Nukleaariskleroosi koiralla – linssin kovettuminen

Yleiskuvaus

Linssi eli mykiö on silmän sisäinen läpinäkyvä rakenne, jonka kautta valo ja kuva kulkevat verkkokalvolle. Nukleaariskleroosissa nimenomaan linssin keskiosa eli ydin muuttuu tiheämmäksi.

Muutos kehittyy tavallisesti molempiin silmiin melko symmetrisesti. Harmahtava linssi päästää edelleen valoa läpi, ja silmänpohja voidaan yleensä tutkia sen läpi.

Tavallisesti nukleaariskleroosi ei heikennä koiran näköä merkittävästi. Osalla koirista tiivistymiseen liittyy kuitenkin tutkimuksissa todettavia näön puutteita.

Kaihi on puolestaan linssin tai sen kapselin samentuma, joka voi estää valon pääsyä verkkokalvolle.

Syyt

Uudet linssisäikeet tiivistävät vanhoja

Linssin ulkopuolella on ohut kapseli, ja sen sisällä erotetaan kuorikerros ja keskellä oleva ydin. Linssi on normaalisti verisuoneton rakenne.

Kapseli eristää linssin valkuaisaineita immuunijärjestelmästä. Syntyessään koiran linssi koostuu lähes kokonaan ytimestä ja kuorikerrosta on vasta vähän.

Uusia linssisäikeitä muodostuu erityisesti linssin päiväntasaajaksi kutsutulla reuna-alueella. Linssiin muodostuu uusia säikeitä koko koiran elämän ajan.

Vanhoja soluja ei poisteta linssistä, vaan uudemmat solut painavat niitä kohti keskustaa. Uusien säikeiden syntyminen linssin ulompiin kerroksiin tiivistää vähitellen sen ydintä.

Vanhojen ydinsäikeiden kuivuminen ja tiivistyminen muuttavat valon siroamista linssissä. Linssin läpäisemän UV-säteilyn ja näkyvän valon määrä alkaa vähentyä jo 4–6 vuoden iästä lähtien.

Tämä valon siroaminen saa linssin näyttämään siniharmaalta, vaikka se ei ole läpinäkymätön kuten pitkälle edennyt kaihi. Kovettunut linssi on aiempaa jäykempi ja sen tarkennuskyky voi muuttua.

Kaihissa mekanismi on toinen

Kaihi voi liittyä perimään, tulehdukseen, aineenvaihduntasairauteen tai vammaan, joten se erotetaan normaalista tiivistymisestä. Jos linssin kapseli rikkoutuu, sen proteiinit voivat laukaista immuunijärjestelmän tulehdusreaktion.

Diabeteksessa linssiin kertyvä sorbitoli lisää veden siirtymistä linssisäikeisiin ja voi aiheuttaa niiden rikkoutumista. Ikääntymiseen liittyvä kaihi muodostuu, kun linssisäikeet rappeutuvat.

Riskitekijät

Nukleaariskleroosin keskeinen taustatekijä on linssin ikääntyminen. Linssin tiivistymistä huomataan usein 8–10 ikävuoden jälkeen.

Tiivistymistä pidetään tavallisena löydöksenä jo yli 7-vuotiailla koirilla. Silmien ikämuutoksia voidaan havaita tutkimuksessa jo noin 5–6 vuoden iästä lähtien.

Noin 10-vuotiaista koirista yli 50 %:lla on arvioitu olevan nukleaariskleroosin merkkejä. Yli 13-vuotiailla muutos on hyvin yleinen ja havaitaan lähes kaikilla koirilla.

Diabetesta sairastavalla koiralla on lisäksi huomattava kaihiriski: kaihia kehittyy yli 85 %:lle diabeetikkokoirista. Luotettavia suomalaisia rotu- tai sukupuolikohtaisia riskilukuja ei löytynyt. Nämä ikäarviot eivät ole suomalaisen koirakannan esiintyvyysmittauksia.

Tyypilliset oireet

Tavallinen löydös on vähitellen kehittyvä, melko tasainen värimuutos linssin keskiosassa.

