Hot spot koiralla: akuutti kostea ihotulehdus

Yleiskuvaus

Hot spot kuuluu ihon pintatulehduksiin, joita kutsutaan pintapyodermaksi. Pintatulehdus rajoittuu ihon uloimpaan sarveiskerrokseen. Sana pyotraumaattinen tarkoittaa tässä koiran itsensä aiheuttamaan ihovaurioon liittyvää tulehdusta.

Vaurioita kehittyy erityisesti selkään, hännäntyveen, reiden sivulle, kaulaan ja kasvoihin. Suuri, kipeä alue voi syntyä muutamassa tunnissa aiemmin normaalilta näyttäneeseen ihoon. Tavallinen pinnallinen hot spot paranee yleensä hyvin eikä ole itsessään hengenvaarallinen. Samannäköisen vaurion alla voi kuitenkin olla syvä karvatupentulehdus.

Pintapyoderma erotetaan pinnallisesta pyodermasta, joka ulottuu orvasketeen ja voi koskea karvatuppea. Syvä pyoderma ulottuu verinahkaan asti. Näiden samankaltaiset nimet kuvaavat siis tulehduksen eri syvyyksiä.

Syyt

Alussa iho kutisee tai siihen tulee pieni vaurio. Koira alkaa käsitellä kohtaa kielellä, hampailla tai kynsillä. Karvan alle jäävä kosteus tarjoaa bakteereille kasvupaikan. Tulehtuneesta ihosta tihkuu lisää nestettä, mikä edistää bakteerien lisääntymistä. Näin syntyy itseään ylläpitävä kutinan ja ihon rikkoutumisen kierre.

Tavallisia lähtösyitä ovat allergiat ja ulkoloiset, kuten kirput. Korvatulehdus voi saada koiran raapimaan korvanalusen ihon rikki. Anaalirauhasen tulehdus tai tukos voi puolestaan käynnistää hännänseudun nuolemisen. Joskus ärsytyksen lähteenä on turkkiin tarttunut kasvinosa tai muu vieras materiaali.

Stafylokokkibakteereja elää normaalisti myös terveiden koirien iholla. Ihon suojakerroksen vaurioituminen mahdollistaa bakteerien aiheuttaman tulehduksen. Siksi bakteerin löytyminen ei kerro koko syntysyytä: sama bakteeri voi kuulua ihon tavalliseen mikrobistoon. Nuoleminen ärsyttää ihon pinnallisia hermopäätteitä ja voimistaa kutinaa entisestään.

Riskitekijät

Pitkä ja paksu turkki altistaa hot spotille. Esimerkiksi newfoundlandinkoira, saksanpaimenkoira ja kultainennoutaja kuuluvat alttiisiin rotuihin. Myös riippuvat korvat lisäävät riskiä. Hot spot voi tulla kaikkina vuodenaikoina, vaikka tapauksia on enemmän lämpimällä säällä. Uiminen, kahlaaminen tai kesäsade lisäävät riskiä, jos tiheä turkki ei kuivu kunnolla.

Takut pidättävät vettä ihon lähellä ja estävät ilman pääsyä iholle. Nivel- tai selkävaiva voi lisätä ihon nuolemista kivuliaan alueen päältä. Pitkään samalla kyljellä makaavalle koiralle voi tulla hankaumia luisten ulokkeiden kohdalle. Myös toistuva tekemisen puutteeseen liittyvä nuoleminen voi käynnistää vaurion.

Iäkkään koiran vähentynyt lihasmassa voi jättää luisten ulokkeiden päälle aiempaa vähemmän suojaavaa pehmustetta. Taustalla oleva allergia voi liittyä ruokaan tai hengitysteiden kautta kohdattaviin ympäristön allergeeneihin.

