelua, pehmeää ulostetta tai ripulia esiintyy iho-oireiden lisäksi noin 19–27 %:lla ruoka-allergisista koirista. Suolisto-oireena voi olla myös ulostaminen yli 3 kertaa päivässä. Ympäristöallergia voi selittää, miksi ympärivuotinen kutina pahenee tiettyyn vuodenaikaan.

Suolistovaiva voi näkyä myös ilmavaivoina tai tavallista selvempänä vatsan kurinana. Vatsaoireiseen ruokareaktioon voi liittyä laihtumista. Joskus korvatulehdus on allergisen koiran ensimmäinen tai ainoa huomattava oire.

Komplikaatiot ja seuraukset

Voimakas kutina voi saada koiran raapimaan ihon rikki. Ihon vaurioituminen voi puolestaan ylläpitää tulehdusta ja kutinaa. Bakteerit tai Malassezia-hiiva voivat aiheuttaa toistuvia tulehduksia ärtyneelle iholle. Toissijainen tulehdus voi lisätä kutinaa silloinkin, kun ruokavaliosta on poistettu oireita aiheuttava ruoka-aine.

Pitkään jatkunut raapiminen voi paksuntaa ihoa. Korvakäytävän allergiseen tulehdukseen voi liittyä toissijainen bakteeri- tai hiivainfektio. Anafylaksia on ruoka-aineallergian yhteydessä harvoin raportoitu vakava reaktio.

Iho voi tulehtua uudelleen, vaikka koira olisi tulehdusten välillä lähes oireeton. Korvan tai ihon mikrobikasvu voi vaikeuttaa sen arvioimista, kuinka suuri osa kutinasta liittyy ruokaan.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Oireiden muut syyt ja koeruoka

Eläinlääkäri käy läpi aiemmat ruoat, herkut ja lääkkeet ennen koeruokavalion valintaa. Iho- ja korvanäytteet auttavat tunnistamaan bakteeri- tai hiivatulehduksen. Kutisevalta koiralta tutkitaan myös ulkoloisten mahdollisuus. Ruoan aiheuttamaa allergiaa ei voi vahvistaa luotettavasti verestä, syljestä tai karvasta tehtävällä testillä.

Koeruoka voi sisältää proteiinia, jota koira ei ole saanut aikaisemmin. Toinen vaihtoehto on hydrolysoitu ruoka, jossa proteiinit on pilkottu pienemmiksi, jotta ne aiheuttaisivat harvemmin reaktion. Osittain pilkottu proteiini voi silti aiheuttaa oireita koiralle, joka on herkistynyt sen lähtöaineelle. Tavanomaisista kaupan rajoitetun raaka-ainemäärän ruoista on löytynyt proteiineja, joita ei ole mainittu etiketissä.

Jos koiran aiempaa ruokintahistoriaa ei tunneta, hydrolysoitu koeruoka voi olla käytännöllinen valinta.

Eliminaatiodieetin kesto ja ruoka-altistus

Eliminaatiodieetin arviointijakso voi kestää 4–12 viikkoa oireiden ja vasteen mukaan.

Kokeen aikana koira saa vain valittua koeruokaa ja vettä. Iho-oireita arvioidaan tavallisesti noin 8 viikon tiukan ruokavaliokokeen jälkeen. Iho-oireiden vuoksi tehtävä koe voi kestää 8–12 viikkoa, jos vasteen arviointiin tarvitaan enemmän aikaa. Pelkkien suolisto-oireiden helpottumista voidaan arvioida jo 2–4 viikossa.

Tutkituista 209 iho-oireisesta koirasta, joilla oli haitallinen ruokareaktio, yli 85 %:lla oireet olivat rauhoittuneet 5 viikon kohdalla. Samoissa seurannoissa osuus nousi yli 95 %:iin 8 viikon kohdalla. Alle 5 % näistä koirista tarvitsi enintään 13 viikon kokeen, ennen kuin iho-oireet hävisivät kokonaan.

Kokeen toteutusta voidaan tarkistaa jo 2–3 viikon kohdalla, jotta mahdolliset ruokintaan liittyvät ongelmat huomataan ajoissa. Jos koiran kutina ei helpota, arvioon kuuluu myös se, pääsikö koira syömään jotakin muuta kuin koeruokaa.

Jos ensimmäinen koeruoka ei helpota oireita, eläinlääkäri voi harkita toista koeruokavaliota.

Eläinlääkärin on arvioitava kutinalääkkeiden vaikutus ennen altistusta, koska lääkitys voi peittää jäljellä olevia iho-oireita.

Kun oireet helpottavat, eläinlääkärin suunnittelemassa altistuksessa annetaan yleensä uudelleen aiempaa ruokaa. Oireiden palaaminen auttaa varmistamaan, että paraneminen johtui ruokavaliosta. Jos koira reagoi sekoitettuun valmisruokaan, reaktio ei vielä paljasta, mikä sen ainesosa aiheutti oireet. Oireiden palatessa koira palaa sille sopivalle koeruokavaliolle.

Iho-oireet eivät aina palaa heti ensimmäisenä päivänä altistuksen jälkeen. Pienessä 11 koiran tutkimuksessa tehtiin 71 valvottua ruoka-altistusta koirille, joiden haitallinen ruokareaktio oli jo varmistettu. Oireita ilmeni 35 altistuksessa. Näissä altistuksissa oireiden paluuseen kului keskimäärin 4,1 päivää. Tutkimuksessa reaktioita nähtiin 1–7 päivän kuluessa.

