Rasvakasvain koiralla: lipooman tutkiminen ja hoito

Yleiskuvaus

Lipooma muodostuu rasvasoluista eli adiposyyteistä. Tavallinen sijainti on ihonalainen rasvakerros, jossa rasvaa muutenkin normaalisti on. Lipoomia tulee erityisesti vartalolle ja raajojen yläosien lähelle. Samalla keski-ikäisellä tai vanhalla koiralla voi olla useita erillisiä lipoomia.

Britannian perusterveydenhuollossa lipooma todettiin vuoden aikana noin 1,94 %:lla koirista. Luku perustuu vuoden 2013 käyntitietoihin 215 klinikalta. Se kuvaa tuona vuonna kirjattuja diagnooseja, ei jokaisen koiran koko elämän riskiä.

Tavallinen lipooma on eri asia kuin ympäröivään lihakseen tai sidekudokseen tunkeutuva infiltroiva lipooma. Pahanlaatuista rasvakudoksen kasvainta kutsutaan liposarkoomaksi. Myös muunlainen kasvain voi muistuttaa pehmeää rasvapattia. Siksi hyvänlaatuisuus on diagnoosi, jota pelkkä patin tuttu ulkonäkö ei varmista.

Rasvakasvaimia voi muodostua myös vatsaontelon sisälle, vaikka ihonalainen sijainti on tavallisin. Ihon pinnalla näkyvä pullistuma ei siis kuvaa kaikkia rasvakudoksesta lähtöisin olevia kasvaimia.

Syyt

Lipooma on paikallinen rasvasolujen muodostama kasvain, eikä sama asia kuin koiran yleinen lihominen. Yksittäisen eläimen kasvaimen syntyä ei yleensä selitä yksi tunnettu tekijä. Kasvainten taustalla voi olla sekä perinnöllisiä että ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Rotujen väliset erot lipooman yleisyydessä tukevat sitä, että alttius ei jakaudu kaikille koirille tasaisesti.

Korkean painon yhteyttä lipoomaan on havaittu, mutta paino ei suoraan kerro koiran rasvaisuudesta. Suuri paino voi johtua lihasmassasta, rungon koosta tai ylipainosta. Lihavuuden ja lipooman syy-yhteyttä ei siksi voitu vahvistaa ilman kuntoluokkatietoja. Jo syntynyt lipooma ei yleensä pienene itsestään.

Riskitekijät

Rasvakasvain on tavallinen keski-ikäisillä ja vanhoilla koirilla. Britanniassa lipoomaa sairastavien koirien mediaani-ikä oli 10,02 vuotta, muiden koirien 4,18 vuotta. Mediaani tarkoittaa jakauman keskimmäistä arvoa, joten se ei ole sairastumisen alaikäraja. Yleisyys kasvoi iän mukana.

Britannian tarkastelussa lipoomia todettiin weimarinseisojista 7,84 %:lla. Dobermannien osuus oli 6,96 %. Labradorinnoutajilla vastaava luku oli 5,15 %. Myös kääpiösnautserilla ja cockerspanielilla todettiin sekarotuisia suurempi diagnoosin riski. Luvut koskevat yhden maan eläinlääkärissä käynyttä väestöä, joten niitä ei voi suoraan siirtää Suomen rotukantaan.

Steriloiduilla nartuilla ja kastroiduilla uroksilla havaittiin suurempi diagnoosin riski kuin leikkaamattomilla saman sukupuolen koirilla. Yhteys voi osittain liittyä painoon ja rasvan jakautumiseen. Tämä havainto ei osoita, että leikkaus olisi yksittäisen koiran lipooman varma aiheuttaja.

Tyypilliset oireet

Lipooma voi olla täysin oireeton löydös silitellessä tai harjatessa koiraa. Sen kasvu voi olla hidasta, mutta eri patit käyttäytyvät eri tavoin. Osa pysyy samankokoisena vuosia ja osa kasvaa hyvin suureksi. Tavallisia piirteitä ovat:

• Pehmeä, ihon alla tuntuva pyöreähkö tai kyhmyinen massa.
• Patti liikkuu usein sormien alla suhteessa ympäristöönsä.
• Samalla koiralla voi tuntua useita patteja eri kohdissa.
• Hankalassa kohdassa oleva patti voi muuttaa askellusta tai aiheuttaa ontumista.
• Koira saattaa vältellä portaita, ylös nousemista tai tavallisia kävelylenkkejä.

Liikkumista haittaavia paikkoja ovat esimerkiksi kainalo, jalkojen väli ja kaulan alue. Lihakseen kasvava muutos voi tuntua tavallista kiinteämmältä ja huonommin liikkuvalta.

Komplikaatiot ja seuraukset

Tavallinen lipooma ei lähetä etäpesäkkeitä sisäelimiin. Hyvänlaatuinenkin patti voi kuitenkin kasvaa niin suureksi, että se haittaa liikettä tai aiheuttaa epämukavuutta. Poistetun tavallisen lipooman uusiutumisen todennäköisyys on melko pieni. Muualla myöhemmin havaittu uusi lipooma on silti mahdollinen, sillä monipattisuus on vanhemmilla koirilla tavallista.