• Mustuaisen kohdalla näkyy harmaa tai sinertävä läpikuultava utu.

• Värimuutos näyttää pyöreältä ja painottuu linssin keskiosaan.

• Molemmat silmät muuttuvat yleensä samaan tapaan.

• Harmaus voi erottua selvemmin sivulta kuin suoraan edestä katsottaessa.

• Muutos erottuu helpommin, kun mustuainen on suuri.

• Pelkkä nukleaariskleroosi ei aiheuta silmäkipua.

Koira voi näyttää näkevän arjessa tavallisesti, vaikka linssien väri on muuttunut. Selvä hämärässä haparointi voi liittyä verkkokalvon ikämuutokseen eikä kerro suoraan linssin tiivistymisen vaikutuksesta.

Silmän ulkonäkö ja käytöksessä havaittu näköhaitta eivät välttämättä muutu samassa tahdissa.

Komplikaatiot ja seuraukset

Näön muutos ja samanaikaiset sairaudet

Nukleaariskleroosi ei tarkoita, että koiralle varmasti kehittyisi myöhemmin kaihi. Sama silmä voi silti sisältää sekä tiivistyneen ytimen että alkavia kaihimuutoksia linssin reunaosissa.

Alkava kaihi voi koskea vain 10–15 % linssistä eikä välttämättä vielä haittaa näköä. Täysi kaihi koskee 100 % linssistä ja aiheuttaa huomattavan näköhaitan.

Kaihi voi aiheuttaa silmänsisäistä tulehdusta ja lisätä glaukooman eli silmänpainetaudin riskiä. Verkkokalvon ikärappeumassa hämäränäkö heikkenee usein ennen päivänäköä.

Tässä verkkokalvon rappeumassa näkemisestä vastaavat solukerrokset ohenevat. Verkkokalvomuutoksen edetessä joillakin koirilla myös päivällä näkeminen heikkenee.

Iiriksen ikärappeuma voi puolestaan laajentaa mustuaista ja aiheuttaa valoherkkyyttä. Iiriksen ohentuessa mustuaisen normaalisti pyöreä reuna voi muuttua epätasaiseksi tai rispaantuneen näköiseksi.

Mitä taittovirhetutkimukset kertovat?

Vuoden 2024 tutkimuksessa arvioitiin 118 kotikoiran 229 silmää, joissa ei ollut merkittäviä muita silmäpoikkeavuuksia. Yli 1,5 dioptrian likinäköisyyttä oli 4 silmässä 58:sta eli 6,9 %:ssa ilman nukleaariskleroosia.

Lievän muutoksen ryhmässä vastaava osuus oli 12 silmää 91:stä eli 13,2 %. Keskivaikean muutoksen ryhmässä 13 silmää 57:stä eli 22,8 % ylitti saman likinäköisyysrajan.

Vaikeassa muutoksessa yli 1,5 dioptrian likinäköisyys todettiin 7 silmässä 23:sta eli 30,4 %:ssa. Kokonaisuutena nukleaariskleroosin yhteys likinäköisyyteen oli silti heikko.

Omistajan arvioima näköhaitta liittyi nukleaariskleroosin asteeseen selvemmin kuin mitattuun taittovirheeseen. Näköhaittapisteytys saatiin kuitenkin vain osalle tutkimuksen koirista.

Alle 0,5 dioptrian taittovirhettä ei tavallisesti pidetä koiran näkemisen kannalta merkittävänä. Vuonna 2016 tutkittiin erikseen 9 kaihitonta beagleä, joiden ikä oli 1–14 vuotta.

Tässä pienessä ryhmässä vanhemmat koirat olivat keskimäärin likinäköisempiä kuin nuoremmat. Nuorempien koirien linssi pystyi mukautumaan valaistuksen muutokseen vanhoja paremmin.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Linssin tutkiminen mustuaisen laajennuksen jälkeen

Silmän tutkimus ratkaisee, onko harmaus normaalia linssin tiivistymistä, kaihia vai muu muutos. Mustuainen voidaan laajentaa silmätipoilla, jotta linssin keskiosa ja reuna-alueet näkyvät.

