Keskenmeno eli tiineyden keskeytyminen koiralla

Yleiskuvaus

Tiineyden keskeytyminen voi koskea kaikkia pentuja tai vain osaa niistä. Alkiovaiheessa kuollut alkio voi imeytyä kohdussa pois eli resorboitua. Resorptiossa tiineyden aikana kehittyneet nestemäiset osat imeytyvät kohdussa.

Alkion varhaiskuolemaksi kutsutaan ennen 35. tiineysvuorokautta tapahtuvaa menetystä. Myöhemmin kuollut sikiö voi poistua kohdusta tai jäädä sinne. Yksittäisen alkion resorptio ei välttämättä keskeytä muiden pentujen kehitystä.

Normaali tiineys kestää noin 63 ± 1 vuorokautta ovulaatiosta laskettuna. Astutuspäivästä laskettuna vaihteluväli on huomattavasti suurempi, 57–72 vuorokautta. Pelkkä astutuspäivä antaa siksi epätarkan arvion tiineyden kestosta.

Sikiön elimet kypsyvät vielä koiran tiineyden viimeisellä viikolla. Luuston kehittyminen ei siksi osoita varmasti pennun kykyä selvitä kohdun ulkopuolella.

Syyt

Tiineyden menetys voi johtua infektiosta tai muusta tiineyden kehitystä häiritsevästä tekijästä. Taudinaiheuttaja voi nousta kohtuun synnytyskanavasta. Se voi päästä kehittyvään sikiöön myös istukan välityksellä.

Istukan tulehdus voi heikentää emän ja sikiön välistä aineidenvaihtoa. Myös emän vakava yleisinfektio voi keskeyttää tiineyden ilman suoraa kohdun infektiota. Brucella canis -bakteeri voi aiheuttaa luomisen erityisesti tiineyden loppupuolella.

Koiran herpesvirus kuuluu tunnistettuihin tartunnallisiin tiineyden menetyksen syihin. Myös salmonella, kampylobakteerit ja streptokokit voivat liittyä sikiön infektioon. Pelkkä kolibakteerin löytyminen näytteestä ei kuitenkaan varmista sen aiheuttaneen keskenmenoa.

Sikiön kromosomi- tai kehityshäiriö voi estää tiineyden normaalin etenemisen. Emän rakenteelliset ja aineenvaihdunnalliset ongelmat voivat olla muita taustasyitä. Kohdun limakalvon tulehdus tai arpeutuminen voi vaikeuttaa tiineyden säilymistä.

Progesteroni on koiran tiineyden ylläpidolle välttämätön hormoni. Koira on tiineyden aikana riippuvainen munasarjojen keltarauhasten tuottamasta progesteronista. Hormonin väheneminen voi olla myös infektion tai kohtusairauden seurausta.

Riskitekijät

Emän ikääntyminen on yhdistetty suurempaan alkioiden resorption määrään. Tiineyteen vaikuttavat lääkkeet ja myrkyt voivat vaarantaa pentujen kehitystä. Myös emän ruokintaan liittyvät puutteet voivat häiritä tiineyden etenemistä.

Raakaliha ja raadot ovat olleet mahdollisia tartuntalähteitä salmonellaan liittyneissä keskenmenoissa. Bruselloosin ehkäisyssä huomio kohdistuu erityisesti tuontikoiriin ja ulkomaisiin jalostuskoiriin. Brucella canis -tartuntariski on Suomessa vähäinen.

Keltarauhasen vajaatoiminnan vuoksi hoidetussa 25 nartun ryhmässä oli 21 shetlanninlammaskoiraa. Tämä valikoitunut hoitoryhmä ei anna arviota rodun kaikkien tiineyksien keskenmenoriskistä.

Hormonivajauksen vuoksi tutkitusta ryhmästä 20/25 narttua eli 80 % oli jo aiemmin menettänyt tiineyden.

Runsaasti matkustavat ja kilpailevat koirat voivat altistua tavallista enemmän herpesvirukselle. Stressi voi puolestaan aktivoida koiran piilevän herpesvirusinfektion.

Tyypilliset oireet

Mahdollisia kotona havaittavia merkkejä ovat seuraavat:

• Ulkosynnyttimistä tulee veristä, vihertävää tai märkäistä eritettä tiineyden aikana.

• Koiralla on kuumetta, vatsakipua tai muuten selvästi sairas olo.

• Koira alkaa supistella ja poistaa ennenaikaisesti sikiön tai kuolleita pentuja.

• Ruokahalu katoaa tai koira oksentaa tai ripuloi ennen tiineyden keskeytymistä.

• Koira muuttuu apaattiseksi ja sen tavallinen yleisvointi heikkenee aiempaan verrattuna.

Varhainen resorptio ei yleensä aiheuta näkyvää vuotoa tai muutakaan ulkoista oiretta. Menetys voi paljastua vasta peräkkäisten ultraäänitutkimusten välisistä muutoksista. Joskus ongelma huomataan vasta, kun odotettu synnytys ei käynnisty.

