Hypoglykemia eli matala verensokeri koiranpennulla

Yleiskuvaus

Verensokeri toimii elimistön energianlähteenä, ja aivot tarvitsevat jatkuvaa glukoosin saantia toimiakseen normaalisti. Hypoglykemia on löydös tai oire, jonka taustalla voi olla useita erilaisia syitä.

Koiralla hypoglykemian yleisenä rajana käytetään verensokeria alle 3,3 mmol/l. Vastasyntyneen pennun arvoja tulkitaan erikseen, sillä sen aineenvaihdunta ja viitearvot poikkeavat vanhemman koiran tilanteesta.

Pienellä pennulla lyhytkin paasto voi riittää aiheuttamaan vaarallisen energiapulan. Varhaisessa vaiheessa hoidettuna ennuste on usein hyvä, mutta pitkittynyt kouristelu tai kooma heikentää sitä.

Syyt

Pennun energiavarastot ja oma sokerintuotanto ovat rajalliset

Maksa varastoi glukoosia glykogeeniksi, josta sokeria voidaan vapauttaa syömiskertojen välillä. Glukagoni on haiman tuottama hormoni, joka edistää glukoosin vapautumista maksan glykogeenivarastoista silloin, kun veren sokeripitoisuus laskee.

Ennen syntymää pentu saa glukoosia istukan kautta, mutta syntymän jälkeen energiansaanti on järjestettävä maidosta ja omista varastoista. Vastasyntyneen maksan glykogeenivarastot ovat pienet ja sen kyky valmistaa uutta glukoosia vielä puutteellinen.

Vähäinen lihasmassa ja niukat rasvavarastot heikentävät pennun kykyä selvitä syömättömyydestä. Kylmässä ympäristössä pennun energiankulutus kasvaa, mikä voi pahentaa riittämättömän syömisen vaikutusta.

Oksentelu, ripuli ja suolistoloiset voivat vaikeuttaa ravinnon saantia ja altistaa verensokerin laskulle. Systeeminen bakteeri-infektio eli sepsis voi lisätä glukoosin kulutusta ja häiritä maksan sokerintuotantoa.

Synnynnäinen maksan ohitussuoni voi liittyä nuoren koiran matalaan verensokeriin. Harvinainen glykogeenin varastoitumistauti voi estää varastoidun energian normaalin hyödyntämisen.

Ksylitoli voi saada koiran elimistön vapauttamaan insuliinia ja laskea verensokerin nopeasti. Myös pääsy ihmisen verensokeria alentaviin lääkkeisiin voi aiheuttaa vaarallisen myrkytyksen.

Liiallinen insuliinivaikutus poistaa verestä liikaa glukoosia ja voi johtaa hypoglykemiaan.

Riskitekijät

Alle 3 kuukauden ikäisillä pennuilla verensokerin säätely ei ole vielä kehittynyt aikuisen tasolle. Pienten rotujen tavallista suurempi alttius voi jatkua noin 3–4 kuukauden ikään.

Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi chihuahua, yorkshirenterrieri, maltankoira, toyvillakoira ja pomeranian. Chihuahualla ongelmaa voi esiintyä myös nuorena aikuisena ja joskus myöhemmällä iällä.

Vastasyntyneistä erityisen haavoittuvia ovat ennenaikaiset, pienipainoiset, orvot ja jo valmiiksi sairaat pennut. Pieni pentu voi jäädä ilman riittävää maitoa, jos se ei pärjää suuremmille pentuesisaruksille nisäkilpailussa.

Emän niukka maidontuotanto tai imetyksen epäonnistuminen voi katkaista vastasyntyneen energiansaannin. Keisarileikkauksen jälkeen odotus emän toipumiseen voi pidentää pennun syömätöntä aikaa.

Suulakihalkio tai muu suun rakennepoikkeama voi estää riittävän imemisen, vaikka emällä olisi maitoa.

Tyypilliset oireet

Oireet voivat aluksi näyttää tavallista voimakkaammalta väsymykseltä tai oudolta käytökseltä.

