Paise koiralla

Yleiskuvaus

Ihonalainen paise muodostuu ihon alle, mutta märkäonteloita voi syntyä myös syvempiin kudoksiin. Paise nimetään usein sen mukaan, missä kudoksessa tai elimessä se sijaitsee. Hammasjuuripaise sijaitsee hampaan juuren kärjen alueella. Anaalipussin paise voi muodostua, kun pussi tukkeutuu tai tulehtuu. Yläleuan poskihampaan juuresta alkanut paise voi näkyä turvotuksena silmän alla.

Ihonalainen paise voi tuntua sormissa joko kiinteältä tai pehmeältä ja nesteen täyttämältä. Syvällä oleva paise voi jäädä ulkoa huomaamatta, koska se ei aina muodosta ihon pinnalle selvää pattia.

Syyt

Puremat ja muut pistohaavat

Toisen eläimen purema vie suun bakteereja ihon alle. Koiran kulmahampaat voivat tehdä ihon alle syvän ontelon, vaikka ihovaurio näyttää pinnalta pieneltä. Koiran purema voi vaurioittaa ihonalaisia kudoksia myös repimällä niitä purema-aukon ympäriltä. Kissan puremasta voi jäädä syvä, kapea pistohaava, johon kehittyy bakteeritulehdus. Pieni pistoaukko voi sulkeutua, vaikka bakteerit ovat jääneet ihon alle ja tulehdus jatkuu syvemmällä kudoksissa. Myös puunsäle tai heinänvihne voi puhkaista ihon ja aiheuttaa märkäpesäkkeen.

Tulehdus voi alkaa myös syvemmällä

Keppi voi lävistää suun tai nielun kudoksia ja aiheuttaa myöhemmin paiseen kaulalle. Kasvinosat voivat liikkua kudosten välissä kauemmas kohdasta, josta ne alun perin pääsivät sisään. Samaan paiseeseen voi kertyä useita eri bakteerilajeja, myös ilman happea kasvavia bakteereja. Koiran ihon ja ihonalaiskudoksen paiseista voidaan löytää esimerkiksi stafylokokkeja, streptokokkeja tai pasteurelloja. Kaulapaiseiden bakteeriviljelyissä yleisiin anaerobeihin kuuluivat muun muassa Bacteroides-, Actinomyces- ja Fusobacterium-sukujen bakteerit.

Riskitekijät

Syvälle ulottuva purema on paiseen riskitekijä, koska hampaat vievät bakteereja ihonalaisiin kudoksiin. Paksu pohjavilla voi peittää puremavaurion niin, että haava jää aluksi huomaamatta. Keppien pureskelu tai noutaminen altistaa suun ja nielun lävistäville vammoille. Kaulapaiseen vuoksi leikattujen koirien ryhmässä 32,9 %:lla oli tiedossa keppien pureskelua. Samassa ryhmässä 53 koiran esitiedoissa ei ollut tiedossa paiseen mahdollista aiheuttajaa.

Aiemmin vaurioitunut hammas voi olla juuren kärjen alueelle syntyvän paiseen lähtökohta. Kastroimattomalla uroksella eturauhastulehdus voi joskus johtaa eturauhaspaiseeseen. Varvasväliin tunkeutunut heinänvihne voi aiheuttaa paikallisen ihonalaisen paiseen.

Tyypilliset oireet

• Ihon alle ilmestyy patti, joka saattaa suurentua nopeasti.
• Turvonnut kohta voi aristaa, kun aluetta kosketetaan.
• Paiseen kohdalla iho voi punoittaa.
• Tulehtunut haava-alue voi tuntua tavallista lämpimämmältä.
• Puhjenneesta paiseesta voi valua pahanhajuista märkää.
• Koiralla voi olla kuumetta myös sen jälkeen, kun paise on puhjennut ihon läpi.
• Varvasvälin paise voi näkyä tassun jatkuvana nuolemisena.

