Kyynärnivelen kasvuhäiriö koiralla

Yleiskuvaus

Kyynärnivel muodostuu 3 luusta: olkaluusta, värttinäluusta ja kyynärluusta, joiden nivelpintojen täytyy sopia yhteen.

Kasvuhäiriö voi muuttaa nivelen kuormituksen epätasaiseksi, mikä aiheuttaa kipua ja ontumista.

Kyse on suurten ja jättikokoisten koirien tavallisimmasta etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttajasta.

Muutoksia on todettu molemmissa kyynärnivelissä jopa 80 %:lla sairastuneista koirista.

Molemminpuolinen sairaus voi jäädä huomaamatta, koska koira ei välttämättä onnu selvästi vain toista jalkaa.

Vaurioitunutta niveltä ei saada kokonaan terveeksi, mutta kivun ja toimintakyvyn hoito voi antaa hyvän pitkäaikaistuloksen.

Samalla koiralla voi esiintyä useampia kasvuhäiriön muotoja yhtä aikaa.

Syyt

Rakenteiden kehityshäiriöt

Inkongruenssi tarkoittaa, etteivät kyynärnivelen vastakkaiset nivelpinnat sovi normaalisti toisiinsa.

Värttinäluun ja kyynärluun pituusero voi muodostaa nivelpintaan portaan, joka muuttaa kuormitusta.

Ylikuormittuneeseen sisempään nivelosaan voi kehittyä ruston kulumaa ja luuvaurioita.

Varislisäkkeen sisemmän osan sairaus voi tarkoittaa irtopalaa, halkeamia, rustovaurioita tai poikkeavaa luun muotoa.

Osteokondroosissa nivelen ruston normaali luutuminen häiriintyy olkaluun nivelnastan alueella.

Rustoon voi muodostua läppä tai irtopala, joka aiheuttaa nivelen tulehtumista.

Kiinnittymättömässä kyynärpään ulokkeessa eli UAP:ssa luinen uloke jää liittymättä kyynärluuhun normaalisti.

Ulokkeen luutumisen pitäisi valmistua 5–6 kuukauden iässä.

Liikkuvaksi jäänyt uloke aiheuttaa nivelen epävakautta ja altistaa nivelrikolle.

Kiinnittymättömän kyynärpään ulokkeen ja kyynärluun väliin jää luutumisen sijasta sidekudoksinen yhteys.

Myös kyynärluun niveluurteen poikkeava muoto voi olla osa nivelpintojen yhteensopimattomuutta.

Riskitekijät

Kyynärnivelen kasvuhäiriöön vaikuttavat useat geenit, eikä kyse ole yksinkertaisesti yhden geenivirheen periytymisestä.

Perimällä on suuri merkitys, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat sairauden ilmenemiseen.

Kasvuhäiriötä esiintyy enemmän uroksilla kuin nartuilla.

Alttiisiin rotuihin kuuluvat esimerkiksi labradorinnoutaja, kultainennoutaja, berninpaimenkoira ja rottweiler, joilla tavataan sisemmän varislisäkkeen sairautta.

Saksanpaimenkoiralla, bernhardinkoiralla ja basset houndilla tavataan kiinnittymätöntä kyynärpään uloketta.

Suuri koko ei ole välttämätön edellytys, sillä kasvuhäiriö voi tulla minkärotuiselle koiralle tahansa.

Terveiltä näyttävien vanhempien jälkeläisillekin voi kehittyä kyynärongelmia.

Lyhytraajaisilla roduilla kyynärluun kasvulinjan liian varhainen sulkeutuminen voi aiheuttaa omanlaisensa inkongruenssin.

Kyynärnivelen osteokondroosi todetaan tyypillisesti nopeasti kasvavalla koiralla 5–10 kuukauden iässä.

Kasvuhäiriön eri muodot painottuvat eri rotuihin, mikä viittaa erilaisiin perinnöllisiin taustatekijöihin.

Kiinnittymättömän kyynärpään ulokkeen perinnöllistä taustaa epäillään, mutta sitä ei ole varmistettu.

Tyypilliset oireet

Oireiden tavallinen alkamisikä on 4–7 kuukautta.