Tyypilliset oireet

Omistaja huomaa usein ensin koiran jatkuvan kiinnostuksen yhteen kohtaan. Voimakas raapiminen tai pureminen voi olla ensimmäinen näkyvä merkki. Pitkä karva voi kätkeä ihomuutoksen alleen. Karvoja varovasti erottamalla voi nähdä kostean, punaisen ihon. Tyypillisiä paikallisia muutoksia ovat:

• Selvä punoitus tulehtuneella alueella.
• Märkä, erittävä pinta ja karvojen tyveen tarttuva märkäinen neste.
• Epämiellyttävä haju.
• Kipu tai kosketuksen välttäminen.
• Karvattomuus vaurion kohdalla.
• Rupi kostean ihomuutoksen päällä.

Korvan alle tullut muutos voi liittyä korvatulehdukseen. Hännän alla oleva kohta saattaa jäädä huomaamatta turkin vuoksi.

Iholla voi olla myös paikallista turvotusta. Tulehdus lämmittää aluetta, mistä englanninkielinen nimikin tulee. Märkään eritteeseen liimautuva karva voi peittää vaurion todellista laajuutta ennen tutkimusta.

Komplikaatiot ja seuraukset

Jatkuva nuoleminen ja pureminen laajentavat vauriota ja hidastavat paranemista. Pinnallinen ihotulehdus voi myös saada rinnalleen syvemmän infektion. Syvässä tulehduksessa voi muodostua kyhmyjä ja ihon läpi erittäviä käytäviä. Voimakkaaseen syvään tulehdukseen voi liittyä paikallisten imusolmukkeiden suurenemista. Näiden löydösten hoito eroaa tavallisen pintavaurion hoidosta.

Uusiutuminen on tavallista, jos alkuperäinen syy jää selvittämättä tai sitä ei pystytä hallitsemaan. Hoidetun pinnallisen tulehduksen ennuste on yleensä hyvä. Pelkkä hetkellinen pinnan kuivuminen ei korjaa esimerkiksi jatkuvaa allergista kutinaa.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Eläinlääkäri selvittää oireiden alkamisen ja tekee yleistutkimuksen taustasyiden kartoittamiseksi. Ihon ja karvapeitteen tarkastelu näyttää muutoksen sijainnin ja laajuuden. Karvaa voidaan joutua ajamaan ympäriltä, jotta tulehduksen reunat näkyvät. Reunoilta etsitään erityisesti syvään tulehdukseen sopivia näppylöitä, märkärakkuloita ja turvotusta.

Ihon solunäyte eli sytologinen näyte auttaa varmistamaan bakteerien osuuden tulehduksessa. Näytteen voi ottaa esimerkiksi teipillä. Myös Malassezia-hiivan mahdollisuus huomioidaan. Tavalliseen paikallisesti hoidettavaan pintatulehdukseen ei yleensä tarvita bakteeriviljelyä. Syvässä, toistuvassa tai resistentiksi epäillyssä infektiossa viljely voi olla tarpeen.

Toistuva oireilu voi edellyttää loisnäytteitä tai ruoka-aineallergiaa selvittävää eliminaatiodieettiä. Korvat ja anaalirauhaset tutkitaan mahdollisina kutinan tai kivun lähteinä. Epätavallisesta tai huonosti paranevasta muutoksesta voidaan tarvita koepala muiden sairauksien selvittämiseksi.

Solunäyte voidaan tutkia vastaanotolla, jolloin tulos saadaan heti. Tulehdussolujen sisältä löytyvät bakteerit tukevat bakteeritulehduksen diagnoosia. Näytteestä voidaan erottaa myös bakteerittomia tulehdussairauksia samannäköisistä bakteeriperäisistä muutoksista. Viljelytulos tulkitaan iholöydösten ja solunäytteen yhteydessä, sillä terveestäkin ihosta voi kasvaa bakteereja.

