Kirsikkasilmä koiralla: oireet, tutkimukset ja hoito

Yleiskuvaus

Koiralla on ylä- ja alaluomen lisäksi kolmas silmäluomi eli vilkkuluomi. Se on ohut kalvo silmän sisänurkassa, alaluomen sisäpuolella. Rauhanen sijaitsee normaalisti vilkkuluomen tyvessä eikä näy ulospäin. Esiinluiskahduksessa näkyvä sileä kudospatti on tämä rauhanen.

Kirsikkasilmä on kolmannen silmäluomen tavallisin sairaus. Britanniassa peruseläinlääkärinhoidossa olleista koirista 0,20 %:lla todettiin se vuoden 2016 aikana. Kyse voi olla yhden tai molempien silmien muutoksesta. Molemmat silmät eivät välttämättä oireile samanaikaisesti.

Vilkkuluomi ja varsinaiset silmäluomet levittävät kyynelkalvon silmän pinnalle. Kyynelkalvo pitää silmän kosteana ja tukee sen pinnan terveyttä.

Syyt

Rauhasta paikallaan pitävien tukirakenteiden heikkoutta pidetään keskeisenä syynä. Rauhasen tyven sidekudos ei tällöin tue rauhasta riittävästi. Perinnöllistä alttiutta epäillään, koska sairautta esiintyy tietyissä roduissa ja suvuissa. Tarkkaa käynnistävää mekanismia ei kuitenkaan tunneta kaikilla koirilla.

Esiin jäänyt rauhanen altistuu ilmalle ja ärtyy. Se voi turvota ja muuttua entistä punaisemmaksi. Rauhasen pienet kyynelkanavat voivat taittua, jolloin eritteen kulku vaikeutuu. Tulehdus ja rauhasen suureneminen voivat venyttää sen kiinnityssiteitä lisää.

Rauhanen voi altistua myös infektiolle, kun se jää pois normaalista suojatusta sijainnistaan. Rikkoutunut sidekudoskiinnitys ei palaudu ennalleen pelkällä rauhasen turvotuksen vähentämisellä.

Kyynelkalvossa on limainen, vetinen ja rasvainen kerros. Kyynelrauhasen toiminnan heikentyminen vähentää erityisesti vetisen osan määrää.

Riskitekijät

Kirsikkasilmä kehittyy useimmiten nuorelle koiralle, tavallisesti ennen 2 vuoden ikää. Suomessa oireita kuvataan erityisesti noin 3 kuukauden – 1 vuoden iässä. Myös vanhempi koira voi sairastua.

Alttiisiin rotuihin kuuluvat esimerkiksi beagle, englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi, amerikancockerspanieli ja bostoninterrieri. Sairautta tavataan myös lhasa apsolla, shih tzulla ja villakoirilla. Lyhytkuonoisilla roduilla silmäkuopan ja luomien rakenne voi altistaa rauhasen esiinluiskahdukselle.

Vuoden 2016 brittiläisessä koirajoukossa englanninbulldoggien vuosiosuus oli 4,75 %, kun sekarotuisten osuus oli 0,15 %. Nämä luvut kuvaavat kyseisen vuoden diagnooseja, eivät koiran koko elämän sairastumisriskiä.

Brittiläisten koirien ensimmäisen diagnoosin iän mediaani oli 0,63 vuotta. Nuori alkamisikä ja rotujen väliset erot tukevat perinnöllisen alttiuden mahdollisuutta.

Tyypilliset oireet

Tyypillisin löydös on silmän sisänurkasta työntyvä sileä, pyöreähkö, vaaleanpunainen tai punainen kudosmassa. Aluksi rauhanen saattaa tulla näkyviin vain ajoittain. Se voi vetäytyä takaisin ja ilmaantua myöhemmin uudelleen.

• Silmän sisänurkassa näkyy punainen pullistuma.
• Silmän sidekalvo punoittaa ja tulehtuu.
• Silmästä tulee eritettä.
• Koira hankaa tai raapii silmäänsä ärsytyksen vuoksi.
• Rauhanen näyttää vähitellen turvonneemmalta.