Lievä sairaus voi tulla näkyviin vasta nivelrikon myötä 7–8 vuoden iässä.

• Etujalan ontuminen pahenee rasituksessa tai korostuu levon jälkeen liikkeelle lähdettäessä.

• Koira lyhentää askeliaan ja liikuttaa kyynärpäitään aiempaa pienemmällä liikeradalla.

• Koira pitää kyynärpäätä sivulla ja voi kiertää tassua sisäänpäin keventääkseen kipeää aluetta.

• Ulkoiluhalu vähenee, eikä koira halua jatkaa aiemmin mieluista lenkkiä.

• Nivel näyttää turvonneelta tai tuntuu tavallista lämpimämmältä.

• Koira ojentelee ja koukistelee etujalkaa kivun vuoksi.

Pitkittynyt kipu voi vähentää kyseisen raajan lihasmassaa.

Kylmä tai kostea sää voi korostaa etujalkojen jäykkyyttä.

Toispuolista kipua keventävän koiran pää voi nousta kipeän jalan osuessa maahan ja laskea terveen jalan askeleella.

Kaikki kiinnittymättömät kyynärpään ulokkeet eivät aiheuta nuorelle koiralle näkyviä oireita.

Ontuminen ei tavallisesti poistu kokonaan pelkällä levolla, vaikka se voi välillä helpottaa.

Komplikaatiot ja seuraukset

Hoitamattoman kasvuhäiriön tavallinen seuraus on etenevä nivelrikko, joka voi haitata koiran arkea huomattavasti.

Koiran painosta noin 60 % on etuosalla, minkä vuoksi kipeät kyynärnivelet voivat rajoittaa liikkumista voimakkaasti.

Nivelrikko voi edetä leikkauksesta huolimatta, vaikka ontuminen ja kipu helpottuisivat.

Hoidetuista koirista keskimäärin 85 %:lla ontuminen tai epämukavuus lievittyy ainakin jonkin verran.

Luku ei tarkoita nivelen paranemista terveeksi, sillä hoidon tavoitteena on säilyttää kyynärnivelen käyttö mahdollisimman pitkään.

Pitkäaikaisennuste riippuu muun muassa kasvuhäiriön muodosta ja siitä, kuinka pitkälle nivel on ehtinyt vaurioitua.

Selvästi nivelrikkoisessa nivelessä leikkauksen lisähyöty on epävarmempi.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Osalla koirista diagnoosi tehdään vasta 4–6 vuoden iässä.

Ontumisen tutkiminen

Eläinlääkäri arvioi koiran kävelyä ja ravia sekä tutkii kyynärnivelen koukistamisen ja ojentamisen kivuliaisuutta.

Molemmat kyynärnivelet tutkitaan, vaikka kotona ontuminen näyttäisi koskevan vain toista etujalkaa.

Röntgenkuvissa voidaan nähdä nivelrikkoa, irtopaloja tai kiinnittymätön kyynärpään uloke.

Tietokonetomografia eli TT auttaa löytämään myös pieniä varislisäkkeen vaurioita.

Tähystystä voidaan käyttää sekä nivelen sisäisten vaurioiden toteamiseen että hoitamiseen.

Röntgenmuutosten voimakkuus ei aina vastaa koiran kivun määrää tai ontumisen näkyvyyttä.

Kyynärnivelen kasvuhäiriö todetaan usein ontumatutkimuksessa jo 4–12 kuukauden iässä.

Täysin koukistetusta kyynärnivelestä otettu sivukuva auttaa näyttämään kiinnittymättömän kyynärpään ulokkeen.

Osteokondroosissa kuvissa voidaan havaita rustonalaisia luupuutoksia, irtopaloja tai nivelpinnan madaltumista.

Niveltä liikuteltaessa eläinlääkäri voi havaita rahinaa eli krepitaatiota.

Virallinen tutkimus Suomessa

Kennelliiton jalostustutkimukseen koiran on oltava vähintään 12 kuukauden ikäinen.

Rotukohtainen alaikäraja voi olla 18 tai 24 kuukautta.

Kennelliiton virallista röntgenkuvausta varten koira rauhoitetaan.

Lausunnon tulos määräytyy huonomman kyynärnivelen mukaan.