Infiltroiva lipooma voi olla vaikea poistaa kokonaan lihasten välistä. Se voi uusiutua paikallisesti ja vaatia uusia leikkauksia. Kanadalaisen diagnostisen laboratorion lipoomanäytteistä 8–9 % luokiteltiin infiltroiviksi. Luku koski koirien ja kissojen laboratorioon lähetettyjä näytteitä, ei kaikkia koirien rasvapatteja.

Lipooman poistoleikkauksen jälkeen ihon alle vuotanut veri voi näkyä mustelmana haavan ympärillä. Sen sijaan voimakas turvotus, jatkuva verenvuoto ja pahanhajuinen erite ovat syitä nopeaan yhteydenottoon. Leikkaushaavan muutoksia seurataan siis eri tavalla kuin ennen leikkausta tutkittua rasvapattia.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Eläinlääkäri arvioi patin koon, muodon, sijainnin, rakenteen ja mahdolliset tulehdusmerkit. Ulkonäkö ei riitä erottamaan rasvakasvainta muista ihomuutoksista. Esimerkiksi mastsolukasvain voi jäljitellä lipoomaa. Myös paise tai kysta voi aiheuttaa iholle patin. Jokainen uusi patti tutkitaan omana löydöksenään, vaikka aikaisempi olisi todettu hyvänlaatuiseksi.

Ohutneulanäytteessä patista kerätään ohuella neulalla soluja lasille. Patologi arvioi solujen ulkonäköä mikroskoopilla. Tätä solujen tutkimista kutsutaan sytologiaksi. Ohutneulanäytteen ottaminen on yleensä melko nopea ja yksinkertainen toimenpide. Epäselvä näytetulos voi edellyttää koepalaa eli biopsiaa.

Koepalassa tutkitaan pieni kudospala eikä vain irtonaisia soluja. Kudoksen mikroskooppinen tutkimus eli histopatologia auttaa lopullisessa diagnoosissa. Infiltroivassa lipoomassa solut voivat näyttää varsin rauhallisilta, vaikka kasvain tunkeutuu ympäristöönsä. Siksi myös tieto patin kasvutavasta ja aiemmasta uusiutumisesta tarvitaan tulkintaan.

Tietokonetomografiaa voidaan käyttää erityisesti infiltroivan lipooman tai epäillyn liposarkooman selvittelyssä. Kuvissa voidaan nähdä rasvakudoksen tunkeutumista lihaskerrosten väliin. Pelkkä tavallisen rasvasolun löytyminen näytteestä ei siis kuvaa kaikkia syvällä kasvavan muutoksen ominaisuuksia.

Pitkä seuranta ilman ensimmäistäkään näytettä voi johtaa siihen, että mahdollinen leikkaus on myöhemmin suurempi. Erityisesti raajassa tai kasvoissa terve ihoa voi olla niukasti laajaa poistoa varten. Siksi hoitosuunnitelmaa varten erotetaan toisistaan tutkittu lipooma ja vielä tunnistamaton ihonalainen massa.

Koepalan otto voidaan tehdä rauhoituksessa tai nukutuksessa.

Solunäyte värjätään, jotta solut erottuvat paremmin mikroskoopilla.

Hoito

Hoidon ja mahdollisen lääkityksen määrää eläinlääkäri. Varmistettua, oireetonta lipoomaa voidaan usein seurata ilman poistoa. Leikkausta harkitaan, jos patti haittaa liikkumista, on hankalassa paikassa tai aiheuttaa muuta haittaa. Kirurginen poisto on lipooman tehokkain hoito. Kasvaimen kasvaessa suureksi myös leikkaus voi vaikeutua.

Pienen patin poisto on yleensä vähemmän laaja toimenpide kuin suuren. Haavakin voi tällöin olla pienempi ja vähemmän kivulias. Kaikki lipoomat eivät erotu selvästi ympäröivästä normaalista rasvakudoksesta. Ylipainoisen koiran suunniteltu painonpudotus ennen leikkausta voi helpottaa kasvaimen rajojen tunnistamista.

Infiltroivan lipooman poistossa voidaan tarvita myös ympäröivän kudoksen poistamista. Vaativan kasvaimen leikkaus voi edellyttää kirurgiaan perehtynyttä eläinlääkäriä. Uusiutuvaan infiltroivaan lipoomaan voidaan harkita leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Pahanlaatuisen liposarkooman hoito on tavallista lipoomaa laajempi.

Leikkaushaavan paranemista suojataan välttämällä juoksemista, hyppimistä ja muuta voimakasta rasitusta. Monen leikkauksen jälkeen liikuntaa rajoitetaan noin 7–10 päivän ajan, mutta oma ohje riippuu toimenpiteestä. Poistettavat iho-ompeleet otetaan usein 7–14 päivän kuluttua. Osa ihon alle asetetuista ompeleista sulaa eikä tarvitse poistoa.