• Pentu on heikko tai muuttuu epätavallisen uneliaaksi.

• Kävely horjuu ja liikkeiden hallinta näyttää selvästi vaikeutuneelta.

• Pentu vapisee, tärisee tai sen lihakset nykivät.

• Katse on lasittunut, eikä pentu vaikuta tarkentavan ympäristöönsä normaalisti.

• Vastasyntynyt ei ime tavalliseen tapaan tai keskeyttää toistuvasti imemisen.

• Vaikeassa tilanteessa pentu kouristelee tai menettää tajuntansa.

Vastasyntynyt voi myös äännellä tavallista enemmän, vaikuttaa ärtyneeltä ja lopulta muuttua apaattiseksi. Hypoglykemian, alilämpöisyyden ja kuivumisen yhdistelmä voi kehittyä imetyksen epäonnistuessa.

Oireiden puuttuminen ei aina tarkoita vastasyntyneen sokeritasapainon olevan normaali.

Komplikaatiot ja seuraukset

Vakava sokerivaje voi häiritä aivojen toimintaa ja aiheuttaa kouristuksia tai kooman. Vaikeaan hypoglykemiaan voi liittyä myös sydämen sykkeen hidastumista ja limakalvojen sinerrystä.

Hoitamaton hypoglykemia voi johtaa pennun kuolemaan. Ensimmäisen 24 elintunnin glukoosipitoisuus alle 92 milligrammaa desilitrassa on yhdistetty suurentuneeseen kuolemanriskiin ensimmäisten 21 päivän aikana.

Kyse on vastasyntyneitä koskevasta ennustehavainnosta, jonka perusteella ei aseteta samaa rajaa vanhemmille pennuille. Nopeasti tunnistettu ja hoidettu kohtaus antaa paremman ennusteen kuin pitkään jatkunut kouristelu tai kooma.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Verensokeri mitataan nopeasti ja tulos tarkistetaan tarvittaessa

Eläinlääkäri mittaa glukoosin nopeasti verinäytteestä, usein vastaanotolla käytettävällä pikamittarilla. Pikamittarin pieni lukema voidaan varmistaa laboratoriomenetelmällä ennen laajoja jatkotutkimuksia.

Näytteen käsittely voi laskea mitattua glukoosia, vaikka koiran verensokeri ei todellisuudessa olisi matala. Verisolut kuluttavat glukoosia myös näyteputkessa, jos plasmaa tai seerumia ei eroteta niistä ajoissa.

Hyväkuntoisen ja oireettoman koiran yllättävä matala tulos voidaan siksi tutkia uudesta verinäytteestä. Oireista hypoglykemiaa hoidetaan kiireellisesti, joten vakavasti sairaan pennun apua ei jätetä odottamaan laajaa selvitystä.

Vastasyntyneellä verensokeria arvioidaan yhdessä imemisrefleksin, ruumiinlämmön ja yleisvoinnin kanssa.

Tutkimukset etsivät syyn ruokinnan, infektion tai elimellisen sairauden taustalta

Esitiedoissa selvitetään viimeiset ateriat sekä muutokset vireydessä, ruokahalussa, juomisessa ja suolen toiminnassa. Eläinlääkäri arvioi tutkimuksessa myös merkkejä infektiosta tai maksan sairaudesta.

Vastasyntyneeltä tarkastetaan myös suulaki ja imemisrefleksi, jotta mahdollinen maidonsaannin este voidaan tunnistaa. Verenkuva, veren biokemialliset tutkimukset ja virtsanäyte auttavat kartoittamaan pennun yleistä terveydentilaa.

Valkosolujen muutokset voivat ohjata etsimään vakavaa bakteeri-infektiota. Matalat albumiini-, kolesteroli- ja urea-arvot yhdessä hypoglykemian kanssa voivat viitata maksan toimintahäiriöön tai ohitussuoneen.