Aste 0 tarkoittaa normaalia kyynärniveltä ilman todettavia muutoksia.

Asteessa 1 muutokset ovat lieviä; nivelrikkomuutosten paksuus voi olla enintään 2 millimetriä.

Asteessa 2 muutokset ovat kohtalaisia: luumuutoksia voi olla 5 millimetriin saakka tai nivelessä näkyy kasvuhäiriöön viittaavia löydöksiä.

Aste 3 annetaan voimakkaista muutoksista tai selvästi todettavasta kyynärniveldysplasiasta.

TT-tutkimus voidaan hyväksytyssä tutkimuspaikassa tehdä virallisen lausunnon ensitutkimukseksi tai röntgentuloksen tarkentamiseksi.

TT-lausunto voi muuttaa aiempaa virallista röntgentulosta.

Hoito

Hoidon valinta

Eläinlääkäri suunnittelee hoidon vaurion tyypin, koiran iän ja kliinisten oireiden vakavuuden perusteella.

Lievästi oireilevalle koiralle voidaan valita painonhallinta, liikunnan sovittaminen, fysioterapia ja eläinlääkärin määräämä kipulääkitys.

Leikkausta voidaan tarvita, kun muutokset ovat merkittäviä tai oireet eivät helpotu muulla hoidolla.

Tähystyksessä voidaan poistaa irtonaisia luu- ja rustokappaleita.

Samalla voidaan arvioida rustovaurioiden laajuutta ennusteen arvioimiseksi.

Varislisäkkeen irtopalan poistaminen ei kuitenkaan korjaa kaikkea sisemmän nivelosan ylikuormitusta.

Tarvittaessa luuta katkaisemalla voidaan muuttaa kuormitusta pois vaurioituneesta nivelosasta.

Kiinnittymätön kyynärpään uloke voidaan tilanteen mukaan kiinnittää tai poistaa leikkauksessa.

Hyvin pitkälle vaurioituneessa nivelessä tekoniveltä voidaan harkita viimeisenä kirurgisena vaihtoehtona.

Kyynärnivelen tekoniveliin voi kuitenkin liittyä vakavia komplikaatioita.

Konservatiivinen hoito voi soveltua myös erittäin pitkälle vaurioituneeseen niveleen, jos tavanomaisesta leikkauksesta ei arvioida olevan hyötyä.

Avoleikkaus on vaihtoehto silloin, kun valittua korjausta ei tehdä tähystämällä.

Osteokondroosissa irtonaisen rustoläpän poiston jälkeen vauriokohtaa voidaan käsitellä korjaavan rustokudoksen muodostumisen edistämiseksi.

Alle 6 kuukauden ikäiselle koiralle voidaan tietyssä inkongruenssissa harkita kyynärluuhun kohdistuvaa kasvun ohjaavaa toimenpidettä.

Toipuminen ja nivelrikon pitkäaikaishoito

Leikkauksen jälkeen rauhallinen, rajoitettu liikkuminen kestää tavallisesti 2–6 viikkoa tai pidempään toimenpiteestä riippuen.

Sisempään varislisäkkeeseen liittyvän nivelrikon hoito jatkuu tavallisesti koko koiran elämän.

Painon pudotus voi vähentää nivelen kipua huomattavasti, jos koira on ylipainoinen.

Kuntoutuksessa voidaan käyttää esimerkiksi hierontaa ja vesiliikuntaa myös silloin, kun leikkaus ei ole mahdollinen.

Sopiva kohtalainen liikunta ylläpitää nivelen toimintaa osana kivun hoitoa.

Markkinoilla olevien ravintolisien teho ei ole samanlainen, joten tuotteen valinta kuuluu kokonaishoitosuunnitelmaan.

Ennaltaehkäisy

Kasvavan pennun ruokinnassa tavoitteena on hoikka kuntoluokka ilman välttämättömien ravintoaineiden rajoittamista.

Toistuva alas hyppääminen esimerkiksi autosta tai sohvalta voi rasittaa eturaajoja.

Jalostuskoirien järjestelmällinen tutkiminen ja tulosten avoimuus auttavat vähentämään kasvuhäiriön esiintymistä.