Koirat sietävät tutkimusta varten tehtävän mustuaisen laajentamisen tavallisesti hyvin. Rakolamppumikroskopia on tarkin perustutkimus linssin rakenteen arviointiin.

Silmänpohjasta heijastuvassa valossa kaihi muodostaa tumman varjon, kun taas nukleaariskleroosi päästää heijasteen läpi. Tavallisessa nukleaariskleroosissa linssin kuorikerros säilyy kirkkaana.

Voimakas tiivistyminen voi kuitenkin vaikeuttaa silmänpohjan pienten yksityiskohtien erottamista. Tiheimmän nukleaariskleroosin erottaminen vanhuuden kaihista voi olla vaikeaa.

Tarvittaessa silmänpaine mitataan glaukooman poissulkemiseksi. Silmänpohjan tutkimus auttaa selvittämään, voiko näköoireen taustalla olla verkkokalvon ikärappeuma.

Tiivistymisen aste ja taittovirheen mittaus

Tutkimuskäytössä nukleaariskleroosia on luokiteltu asteisiin 0–3, joissa 0 tarkoittaa puuttuvaa ja 3 vaikeaa muutosta. Lievässä muutoksessa ytimen ja kuorikerroksen raja alkaa erottua rakolamppututkimuksessa.

Keskivaikeassa muutoksessa ydin on selvästi opaalinharmaa, mutta silmänpohjan yksityiskohdat näkyvät edelleen hyvin. Vaikeassa muutoksessa ytimen sameus sirottaa valoa niin, että pienet yksityiskohdat erottuvat huonosti.

Juovaretinoskopialla ja eri vahvuisilla linsseillä voidaan mitata koiran liki- tai kaukotaittoisuutta. Juovaretinoskopiaa käytetään koirilla useimmin yliopistoympäristössä tehtävissä tutkimuksissa.

Myös automaattista taittovirhemittaria on tutkittu koirien silmien arvioinnissa. Vuoden 2016 beagletutkimuksessa mittauksia tehtiin sekä suorassa että epäsuorassa valaistuksessa.

Kummastakin silmästä otettiin 5 mittausta molemmissa valaistusolosuhteissa. Mittaukset toistettiin 3 eri päivänä 6 viikon aikana.

Tämän pienen tutkimuksen toistomittauksissa ei todettu eroa eri päivien tai silmien välillä. Valaistus vaikuttaa mittaustulokseen, joten vertailukelpoisuus huomioidaan taittovirhettä mitattaessa.

Vuoden 2024 tutkimuksessa ikä huomioitiin analysoitaessa tiivistymisen asteen yhteyttä taittovirheeseen.

Hoito

Tavallinen ikämuutos tarvitsee seurantaa

Mahdollisen hoidon määrää eläinlääkäri tutkimuksessa todetun syyn perusteella. Tavalliseen varmistettuun nukleaariskleroosiin ei tarvita erityistä lääkitystä tai muuta hoitoa.

Seurannassa tarkistetaan erityisesti mahdollisten kaihimuutosten kehittyminen. Jos silmässä on varsinainen näköä haittaava kaihi, sen hoitona voidaan harkita kaihileikkausta.

Kaihileikkauksessa samentunut linssi poistetaan, mikä on eri asia kuin pelkän ikämuutoksen seuraaminen. Glaukooma tarvitsee puolestaan lääkitystä kivun ja näön vuoksi ja joskus myös leikkaushoitoa.

Tarvitseeko koira silmälaseja?

Lieviä taittovirheitä ei yleensä hoideta koirilla korjaavilla linsseillä. Korjaavia piilolinssejä ja silmälaseja on käytetty joillakin työ- ja agilitykoirilla.

Piilolinssien käyttöä hankaloittaa se, ettei koira pysty kertomaan linssin siirtymisestä tai putoamisesta. Lisäksi vilkkuluomi voi työntää piilolinssin pois silmän pinnalta.

Monen koiran näköhaitan taustalla on muu silmäsairaus kuin pelkkä silmälaseilla korjattava taittovirhe.