Komplikaatiot ja seuraukset

Kohdussa säilyvä kuollut sikiö voi muumioitua nesteiden imeytyessä pois. Maseraatiossa sikiö puolestaan mätänee mikrobien ja hapen läsnä ollessa. Emän infektioon voi liittyä kuivumista, sepsistä tai verenkiertoshokkia.

Osa tiineyden menetyksiä aiheuttavista taudinaiheuttajista voi tarttua myös ihmiseen. Bruselloosissa sikiöiden ja istukoiden mukana voi erittyä runsaasti bakteereita ympäristöön. Emän vähäiset yleisoireet eivät estä sitä levittämästä tartuntaa.

Progesteronitukea saaneen 29 tiineyden ryhmän hoito epäonnistui 4 tapauksessa eli 13,8 %:ssa. Epäonnistumisiin kuului 3 keskenmenoa ja yksi sikiöiden muumioitumiseen päättynyt tiineys.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Eläinlääkäri selvittää sekä nartun että pentueen isän lisääntymis- ja terveystiedot. Ovulaation, astutusten ja aiempien tiineystutkimusten ajankohdat auttavat kokonaisarviossa. Nartulle tehdään yleistutkimuksen lisäksi sukuelinten tutkimus.

Ultraääni ja sikiöiden elinvoimaisuus

Ultraäänessä tarkistetaan, onko kohdussa eläviä sikiöitä. Tutkimuksella voidaan arvioida myös istukoiden tulehdusta tai irtoamista. Hidastunut kasvu tai hidas syke voi kertoa sikiön heikentyneestä ennusteesta.

Tiineyden tavallinen ultraäänitutkimus tehdään luotettavimmin noin 25–35 tiineysvuorokauden kohdalla. Ennen 21. vuorokautta tehty ultraääni voi antaa virheellisen kielteisen tuloksen. Röntgenkuvassa sikiöiden luusto erottuu tavallisesti vasta noin 42–45 tiineysvuorokaudesta lähtien.

Pentujen lukumäärä voidaan arvioida parhaiten myöhäistiineyden röntgenkuvasta yli 55 vuorokauden kohdalla. Ultraääni soveltuu kuitenkin sikiöiden elinvoimaisuuden arviointiin. Relaksiiniverikoe osoittaa istukkakudoksen olemassaolon noin 22–27 tiineysvuorokaudesta lähtien.

Myöhäistiineyden normaali sikiön syke on noin 220–240 lyöntiä minuutissa. Alle 180 lyönnin minuuttisyke voi olla merkki sikiön stressistä. Supistuksen aiheuttaman lyhyen hidastumisen pitäisi palautua normaaliksi 1–2 minuutissa.

Näytteet emästä, sikiöstä ja istukasta

Veri-, virtsa- ja viljelynäytteet pyritään ottamaan mahdollisimman pian ongelman toteamisen jälkeen. Jos emän tila sallii, näytteet kerätään ennen hoidon aloittamista. Emättimen tavalliseen mikrobistoon kuuluvan bakteerin löytyminen ei vielä osoita keskenmenon aiheuttajaa.

Normaali emättimen näyte ei toisaalta sulje pois kohdun sisäistä tulehdusta. Taudinaiheuttajan merkitystä arvioidaan yhdessä kudosvaurioiden ja muiden löydösten kanssa. Kokonainen kuollut pentu ja istukka ovat usein parhaat laboratorioon toimitettavat tutkimuskohteet.

Kudosten mikroskooppinen tutkimus voi paljastaa muutoksia, joita ei näe ulkoisesti. Silmämääräisten muutosten puuttuminen ei sulje pois infektiota. Syyn selvittäminen voi jäädä epävarmaksi laajoistakin tutkimuksista huolimatta.

Emä saattaa syödä kuolleet pennut tai istukat, jolloin tärkeää tutkimusmateriaalia voi kadota.

Progesteronipitoisuuden seuranta voi täydentää tiineyden tilanteen arviointia. Brusellan, salmonellan ja kampylobakteerin viljely vaatii erityisiä laboratorio-olosuhteita. Liian myöhään otetusta tai huonosti säilyneestä näytteestä aiheuttaja voi jäädä löytymättä.

Kohdun näytteenottoa kohdunkaulan kautta ei suositella tavalliseksi rutiinitutkimukseksi. Menetelmä vaatii erikoisosaamista ja voi lisätä kohdun vaurioiden tai infektion riskiä.

Hoito

Eläinlääkäri valitsee hoidon emän tilan ja epäillyn tai todetun syyn perusteella. Hoidossa arvioidaan ensin kuivumisen, sepsiksen ja shokin vaara. Sairas ja kuivunut emä voi tarvita suonensisäistä nestehoitoa.