Loisia selvittäessä turkista harjattua materiaalia voidaan tutkia mikroskoopilla kirppujen tai hilsepunkkien varalta. Ihoraapenäytteellä voidaan etsiä syyhypunkkeja tai sikaripunkkeja. Jos taustasyy jää edelleen epäselväksi, veren ja virtsan tutkiminen voi auttaa muun sairauden löytämisessä.

Hot spotin erottaminen syvästä pyotraumaattisesta karvatupentulehduksesta ei aina ole helppoa ulkonäön perusteella. Erottelu oli vaikeaa myös kudosnäytteestä 44 koiran tutkimuksessa.

Hoito

Lääkehoidon määrää eläinlääkäri iholöydösten ja taustasyyn perusteella. Ensimmäinen tavoite on katkaista ihon jatkuva vaurioittaminen. Kauluri estää koiraa pääsemästä nuolemaan tai puremaan kohtaa. Karva ajetaan tulehdusalueelta ja sen ympäriltä. Ajeltu alue ulottuu vähintään 2–3 cm näkyvän ihovaurion ulkopuolelle. Kipeän ihon käsittely voi vaatia rauhoituksen.

Pinnalta poistetaan erite ja lika, jotta paikallishoito pääsee iholle. Pintatulehduksen ensisijainen hoito on antiseptinen paikallishoito. Antiseptit asetetaan etusijalle paikallisten antibioottien sijaan. Tavallinen hot spot ei edellytä suun kautta annettavaa antibioottia. Suomen hoitoperiaatteissakin paikallisen pintatulehduksen hoitona ovat karvojen ajelu ja antiseptinen aine.

Koira voi tarvita lisäksi eläinlääkärin määräämää kutinaa ja tulehdusreaktiota vähentävää lääkitystä. Kivunlievitys helpottaa kipeän ihon paikallishoitoa. Hoidon alettua punoituksen, erittämisen ja kivun pitäisi vähentyä ensimmäisten 48 tunnin aikana. Tämän jälkeen ihon rupeutuminen ja palautuminen vievät usein vielä 7–10 päivää.

Pintapyoderman kliininen ja solunäytteellä arvioitu paraneminen voidaan yleensä odottaa 7–14 päivässä. Jos edistyminen jää heikoksi, eläinlääkäri arvioi ihon ja solunäytteen uudelleen. Samalla tarkistetaan hoidon toteutuminen ja alkuperäisen syyn selvitys. Jos taustalla on korvatulehdus, myös se hoidetaan.

Taustasyyn hoito on eri asia kuin kostean ihokohdan paikallishoito. Tukkeutunut anaalirauhanen voi vaatia tyhjentämisen. Nivelrikkoon liittyvää kipua voidaan hoitaa eläinlääkärin määräämällä kipulääkkeellä. Allergiaa hallitaan tilanteen mukaan allergeenien välttämisellä tai siedätyshoidolla. Ruoka-aineallergiassa voidaan tarvita tarkoitukseen valittu ruokavalio. Käyttäytymiseen liittyvän nuolemisen hoidossa voidaan käyttää koulutusta ja ympäristön virikkeistämistä.

Ennaltaehkäisy

Ehkäisy kohdistuu sekä turkin kuntoon että kutinan aiheuttajiin. Ulkoloisten torjunta vähentää loisista johtuvaa ihoärsytystä. Pitkä tai paksu turkki hoidetaan säännöllisesti ja siihen tarttuneet kasvinosat poistetaan. Takut selvitetään, koska ne pidättävät kosteutta ihon lähellä. Uimisen jälkeen koira huuhdellaan puhtaalla vedellä ja kuivataan huolellisesti.

Pitkä tai kaksinkertainen karvapeite voi tarvita kuivuakseen pyyhkeen lisäksi harjausta ja kuivausta puhaltimella. Allergisen ihosairauden hoito on osa uusiutumisen ehkäisyä. Korvien punoituksen, kosteuden ja eritteen seuranta auttaa havaitsemaan ärsytyksen lähteen. Toistuvissa tapauksissa taustasyyn hallinta on olennaista, vaikka itse iholaikku paranisi nopeasti.