Yksittäistä ainesosaa tutkittaessa lisätään vain yksi kerrallaan, jotta reaktio voidaan yhdistää oikeaan ruokaan. Yli 90 %:lla koirista, joilla ruokareaktio ilmeni iho-oireina, oireet palasivat 14 päivän sisällä altistuksesta. Usein oireet palaavat jo 1–3 päivässä, mutta joissain tapauksissa niiden huomaamiseen voi kulua jopa 4 viikkoa.

Hoito

Sopiva ruokavalio pitkäaikaiseen käyttöön

Hoidon ja mahdollisen lääkityksen määrää eläinlääkäri. Varmistetun ruoka-aineallergian hoito perustuu oireita aiheuttavan ruoka-aineen välttämiseen. Hyvin sopivaa koeruokaa voidaan jatkaa, jos se on ravitsemuksellisesti tasapainoinen myös pitkäaikaisessa käytössä. Kasvavalle pennulle valitaan ruoka, joka täyttää kasvuiän ravitsemustarpeet. Yksinkertainen kotitekoinen koeruoka voi johtaa puutoksiin, jos sitä jatketaan tasapainottamatta pitkään.

Toissijainen iho- tai korvatulehdus tarvitsee oman hoitonsa. Kutinaa voidaan joutua lievittämään myös ruokavaliokokeen alussa, jotta koira ei vaurioita ihoaan. Jos koiralla on samanaikaisesti atopia, se voi tarvita omaa hoitoa vielä ruokavalion muutoksen jälkeen.

Kotiruokaa pitkäaikaiseen käyttöön valittaessa ruokavalio voidaan tasapainottaa eläinten ravitsemukseen perehtyneen ammattilaisen avulla. Ruokavalio voi pitää oireet poissa tai lähes poissa, jos muut kutinaa aiheuttavat tekijät eivät ylläpidä niitä.

Ennaltaehkäisy

Uusia oirejaksoja ehkäistään välttämällä nimenomaan niitä raaka-aineita, joiden on todettu aiheuttavan koiralle oireita. Sama ainesosa voi olla myös makupalassa, ravintolisässä tai koiran hammastahnassa. Jos oireet palaavat uuden ruokapussin käyttöönoton jälkeen, myös reseptin muuttuminen tai etiketissä mainitsematon proteiini on mahdollinen selitys. Muiden eläinten ruokien erottaminen vähentää mahdollisuutta, että koira saa vahingossa sille sopimatonta ruokaa.

Koiran toistuvat oireet voivat liittyä myös kirppuihin tai ympäristöallergiaan, vaikka sen ruoka olisi pysynyt samana. Oireita aiheuttavaa proteiinia voi olla myös maustetuissa purutableteissa, vaikka sitä ei aina mainita pakkauksessa.

Tärkeää koiranomistajalle

Sopikaa kotona, että kaikki koiraa hoitavat antavat kokeen aikana samaa koeruokaa. Kerro eläinlääkärille myös makuaineita sisältävistä lääkkeistä, sillä niissä voi olla ruoan proteiineja. Merkitse päiväkirjaan kutinan ja vatsaoireiden muutokset. Kirjaa myös vahingossa saadut ruoat tai poikkeavat tapahtumat, jotka voivat selittää tilapäisen oireiden pahenemisen. Älä käytä kokeen aikana maustettuja puruluita tai herkkupaloja.

Pidä muiden lemmikkien ruoat koiran ulottumattomissa kokeen aikana. Mainitse vastaanotolla, jos koira syö toisen eläimen ulosteita, sillä se voi häiritä ruokavaliokokeen toteutusta. Päiväkirja auttaa havaitsemaan vähittäisenkin muutoksen, jos oireet helpottavat vain osittain.

Usein kysyttyä

Voiko koira allergisoitua ruoalle, jota se on syönyt pitkään?

Voi: koira voi herkistyä aiemmin hyvin sopineelle ruoalle. Myös tuttu raaka-aine voi olla oireiden aiheuttaja, joten koeruokaan valitaan tarvittaessa proteiini, jota koira ei ole ennen saanut. Yksittäisen raaka-aineen osuus selvitetään hallitulla altistuksella.

Riittääkö ruoka-aineallergian toteamiseen verikoe?

Ei, sillä verikokeet eivät luotettavasti osoita, mille ruoalle koira reagoi oireilla. Ruokavaliokokeella selvitetään, helpottavatko oireet, kun mahdolliset aiheuttajat poistetaan ruokavaliosta. Diagnoosia varten oireiden pitää ensin helpottaa koeruoalla ja sen jälkeen palata hallitussa ruoka-altistuksessa.

Voiko koira saada kokeen aikana makupaloja?

Koeruokaan kuulumattomia makupaloja ei anneta kokeen aikana, koska niissä voi olla oireita aiheuttavia proteiineja. Vältä myös puruluita ja pöydästä annettavia paloja. Eläinlääkärin valitsema ruokavalio on kokeen ainoa ruoka, ja vettä saa antaa tavalliseen tapaan.

Miksi aiempaa ruokaa annetaan uudelleen?

Eläinlääkärin suunnittelemalla ruoka-altistuksella tarkistetaan, palaavatko oireet aiempaan ruokaan siirryttäessä. Kutina saattaa helpottaa kokeen aikana muustakin syystä, esimerkiksi siitepölykauden päättyessä. Iho-oireet voivat palata viiveellä, joten niitä voidaan joutua seuraamaan jopa 14 päivää.

Mitä jos kutina helpottaa vain osittain?

Osittainen helpotus voi tarkoittaa, että ruoalla on osuutta oireisiin, mutta koiralla on samalla jokin toinen kutinan aiheuttaja. Esimerkiksi ympäristöallergeenien aiheuttama atopia voi jatkaa oireilua ruokavaliosta huolimatta. Ruoka-altistuksessa seurataan, pahenevatko jäljellä olevat oireet.