Alkuvaiheessa kipu voi olla vähäistä, vaikka rauhanen näkyisi selvästi. Paksu kellanvihreä erite, siristely ja kuivan näköinen pinta voivat liittyä kehittyneeseen kuivasilmäisyyteen.

Hankaaminen voi vahingoittaa rauhasen pintaa ja aiheuttaa siihen verenvuotoa. Pitkään esillä oleva rauhanen ärtyy ja tulehtuu tavallista herkemmin.

Komplikaatiot ja seuraukset

Vilkkuluomen rauhanen tuottaa merkittävän osan silmän kyynelnesteen vetisestä osasta: osuudeksi arvioidaan noin 33–66 %. Rauhasen osuudeksi arvioidaan myös noin 40–60 %. Rauhasen poistaminen kasvattaa myöhemmän kuivasilmäisyyden riskiä. Pelkkä punaisen patin hävittäminen poistamalla rauhanen voi siten vahingoittaa silmän kosteustasapainoa.

Kuivasilmäisyydessä kyynelnesteen vetistä osaa muodostuu liian vähän ja silmän pinta tulehtuu. Se voi johtaa kivuliaaseen sarveiskalvohaavaan. Pitkittyneenä seurauksena voi olla arpeutumista, sarveiskalvon verisuonittumista ja pysyvä näön heikentyminen. Kuivasilmäisyys vaatii usein elinikäistä hoitoa.

Leikkauksen jälkeinen ennuste on tavallisesti hyvä. Silmäeläinlääkärin tekemän korjauksen onnistumisosuudeksi arvioidaan noin 92 %. Uusiutumisosuus on alle 8 %. Uusiutuminen on mahdollista etenkin pitkään esillä olleessa tai voimakkaasti tulehtuneessa rauhasessa. Myös korjaamatta jäänyt vilkkuluomen rustovika voi lisätä uusiutumista.

Korjauksen harvinaisiin komplikaatioihin kuuluvat ommelreaktio, sarveiskalvon haava tai infektio sekä jatkuva tulehdus. Vilkkuluomen liikkuvuus voi toimenpiteen jälkeen vähentyä. Toiminta ja ulkonäkö säilyvät silti yleensä hyvinä.

Pitkäaikaisessa kuivasilmäisyydessä sarveiskalvolle voi kehittyä myös tummaa pigmenttiä.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Eläinlääkäri tutkii esiin työntyvän kudoksen sekä molempien silmien pinnan. Tyypillinen rauhaspullistuma tunnistetaan usein ulkonäöstä. Vilkkuluomi tarkastetaan myös ruston poikkeavan muodon varalta. Harvinaisissa epätyypillisissä muutoksissa huomioidaan kasvaimen mahdollisuus.

Vilkkuluomen ruston kiertymä voi näyttää samantapaiselta punaiselta pullistumalta. Siinä T-muotoinen tukirusto kasvaa ja taipuu poikkeavasti. Rustokiertymä on tavallisempi jättiroduilla, kuten tanskandogilla. Rauhasen esiinluiskahdus ja ruston kiertymä voivat esiintyä myös yhtä aikaa. Joskus erottaminen onnistuu vasta nukutuksessa tehtävässä tutkimuksessa.

Kyynelnesteen tuotantoa mitataan tarvittaessa Schirmer-testillä. Siinä arvioidaan vetisen kyynelnesteen tuotantoa 1 minuutin aikana. Jos epäillään sarveiskalvon vauriota, silmän pinta värjätään fluoreseiinillä. Väriaine tarttuu vaurioituneeseen kohtaan ja tekee haavan näkyväksi.

Schirmer-testissä mitta-asteikollinen paperiliuska asetetaan luomen alle, missä kyynelneste imeytyy siihen. Normaalina pidetään yli 15 mm:n kostumista minuutissa. Tätä pienempi tulos voi viitata kuivasilmäisyyteen.