Sairastuneita koiria ei suositella käytettäviksi jalostukseen.

Joillekin matalaraajaisille roduille Kennelliitto antaa inkongruenssilausunnon tavallisen kyynärniveldysplasialausunnon sijasta.

Kohtuulliseksi sovitettu liikunta kasvun aikana saattaa vähentää kliinisen kyynärnivelsairauden kehittymistä.

Pentueen muidenkin koirien kyynärtulokset auttavat jalostusvalinnassa, sillä pelkkien vanhempien tutkiminen ei kuvaa koko perinnöllistä riskiä.

Tärkeää koiranomistajalle

Oireiden seurannassa kannattaa huomioida myös halu liikkua, sillä molempien kyynärpäiden sairaus voi näkyä lenkkien välttelynä.

Koira voi välillä liikkua normaalimmin, koska ontuminen voi olla ajoittaista.

Tukiside tai ortoosi ei poista nivelen sisällä olevia irtonaisia luu- tai rustokappaleita.

Jos koira on leikattu kasvuhäiriön vuoksi, leikkauksesta on ilmoitettava virallisen kuvauksen yhteydessä.

Operoitu nivel merkitään viralliseen lausuntoon operoiduksi.

Jalostuskäytössä operoitu tulos huomioidaan huonoimman luokan tavoin.

Kirjaa ennen vastaanottoa, missä iässä oire alkoi ja näkyykö se etenkin lenkin aikana vai levon jälkeen. Sovi kuntoutuksesta, painotavoitteesta ja kivun seurannasta hoitavan eläinlääkärin kanssa.

Sopiva lämmittely voi olla esimerkiksi 10 minuutin rauhallinen kävely ennen muuta suunniteltua liikuntaa.

Jos tukea tai ortoosia kokeillaan, oikea istuvuus on olennaista sen toimivuudelle.

Usein kysyttyä

Milloin pennun kyynärnivelen kasvuhäiriö alkaa oireilla?

Oireet alkavat usein 4–7 kuukauden iässä. Ontuminen voi olla aluksi ajoittaista. Osa lievistä tapauksista näkyy vasta 7–8-vuotiaana, kun nivelrikko alkaa oireilla. Oireileva pentu tarvitsee kliinisen tutkimuksen ennen virallista jalostuskuvausikää.

Pitääkö molemmat kyynärpäät kuvata, jos vain toinen jalka ontuu?

Kyllä, muutoksia voi olla molemmissa nivelissä, vaikka näkyvä ontuminen painottuu toiseen jalkaan. Sairaus on ollut molemminpuolinen jopa 80 %:lla potilaista. Myös Kennelliiton virallisessa tutkimuksessa molemmat kyynärnivelet kuvataan samanaikaisesti. Virallinen tulos määräytyy huonomman nivelen perusteella.

Tarkoittaako lievä kyynärtulos, ettei koira voi olla kipeä?

Ei, röntgenluokitus ja kivun voimakkuus eivät aina vastaa toisiaan. Koira voi olla hyvin kipeä luokassa 1, kun taas luokkaan 3 arvioitu koira voi ontua vain vähän. Hoito suunnitellaan siksi oireiden ja koko tutkimuksen perusteella.

Parantaako irtopalan poistaminen kyynärnivelen kokonaan?

Ei, varislisäkkeen irtopalan poistaminen hoitaa vain osaa nivelongelmasta. Jo alkanut nivelrikko etenee tavallisesti hoidosta huolimatta. Koiran kivunhoito, painonhallinta ja sopiva kuntoutus voivat silti antaa hyvän pitkäaikaistuloksen. Sairauden seurauksena syntynyt nivelrikko vaatii usein elinikäistä hoitoa.

Voiko kasvuhäiriöistä kyynärniveltä hoitaa ilman leikkausta?

Lievissä tai varhaisissa tapauksissa painonhallinta, sopiva liikunta, kipulääkitys ja fysioterapia voivat helpottaa oireita. Leikkausta tarvitaan usein, jos sairaus on edennyt tai oireet eivät rauhoitu muulla hoidolla. Eläinlääkäri arvioi vaihtoehdot koiran tutkimuslöydösten perusteella.