Ennaltaehkäisy

Silmätarkastuksia suositellaan seniorin terveystarkastusten yhteydessä noin 6 vuoden iästä alkaen. Säännölliset silmätutkimukset seniorin terveystarkastuksissa auttavat löytämään myös muut ikään liittyvät silmämuutokset.

Mahdollisen kaihin varhainen arviointi voi vähentää myöhempien komplikaatioiden vaaraa. Jos koiran näön on todettu heikentyneen, kulkureittien pitäminen esteettöminä ehkäisee kompastelua kotona.

Tarvittaessa portilla voidaan rajata koira kodin turvallisempiin tiloihin. Näkövammaiselle koiralle puhutaan ennen kosketusta, jotta se huomaa lähestyvän ihmisen eikä säikähdä.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa, muuttuiko silmien väri vähitellen vai nopeasti ja koskeeko muutos molempia silmiä. Kerro vastaanotolla myös mahdollisesta diabeteksesta ja aiemmista silmäsairauksista.

Vähittäinen näön heikkeneminen voi jäädä piiloon, koska koira sopeutuu tuttuun kotiympäristöönsä.

Havaintoja kannattaa tehdä esimerkiksi hämärässä liikkumisesta, portaista ja vieraassa paikassa suunnistamisesta.

Todetun näköhaitan yhteydessä ruoka- ja vesikupit on hyvä pitää samoissa paikoissa.

Huonekalujen paikkojen pitäminen ennallaan auttaa näkövammaista koiraa muistamaan kulkureitit.

Jos kotona tehdään muutoksia, koiraa voidaan opastaa uuteen reittiin useita kertoja.

Näkövammaisen koiran kanssa on turvallisinta ulkoilla hihnassa.

Usein kysyttyä

Onko nukleaariskleroosi sama asia kuin kaihi?

Ei: nukleaariskleroosi on linssin ytimen normaalia ikään liittyvää tiivistymistä, kun taas kaihi on linssin tai sen kapselin samentuma. Eläinlääkäri erottaa ne tutkimalla silmät ja tarvittaessa laajentamalla mustuaiset linssin arvioimiseksi. Tiivistyneen linssin läpi voidaan yleensä nähdä silmänpohja.

Sokeutuuko koira linssin kovettumiseen?

Tavallinen nukleaariskleroosi ei yleensä aiheuta merkittävää näköhaittaa. Osalla koirista tiivistymiseen liittyy silti näön puutteita, joten muuttunut käytös tai uusi törmäily tarvitsee arvion myös muiden silmäsairauksien varalta. Verkkokalvon ikärappeuma voi esimerkiksi heikentää hämäränäköä.

Tarvitaanko harmahtaviin linsseihin silmätippoja?

Varmistettu tavallinen nukleaariskleroosi ei tarvitse erityistä lääkehoitoa. Säännöllisessä seurannassa tarkistetaan kuitenkin mahdollisten kaihimuutosten ilmaantuminen, koska koiralla voi iän myötä olla myös hoitoa vaativa silmäsairaus. Kipu ei kuulu pelkkään nukleaariskleroosiin ja tarvitsee muun syyn selvittämisen.

Muuttuuko nukleaariskleroosi aina kaihiksi?

Ei: kaikki koirat, joilla on nukleaariskleroosia, eivät myöhemmin saa kaihia. Ikään liittyvää kaihia voi silti esiintyä samalla koiralla, joten uusi muutos linssin ulkonäössä tai näkemisessä arvioidaan tarvittaessa uudessa silmätutkimuksessa. Vanhuuden kaihissa linssisäikeet rappeutuvat.

Miksi koira näkee hämärässä aiempaa huonommin?

Hämäränäön heikkeneminen voi liittyä verkkokalvon ikärappeumaan, jossa yöaikaan tarvittavat solut vaurioituvat ensin. Harmahtava linssi ei siksi kerro, mistä näköoire johtuu, vaan eläinlääkäri arvioi myös silmänpohjan ja muut mahdolliset samanaikaiset muutokset.