Epäiltyä maksan ohitussuonta voidaan selvittää sappihappokokeella ja vatsan kuvantamisella. Virtsan ammoniumuraattikiteet voivat tukea epäilyä ohitussuonesta tai muusta vaikeasta maksasairaudesta.

Veren natriumin ja kaliumin muutokset voivat antaa aiheen tutkia lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa. Epäillyssä sepsiksessä veriviljely voi auttaa löytämään bakteerin ja sopivan antibiootin.

Toistuvassa selittämättömässä hypoglykemiassa insuliini voidaan määrittää samalla hetkellä todetun matalan glukoosin kanssa.

Hoito

Eläinlääkäri korjaa verensokerin ja selvittää samalla syyn, joka on johtanut energiapulaan.

Nopea glukoosihoito ja lämpötasapainon korjaaminen

Vaikeassa hypoglykemiassa glukoosia annetaan eläinlääkärissä suonensisäisesti hallitusti. Hyvin pienelle vastasyntyneelle voidaan tarvittaessa käyttää myös luuydinontelon kautta annettavaa hoitoa.

Glukoosia voidaan jatkaa infuusiona, jos pennun verensokeri ei pysy ensimmäisen korjauksen jälkeen vakaana. Verensokerin liian nopeaa tai liiallista korjaamista vältetään uuden heilahtelun ehkäisemiseksi.

Nestehoito ja muu tukihoito valitaan kuivumisen, lämpötilan ja taustasairauden mukaan. Pelkkä suun kautta annettava sokeri on vaikeassa vastasyntyneen hypoglykemiassa liian hidas hoitokeino.

Alilämpöistä vastasyntynyttä lämmitetään asteittain noin 30–60 minuutin aikana. Liian kuuma lämpöalusta voi polttaa pentua, joka ei vielä kykene siirtymään pois lämmönlähteestä.

Kylmälle vastasyntyneelle letkuruokintaa lykätään, kunnes ruumiinlämpö on korjaantunut. Alilämpöisyys lamaa suolen toimintaa ja lisää pulauttelun sekä hengitysteihin joutuvan ravinnon vaaraa.

Ensiapu matkalla hoitoon ei korvaa tutkimusta

Tajuissaan olevalle ja normaalisti nielevälle pennulle voidaan tarjota ruokaa hoitopaikan ohjeiden mukaan. Sokeripitoista siirappia voidaan käyttää ikenille siveltynä tilapäisenä ensiapuna.

Nestettä ei kaadeta huonosti nielevän tai tajunnaltaan heikentyneen pennun suuhun. Pentu pidetään lämpimänä esimerkiksi peitteeseen käärittynä kuljetuksen ajan.

Varhainen vaste suun kautta annettuun energiaan voi näkyä 5–10 minuutissa. Pentu viedään silti eläinlääkäriin, koska vakavan kohtauksen jälkeen tarvitaan tilanteen vakauttamista.

Imetyksen tai riittävän syömisen käynnistyminen auttaa ylläpitämään korjattua sokeritasapainoa. Vastasyntyneelle ei anneta glukoosia rutiinisti varmuuden vuoksi, sillä se voi nostaa verensokerin liikaa.

Ennaltaehkäisy

Vieroituksen jälkeen pienikokoiselle pennulle tarjotaan säännöllisesti 3–4 ateriaa päivässä. Ruokana käytetään kasvavan pennun ravinnontarpeisiin suunniteltua täysravintoa.

Vastasyntyneen energiansaanti turvataan toimivalla imetyksellä ja emän riittävällä maidontuotannolla. Ternimaito antaa vastasyntyneelle ravinnon rasvoja ja hiilihydraatteja, jotka toimivat tärkeinä energianlähteinä.

Jos emän maitoa ei saada, pennuille tarkoitettu maidonkorvike on kotitekoista seosta parempi vaihtoehto. Emän riittävä ravitsemus jo tiineyden aikana vaikuttaa pentujen energiavarastoihin.