Kaulapaiseen vuoksi leikatuista 82 koirasta 97,5 % tuotiin hoitoon kaulassa näkyvän turvotuksen vuoksi. Samassa koiraryhmässä kuumetta oli 59,8 %:lla. Ruokahaluttomuutta todettiin 39 %:lla. Nielemisen tai pureskelun vaikeutumista havaittiin 12,2 %:lla. Tavallista runsaampaa kuolaamista todettiin 14,6 %:lla samassa ryhmässä. Peräaukon vieressä oleva kipeä turvotus tai verensekainen erite voi liittyä anaalipussin paiseeseen.

Komplikaatiot ja seuraukset

Hoitamaton tai puutteellisesti tyhjentynyt paise voi vaurioittaa ympäröivää kudosta. Märkä voi valua iholle kudokseen muodostunutta käytävää pitkin ja eritys voi jatkua pitkään. Jos tulehduksen aiheuttanut vierasesine jää kudokseen, märkäpesäke voi muodostua uudelleen. Syvä kaulapaise voi painaa hengitysteitä ja vaikeuttaa hengittämistä. Jos sisäelimen paise puhkeaa elimistön sisälle, bakteereja voi päästä verenkiertoon.

Puremavammoja koskeneessa tutkimuksessa 323 tapausta kaikkiaan 1526:sta eli 21,2 % tarkastettiin uudelleen hoidon jälkeen. Uusintatarkastuksissa havaittiin tulehdukseen sopivia löydöksiä 42 tapauksessa. Näistä 10 tapauksessa eli 23,8 %:ssa todettiin paise.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Patin ja haavan tutkiminen

Eläinlääkäri arvioi patin sijainnin ja laajuuden sekä koiran yleisvoinnin. Tarvittaessa haava-alueen karvat ajellaan, jotta iho ja haavan reunat näkyvät kunnolla. Hyvin kivuliaan tai syvän puremavamman tutkiminen voi edellyttää rauhoitusta. Kaulaturvotuksen taustalla voi paiseen lisäksi olla esimerkiksi kasvain tai syljen kertyminen kudoksiin. Patista voidaan ottaa ohutneulanäyte, josta tutkitaan solut mikroskoopilla. Kaulapaiseiden tutkimuksessa ohutneulanäyte otettiin 39 koiralta ennen leikkausta. Jos muutos on rinnan, vatsan tai nivelen lähellä, eläinlääkäri voi joutua tutkimaan myös syvempiä rakenteita.

Näyte bakteereista ja paiseen kuvantaminen

Tulehtuneesta haavasta voidaan ottaa näyte bakteeriviljelyyn ja mikrobilääkeherkkyyden tutkimiseen. Syvässä paiseessa voidaan viljellä myös ilman happea kasvavia bakteereja, jotka eivät löydy pelkällä aerobisella viljelyllä. Kaulapaiseiden tutkimuksessa bakteeriviljelyyn lähetettiin näytteet 80 koiralta. Viljelytulos jäi negatiiviseksi 28,7 %:ssa tapauksista. Bakteereja kasvoi 57 koiran näytteessä. Positiivisista viljelyistä 52,6 %:ssa kasvoi useampi kuin yksi bakteerikanta.

Tavallinen röntgenkuva ei useinkaan paljasta kudoksiin tunkeutunutta heinänvihnettä. Ultraääni voi auttaa paikantamaan paiseeseen liittyvän vierasesineen. Pienessä tutkimuksessa ultraääni paljasti vierasesineeseen sopivan löydöksen 5 koiralla 6:sta, joilla oli pitkään erittävä käytävä tai paise. Kaulapaiseiden leikkaussarjassa 68 koiralle 82:sta tehtiin tietokonetomografia ennen toimenpidettä. Varjoainetehosteisessa tietokonetomografiassa paise voi näkyä nesteontelona, jonka reunus erottuu ympäristöstä. Varvasvälin paise voi näyttää samalta kuin karvatupesta alkava varvasvälitulehdus eli furunkuloosi. Yhdessä tutkimuksessa oli mukana 32 koiraa, joilla oli heinänvihneen aiheuttama paise, ja 27 koiraa, joilla oli varvasvälien furunkuloosi. Ultraäänessä nähty kirkas viivamainen rakenne, joka erottui yhdessä kuvaustasossa, oli yleisempi heinänvihnepaiseessa. Heinänvihneeseen viittasi myös viivamaisen rakenteen ympärillä näkyvä tumma vyöhyke.