Hoito

Eläinlääkäri määrää hoidon ja arvioi, tarvitaanko silmäsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin apua. Tavallisin ratkaisu on rauhasen kirurginen palauttaminen vilkkuluomen sisään. Hoidon tarkoituksena on säilyttää toimiva kyynelrauhanen.

Pienessä ja vain vähän oireilevassa muutoksessa voidaan aluksi käyttää eläinlääkärin valitsemia kosteuttavia ja tulehdusta vähentäviä silmätippoja. Tuore ja pieni esiinluiskahdus voidaan joskus palauttaa vastaanotolla paikallispuudutuksessa. Käsin palautettu rauhanen tulee kuitenkin monella myöhemmin uudelleen esiin.

Taskutusleikkauksessa rauhaselle muodostetaan sitä tukeva tasku vilkkuluomen sidekalvon alle. Taskun sisään muodostuva arpikudos pitää rauhasta paikallaan ompeleen sulettua. Toisessa menetelmässä rauhanen kiinnitetään tukevampaan silmäkuopan ympäristön kudokseen. Kirurgi voi myös yhdistää tekniikoita.

Jos vilkkuluomen rusto on taittunut, samalla voidaan muotoilla tai poistaa poikkeava ruston osa. Rauhasen poistaminen varataan harvinaisiin tilanteisiin, joissa kudos on esimerkiksi kasvaimen tai vakavan vamman vuoksi elinkelvoton. Rauhasen säilyttäminen on muulloin hoidon perusperiaate.

Leikkauksen jälkeen voidaan tarvita paikallisia lääkkeitä tulehduksen, kivun ja infektion hallintaan. Silmää suojaava kauluri estää hankaamista ja raapimista. Ensimmäinen kontrolli voi olla 10–14 päivän kuluttua ja seuraava noin 1 kuukausi sen jälkeen.

Poikkeavan pitkät silmäluomet voivat jättää rauhasen tuen riittämättömäksi. Jos tämä rakenne todetaan, myös luomien pituuden korjaamista voidaan tarvita uusimisen ehkäisemiseksi. Pelkän rauhasen palautus ei silloin korjaa koko rakenteellista ongelmaa.

Jos kuivasilmäisyys on jo kehittynyt, hoidossa voidaan käyttää sekä kyynelkorvikkeita että omaa kyynelnesteen tuotantoa lisääviä lääkkeitä. Kosteuttavia valmisteita on tippoina, geeleinä ja voiteina. Kyynelrauhasen toimintaa lisäävän lääkkeen täysi vaikutus kehittyy useiden viikkojen aikana. Osalla koirista kuivasilmäisyyden paranemisen merkit näkyvät vasta 12 viikossa.

Rauhasen säilyttäminen korjauksessa vähentää sen menetykseen liittyvää kuivasilmäisyyden vaaraa. Leikkauksen jälkeisen hankaamisen estäminen kuuluu toipumisvaiheen hoitoon. Kauluria käytetään siihen asti, kunnes hoitava eläinlääkäri sallii sen pois jättämisen.

Kuivasilmäisyyden hoidossa siklosporiini tai takrolimuusi voi lisätä kyynelnesteen tuotantoa ja vähentää tulehdusta. Toissijaiseen bakteeri-infektioon voidaan tarvita paikallinen antibiootti. Rauhasen korjausleikkauksen lisäksi myös jo kehittynyt silmän pinnan sairaus hoidetaan.

Silmäkuopan ympäristöön ankkuroidussa korjauksessa silmän alle voi jäädä erillinen ihommel. Se poistetaan leikkauksen jälkeisellä kontrollikäynnillä.

Pelkkä silmän pinnan kosteuttaminen ja oman rauhastoiminnan tukeminen ovat eri hoidon tavoitteita. Säilynyt rauhaskudos tukee myös myöhempää lääkehoitoa, sillä kyyneleritystä lisäävän lääkityksen vaikutus edellyttää yleensä vilkkuluomen rauhasen olemassaoloa.