Pennun oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus tai poikkeava väsymys tutkitaan nopeasti energiansaannin heikkenemisen ehkäisemiseksi. Vastasyntyneet eivät vielä säätele lämpöään aikuisen tavoin, ja tämä kyky on puutteellinen noin 4 viikon ikään asti.

Ensimmäisellä elinviikolla pentujen ympäristön lämpötila on tavallisesti noin 28,9–31,7 °C. Terveen vastasyntyneen painon odotetaan kasvavan noin 5–10 % päivässä.

Painonnousun pysähtyminen voi paljastaa imetysongelman ennen näkyvien hypoglykemiaoireiden alkamista.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa pennun syömiset, viimeisen kunnollisen aterian ajankohta, oksentelu ja ripuli. Kerro vastaanotolla myös kylmettymisestä, lääkkeistä sekä mahdollisesta pääsystä ksylitolia sisältäviin tuotteisiin. Ota epäillyn tuotteen pakkaus mukaan. Seuraa, syökö pentu itse riittävästi, älä pelkästään sitä, onko kupissa ollut ruokaa.

Vastasyntyneen paino kirjataan päivittäin ensimmäiset 2 viikkoa ja sen jälkeen noin 3 päivän välein 1 kuukauden ikään asti.

Sovi ennen mahdollista paastoa tai tutkimuskäyntiä pennun ikään ja kokoon sopivat ruokintaohjeet. Varmista päivystysnumeron saatavuus ja kuljetusjärjestelyt jo etukäteen. Jos verensokeri on laskenut aiemmin, pyydä yksilöllinen ensiapu- ja seurantasuunnitelma. Älä jätä toistuvia kohtauksia pelkän sokerin antamisen varaan.

Oireen taustasyyn selvittäminen voi vaatia jatkotutkimuksia, vaikka verensokerin korjaus onnistuisi nopeasti.

Usein kysyttyä

Onko hypoglykemia sama kuin diabetes?

Hypoglykemiassa veren sokeripitoisuus on liian pieni, ja pennulla syynä voi olla esimerkiksi puutteellinen energiansaanti. Diabeteksen hoidossa liian voimakas insuliinin vaikutus voi myös aiheuttaa hypoglykemian. Vapisevan pennun syy selvitetään eläinlääkärissä, jotta hoito kohdistuu oikeaan ongelmaan.

Mitä teen, jos pentu horjuu ja vapisee?

Pidä pentu lämpimänä ja lähde kiireellisesti eläinlääkäriin. Jos pentu on hereillä ja nielee normaalisti, sille voidaan tarjota ruokaa. Huonosti nielevän pennun suuhun ei kaadeta nestettä. Vaikeasti oireileva pentu voi tarvita suonensisäistä glukoosihoitoa vastaanotolla.

Riittääkö, että pentu virkistyy sokerista?

Suun kautta annettu energia voi parantaa vointia nopeasti, mutta vaikeasti oireillut pentu tarvitsee silti eläinlääkärin hoitoa. Taustalla voi olla ravinnonpuutteen lisäksi esimerkiksi infektio tai maksan toimintahäiriö. Uusiutuvat oireet kuuluvat jatkoselvityksiin.

Voiko terveeltä näyttävän pennun sokeri olla matala?

Vastasyntyneellä hypoglykemia voi esiintyä myös ilman selviä ulkoisia oireita. Toisaalta yksittäinen matala laboratoriotulos voi johtua näytteen käsittelystä. Eläinlääkäri arvioi tilanteen pennun voinnin ja tarvittaessa tuoreen uusintanäytteen avulla. Painonnousun puute voi lisäksi paljastaa pennun ravitsemusongelman varhain.

Kuinka usein pienen pennun pitäisi syödä?

Vieroituksen jälkeen pienikokoiselle pennulle suositellaan tavallisesti 3–4 ateriaa vuorokaudessa. Vastasyntyneen ravitsemus perustuu sen sijaan toistuvaan imemiseen ja riittävään maidonsaantiin. Jos paino ei nouse, imetyksen onnistuminen ja pennun terveydentila on selvitettävä.