Hoito

Avaaminen, huuhtelu ja dreeni

Eläinlääkäri avaa tarvittaessa paiseen, jotta märkä pääsee poistumaan ontelosta. Paiseontelo huuhdellaan, jotta märkä ja kudosjäte saadaan poistettua. Vaurioitunutta kudosta voidaan joutua poistamaan. Tulehduksen aiheuttanut vierasesine poistetaan mahdollisuuksien mukaan samalla. Ultraääntä voidaan käyttää myös poistovälineen ohjaamiseen silloin, kun vierasesine sijaitsee syvällä pehmytkudoksessa. Kivuliaan paiseen avaaminen ja puhdistaminen voidaan tehdä rauhoituksessa tai nukutuksessa. Paiseen hoidossa huolehditaan myös riittävästä kivunlievityksestä.

Paiseonteloon voidaan jättää dreeni eli haavaputki, joka johtaa eritettä pois haavasta. Passiivinen dreeni antaa nesteen valua ulos painovoiman vaikutuksesta. Aktiivinen dreeni poistaa eritettä imulla. Penrose-dreeni poistetaan usein 2–4 päivän kuluessa, kun eritteen määrä on vähentynyt riittävästi. Kaulapaiseiden leikkaustutkimuksessa dreenit poistettiin 3–5 päivää leikkauksen jälkeen.

Milloin antibioottia tarvitaan?

Rajattu ihonalainen paise voidaan joskus hoitaa avaamalla, tyhjentämällä ja paikallishoidolla ilman antibioottia. Eläinlääkäri arvioi antibiootin tarpeen tulehduksen laajuuden ja koiran yleisvoinnin perusteella. Antibiootti voi hillitä tulehdusta, vaikka märkäontelo ei ole tyhjentynyt. Kaulapaiseen leikkaussarjassa 9 koiran turvotus oli aluksi hävinnyt mikrobilääkityksellä mutta palannut hoidon päätyttyä. Saman tutkimuksen positiivisista bakteeriviljelyistä 9 kaikkiaan 57:stä johti mikrobilääkkeen vaihtoon lääkeresistenssin vuoksi.

Toipuminen kaulapaiseen leikkauksesta

Tutkimuksessa 82 koiralle tehtiin kaulapaiseen leikkaus, ja hoitotulos oli onnistunut 92,7 %:lla. Paiseen todettiin tai epäiltiin uusiutuneen 6 koiralla 82:sta eli 7,3 %:lla. Uusiutuneiden tapausten mediaaniaika leikkauksesta oireiden palaamiseen oli 47 päivää. Havaitut uusiutumiset ajoittuivat 7–176 päivän päähän leikkauksesta. Leikkaushaavan paranemiseen liittyvä ongelma havaittiin 9 koiralla 82:sta eli 10,9 %:lla. Paranemisongelman vuoksi 5 koiralle 82:sta tehtiin uusi toimenpide leikkaushaavan korjaamiseksi. Samassa tutkimuksessa 4 koiraa leikattiin uudelleen nimenomaan paiseen uusiutumisen vuoksi. Aiemmassa kroonisia kaulapaiseita koskeneessa seurannassa paise uusiutui 8:lla tutkimuksen 26 eloon jääneestä koirasta eli 30,7 %:lla.