Toipumisen alussa koira voi olla rauhoituksen tai nukutuksen vuoksi tavallista uneliaampi. Käytöksen pitäisi palautua kohti normaalia seuraavien 24–48 tunnin aikana. Leikkauksen jälkeinen pahoinvointi voi helpottua, kun ruoka jaetaan pienempiin annoksiin.

Lipoomaa poistavia kotikonsteja ei tunneta.

Ennaltaehkäisy

Lipooman ehkäisy on vaikeaa, koska sen tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta. Koiran painon ja kuntoluokan seuranta on perusteltua, mutta laihtumisen tehoa lipoomien ehkäisyssä ei ole vahvistettu. Säännöllinen ihon tunnustelu auttaa havaitsemaan muutoksia varhain. Tarkastelu ulotetaan koko koiraan, koska uusi patti voi olla eri tyyppinen kuin vanhat lipoomat.

Lipooman etsiminen sopii osaksi tavallista eläinlääkärin tutkimusta etenkin alttiilla roduilla. Jo tunnistetun patin koon seuranta auttaa havaitsemaan muutoksen sen käyttäytymisessä. Seurannan tarkoitus on havaita hoitotarpeen muuttuminen, koska myös hyvänlaatuinen lipooma voi kasvaa liikettä haittaavaksi.

Tarkistettavia kohtia ovat korvat, silmien ympäristö, suu, jalat ja häntä sekä peräpään iho. Koko keho tunnustellaan kevyesti karvan kasvusuuntaan. Uroskoirankin vatsalla on normaalisti nisät, joita ei pidä sekoittaa uusiin ihokasvaimiin.

Tärkeää koiranomistajalle

Piirrä koiran ääriviivat paperille ja merkitse jokaisen patin paikka. Kirjaa tutkimuspäivä ja se, mistä patista näyte otettiin. Mittaa seurattava muutos aina samalla tavalla ja ota kuva vertailua varten. Patin muodon, kiinteyden, kivuliaisuuden ja erittämisen muutokset kannattaa kirjata muistiin. Näytä uusi patti eläinlääkärille sen sijaan, että nimeäisit sen itse edellisen rasvakasvaimen mukaan.

Leikkauksen jälkeen estä haavan nuoleminen annetulla kaulurilla tai suojavaatteella. Pidä haava kuivana: uiminen ja kylvettäminen voivat altistaa haavan bakteereille. Haavan reunojen pitäisi pysyä yhdessä ja pinnan puhtaana. Jatkuva vuoto tai paha haju vaatii yhteydenottoa hoitopaikkaan. Säilytä myös patologin lausunto, jotta myöhempää samassa kohdassa kasvavaa pattia voidaan verrata aiempaan diagnoosiin.

Usein kysyttyä

Pitääkö jokainen rasvakasvain leikata?

Varmistettua, oireetonta lipoomaa voidaan usein seurata. Poisto tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun kasvu alkaa haitata kävelyä tai sijainti aiheuttaa epämukavuutta. Päätös perustuu koiran arjessa kokemaan haittaan, muutoksen sijaintiin ja tutkittuun kasvainlaatuun.

Voiko pehmeä patti olla jotain muuta kuin lipooma?

Kyllä. Esimerkiksi mastsolukasvain voi muistuttaa lipoomaa, joten pehmeys ja liikkuvuus eivät varmista diagnoosia. Eläinlääkäri voi ottaa patista ohutneulanäytteen ja tarvittaessa koepalan. Myös uusi patti tutkitaan, vaikka koiralla olisi ennestään rasvakasvaimia.

Onko lipooma syöpää?

Tavallinen lipooma on hyvänlaatuinen rasvakudoksen kasvain eikä lähetä etäpesäkkeitä sisäelimiin. Liposarkooma on erillinen pahanlaatuinen rasvakudoskasvain, jonka hoito on laajempi. Patin diagnoosi on siksi selvitettävä eläinlääkärin tutkimuksella ennen pelkkään kotona tapahtuvaan seurantaan siirtymistä.

Miksi poistettu rasvakasvain kasvaa takaisin?

Tavallisen lipooman uusiutuminen poiston jälkeen on melko harvinaista. Lihasten väliin tunkeutuvaa infiltroivaa lipoomaa voi olla vaikea poistaa kokonaan, jolloin se voi vaatia uusintaleikkauksia. Samassa kohdassa kasvava muutos arvioidaan uudelleen aiemman leikkaus- ja näytehistorian kanssa.

Mitä tarkoittaa usea rasvapatti samalla koiralla?

Keski-ikäisillä ja vanhoilla koirilla voi olla useita erillisiä lipoomia. Pelkkä pattien lukumäärä ei silti tunnista niiden laatua. Jokainen uusi muutos on arvioitava, koska se voi olla eri tyyppinen kuin aikaisemmat. Sijaintikartta helpottaa seurannassa sovitun patin löytämistä.