Ennaltaehkäisy

Yksittäisen koiran kirsikkasilmää ei pystytä varmasti ehkäisemään, sillä tukikudoksen synnynnäiseen heikkouteen ei ole kotona tehtävää korjausta. Varhainen hoito antaa rauhaselle parhaat mahdollisuudet toimia normaalisti. Suomessa Kennelliiton ohje sallii diagnoosin saaneen koiran jalostuskäytön perustellusta syystä terveen parituskumppanin kanssa. Periytymisriskin vuoksi sairastuneen koiran jättämistä kokonaan pois jalostuksesta suositellaan myös.

Kyynelnesteen tuotannon seuranta jatkuu myös onnistuneen korjauksen jälkeen. Molempien silmien kyynelmäärä voidaan tarkistaa vähintään kahdesti vuodessa. Etenkin pitkään ennen leikkausta jatkunut esiinluiskahdus lisää myöhemmän kuivasilmäisyyden riskiä.

Tärkeää koiranomistajalle

Merkitse, kummassa silmässä muutos alkoi ja milloin se näkyi ensimmäisen kerran. Ota rauhallisessa tilanteessa kuva, josta lääkäri voi nähdä myös ajoittain häviävän pullistuman. Kirjaa erikseen hankaaminen, silmän kiinni pitäminen ja eritteen muutos. Ota vastaanotolle mukaan aiemmat silmätutkimukset sekä käytettyjen silmävalmisteiden tiedot.

Pyydä kotiin kirjallinen ohje kaulurin käytöstä ja siitä, mitä silmässä saa näkyä heti leikkauksen jälkeen. Varmista, keneen otat yhteyttä, jos rauhanen palaa näkyviin. Sovi samalla molempien silmien kyynelnesteen myöhempi seuranta. Jos tippojen antaminen ei onnistu, kerro siitä hoitopaikkaan, jotta päivittäinen hoito voidaan järjestää.

Usein kysyttyä

Onko kirsikkasilmä kasvain?

Tavallisesti kyse on paikaltaan siirtyneestä kyynelrauhasesta. Samassa kohdassa voi kuitenkin olla muitakin muutoksia, ja harvoin myös kasvain. Siksi uuden pullistuman tutkiminen on tarpeen, vaikka sen ulkonäkö muistuttaisi tutun koiran kirsikkasilmää.

Voiko rauhasen vain poistaa?

Tavallisessa kirsikkasilmässä rauhanen pyritään säilyttämään, koska sen poistaminen altistaa kuivasilmäisyydelle. Poistoa voidaan tarvita harvoin esimerkiksi elinkelvottoman kudoksen tai kasvaimen vuoksi. Silmää tutkiva eläinlääkäri arvioi kudoksen elinkelpoisuuden ja mahdollisen kasvaimen ennen poistopäätöstä.

Voiko kirsikkasilmä hävitä itsestään?

Pullistuma voi välillä vetäytyä takaisin ja tulla myöhemmin uudelleen esiin. Pientä muutosta voidaan hoitaa aluksi eläinlääkärin valitsemilla tipoilla. Pysyvästi esillä oleva rauhanen tarvitsee tavallisesti kirurgisen palautuksen, jotta se saadaan takaisin vilkkuluomen suojaan.

Voiko kirsikkasilmä tulla toiseenkin silmään?

Voi. Molemmat silmät voivat sairastua eri aikaan, joten aluksi toispuolinen muutos ei tarkoita toisen silmän pysyvää suojaa. Myös toisen silmän uusi pullistuma tai ärsytys tutkitaan, ja molempien silmien kyynelmäärää seurataan jatkossa.

Voiko leikkaus epäonnistua?

Rauhanen voi tulla korjauksen jälkeen uudelleen esiin, vaikka ennuste on yleensä hyvä. Uusi korjaustoimenpide voi olla tarpeen saman rauhasen palauttamiseksi uudelleen paikalleen. Pitkään jatkunut tulehdus ja korjaamatta jäänyt ruston poikkeavuus lisäävät uusiutumisen mahdollisuutta.