Turkin hoitotarve voi muuttua vuodenajan mukaan, ja osa koirista hyötyy kausittaisesta turkin lyhentämisestä. Kasvinosien poistaminen ehkäisee sekä takkuuntumista että niiden tunkeutumista suoraan ihoon.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa, milloin huomasit nuolemisen ja minkä kokoiselta alue näytti alussa. Ota kuva, josta näkee myös ihomuutoksen sijainnin. Kerro vastaanotolla uimisesta, korvaoireista, kutinasta ja aiemmista samanlaisista vaurioista. Näin oireiden aikajärjestys jää talteen. Tarkista, estääkö annettu suojus koiraa todella pääsemästä iholle: huomaamaton nuoleminen tai hankaaminen voi selittää hoidon heikon tehon.

Älä leikkaa tulehtuneen kohdan karvoja saksilla kotona, sillä iho voi vahingoittua pahasti. Kipu voi saada koiran puolustautumaan käsittelyä vastaan. Älä irrota tervettä rupea, koska sen poistaminen voi hidastaa paranemista. Jos punoitus jatkuu 48 tunnin hoidon jälkeen tai muutos leviää, ota uudelleen yhteys hoitavaan eläinlääkäriin.

Estä myös toista lemmikkiä nuolemasta kipeää kohtaa, kunnes pääset vastaanotolle. Vältä tuoreen vaurion koskettelua paljain sormin, sillä kosketus voi olla kivulias ja siirtää siihen bakteereja. Toistuvassa tai vaikeassa oireilussa ihosairauksiin perehtyneen eläinlääkärin tutkimus voi auttaa laukaisevan syyn löytämisessä.

Usein kysyttyä

Tarvitseeko hot spot aina antibioottia?

Tavallinen pinnallinen hot spot hoidetaan ensisijaisesti paikallisesti, ja suun kautta annettavaa antibioottia vältetään. Eläinlääkäri tarkistaa ensin, ettei kyse ole syvästä tulehduksesta. Reunojen näppylät, märkärakkulat ja turvotus voivat merkitä eri hoitoa vaativaa syvää infektiota.

Kuinka nopeasti ihon pitäisi parantua?

Punoituksen ja erittämisen pitäisi vähentyä ensimmäisten 48 tunnin aikana hoidon aloittamisesta. Ihon palautuminen vie pidempään kuin ensimmäinen helpotus. Pintapyoderman paranemista voidaan yleensä odottaa 7–14 päivässä, ja heikosti edistyvä muutos tutkitaan uudelleen.

Voiko uiminen aiheuttaa hot spotin?

Uiminen lisää riskiä, jos paksu turkki jää kosteaksi eikä kuivu kunnolla. Kosteutta jää erityisesti takkujen alle. Huolellinen kuivaaminen ja turkin selvittäminen ovat siksi hyödyllisiä ehkäisykeinoja erityisesti lämpimänä vuodenaikana paljon uivalle, tiheäturkkiselle koiralle.

Miksi koira saa hot spotin aina uudelleen?

Uusiutuminen voi kertoa siitä, että alkuperäinen kutinan tai kivun aiheuttaja jatkuu. Allergia voi ylläpitää ihon kutinaa. Anaalirauhasen tulehdus voi puolestaan saada koiran nuolemaan ja puremaan ihoa yhä uudelleen. Pelkkä uuden laikun hoitaminen ei poista toistumisen taustasyytä.

Voinko hoitaa kohdan ihmisten voiteella?

Älä valitse ihmisten lääkettä koiralle omin päin. Osa ihmisille tarkoitetuista lääkkeistä on koirille myrkyllisiä. Hoitava eläinlääkäri valitsee iholle sopivan aineen. Karvojen poistaminen ja ihon puhdistaminen ovat hoidon keskeisiä vaiheita ennen paikallisvalmistetta.