Ennaltaehkäisy

Puremista syntyviä paiseita voi ehkäistä välttämällä tilanteita, joissa koirat joutuvat tappeluun. Tappelun jälkeen koira tarkastetaan haavojen varalta, sillä tiheä turkki voi peittää puremajäljet. Lenkin jälkeen iho ja tassut kannattaa tarkistaa heinänsiementen varalta, jos koira on liikkunut pitkässä heinikossa. Heinänvihneille toistuvasti altistuvan koiran kulkua pitkässä heinikossa voi rajoittaa. Vaurioituneen hampaan tutkiminen on tärkeää, koska hammasmurtuma voi johtaa juuren kärjen tulehdukseen. Toistuvissa anaalipussin paiseissa eläinlääkäri voi harkita pussin kirurgista poistoa uusien paiseiden ehkäisemiseksi.

Tärkeää koiranomistajalle

Älä purista pattia tai yritä avata sitä neulalla kotona. Estä koiraa nuolemasta hoidettua haavaa esimerkiksi kaulurilla. Jos koiralle on jätetty dreeni, tarkkaile sen kiinnitystä ja eritteen määrää. Dreenistä valuvan nesteen määrän pitäisi vähentyä haavan parantuessa. Pidä dreenin ympäristö puhtaana saamiesi hoito-ohjeiden mukaan, jotta iholle kertyvä erite ei ärsytä sitä. Ota nopeasti yhteyttä hoitopaikkaan, jos haava turpoaa uudelleen tai erite muuttuu paksuksi ja pahanhajuiseksi.

Pidä koira toipumisaikana rauhallisena, jotta hyppiminen tai juokseminen ei rasita haava-aluetta. Älä laita avoimeen haavaan alkoholia tai vetyperoksidia, sillä ne voivat vaurioittaa paranevaa kudosta.

Usein kysyttyä

Paraneeko paise, jos se puhkeaa itsestään?

Paiseen puhkeaminen voi vähentää painetta, kun osa märästä pääsee ulos. Kudokseen voi silti jäädä märkäontelo tai tulehduksen aiheuttanut vierasesine. Koiralla voi olla kuumetta vielä paiseen puhjettuakin, joten auki mennyt paise kuuluu eläinlääkärin arvioon.

Voiko ihonalainen patti olla jotakin muuta kuin paise?

Ulkoa näkyvä turvotus voi syntyä eri kudoksista, joten patti tutkitaan ennen mahdollista avaamista. Kaulalla esimerkiksi syljen kertyminen kudokseen, imusolmuketulehdus tai kasvain voi näyttää paiseelta. Epäselvän patin tutkimiseen voidaan tarvita näyte tai muuta lisätutkimusta.

Voiko paiseen hoitaa pelkällä antibiootilla?

Antibiootti ei välttämättä tyhjennä kudokseen kertynyttä märkää. Eläinlääkäri voi joutua avaamaan ja huuhtelemaan paiseen, jotta sisältö poistuu. Pienen ihonalaisen paiseen hoito voi onnistua ilman antibioottia, kun ontelo saadaan tyhjennettyä ja paikallishoito riittää.

Miksi pieni puremajälki kannattaa näyttää eläinlääkärille?

Koiran hampaan jättämä pieni reikä voi peittää syvälle ihon alle ulottuvan ontelon. Bakteereja voi jäädä ihon alle, jos pistohaavan suu sulkeutuu. Eläinlääkäri arvioi vamman syvyyden ja sen, pitääkö haava huuhdella tai jättää eritteelle poistumisreitti.

Milloin koira pitää viedä takaisin hoitoon paiseen avaamisen jälkeen?

Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos tyhjennetyn paiseen kohdalle muodostuu uudelleen patti tai kipu lisääntyy. Haavasta tuleva sakea, pahanhajuinen tai lisääntyvä erite on myös syy arvioida paranemista uudelleen. Jos koiran hengitys vaikeutuu tai se lysähtää maahan, lähde päivystykseen heti.