Infektion ja kohdun tilanteen hoito

Bakteeri-infektion epäily voi edellyttää antibiootin aloittamista jo ennen lopullista diagnoosia. Oireenmukainen hoito tukee emää ja voi parantaa jäljellä olevien pentujen selviytymismahdollisuuksia. Tiineyden pelastamiseen on usein vain rajallisesti mahdollisuuksia, kun menetys on jo alkanut.

Koko tiineyden päätyttyä varmistetaan, että kohtu on tyhjentynyt. Osittaisen menetyksen jälkeen seurataan jäljellä olevien sikiöiden elinvoimaisuutta. Kontrolleissa arvioidaan ultraäänilöydösten ohella emätinvuodon määrää ja laatua.

Kohdun tyhjentymistä voidaan joissakin tilanteissa auttaa lääkkeellisesti. Joskus tarvitaan kohdun kirurginen poisto. Hoidettavan taustasyyn löytyminen voi parantaa myöhempien tiineyksien onnistumismahdollisuuksia.

Hormonituki vain todettuun tarpeeseen

Progesteronitukea voidaan harkita, jos tiineyden ylläpitoon tarvittavan hormonin tuotanto on riittämätöntä. Hoito edellyttää huolellista emän ja sikiöiden seurantaa. Pelkkä matalampi hormonitulos ei erota ensisijaista keltarauhasongelmaa muista keskenmenon syistä.

Synteettisiin progestiineihin voi liittyä emän insuliiniresistenssin riski. Myös naarassikiöiden sukuelimiin voi kehittyä urokselle ominaisia piirteitä. Väärin ajoitettu hormonituen lopettaminen voi johtaa ylipitkään tiineyteen ja sikiöiden menetykseen.

Hormonitukea saaneiden 29 tiineyden ryhmässä 25 eli 86,2 % eteni täysiaikaiseksi. Näissä onnistuneissa tiineyksissä pennut syntyivät suunnitellulla keisarileikkauksella. Hoitamattoman vertailuryhmän puuttuessa hoidon todellista tehoa ei voitu määrittää varmasti.

Onnistuneissa tiineyksissä syntyi yhteensä 110 elävää pentua. Niistä 104 eli 94,5 % selviytyi vieroitukseen asti 6 viikon ikään.

Ennaltaehkäisy

Bruselloosin ehkäisyssä tuontikoirille ja ulkomaisille jalostuskoirille suositellaan vasta-ainetutkimusta. Tartunnan kantajaa ei pidä päästää kontaktiin muiden koirien kanssa. Raatojen syömisen estäminen vähentää yhtä mahdollista tartunnallisen abortin altistustilannetta.

Raakalihan käsittelyssä huolellinen hygienia on tärkeä osa tartuntojen ehkäisyä. Joiltakin tiineyteen vaikuttavilta taudinaiheuttajilta voidaan suojautua rokotuksilla. Tiineelle nartulle on saatavana myös herpesvirusta vastaan tarkoitettu rokote.

Varhain tunnistettu tartunnallinen syy auttaa estämään infektion leviämistä muihin koiriin. Kennelin hygienia vaikuttaa myös herpesvirusinfektion kliinisen sairastumisen riskiin.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa ovulaation ja astutusten ajankohdat sekä kaikki tiineyden seurannassa saadut tulokset. Ota vastaanotolle aiempien pentueiden tiedot, käytettyjen lääkkeiden luettelo ja tiedot emän ruokinnasta. Kerro myös isäkoiran aiemmista pentueista, ulkomaanmatkoista, uusista koirakontakteista ja saman talouden muiden eläinten oireista.

Ota poikkeavasta vuodosta kuva ja merkitse muistiin oireiden alkamisajankohta. Soita hoitopaikkaan ennen kuolleiden pentujen tai istukoiden käsittelyä ja pyydä ohjeet niiden säilyttämiseen sekä toimittamiseen tutkimuksiin. Sovi kontrolli emän voinnille ja mahdollisesti jäljellä oleville sikiöille.

Tutkimuksiin tarvittavat tuoreet näytteet säilytetään yleensä alle 4 °C:ssa. Säilytys- ja lähetysolosuhteet varmistetaan tutkimuksen tekevästä laboratoriosta. Tartunnallista syytä epäiltäessä tarvitaan asianmukaiset suojaimet näytteiden ja eritteiden käsittelyssä.

Usein kysyttyä

Voiko koiralla olla keskenmeno ilman vuotoa?

Kyllä, varhainen alkion kuolema ja resorptio voi jäädä ilman ulkoisia oireita. Muutos voidaan huomata vasta uusintatutkimuksessa aiemmin todetun tiineyden kadottua. Myös myöhempi tiineyden menetys voi joskus olla vähäoireinen. Ultraäänellä voidaan tarkistaa, onko kohdussa elossa olevia sikiöitä.

Voivatko muut pennut selvitä yhden alkion kuoltua?

Osittainen alkioiden menetys voi jättää muut pennut kehittymään normaalisti. Osittaisen menetyksen jälkeen jäljellä olevien sikiöiden tilannetta arvioidaan ultraäänellä. Emän tukihoito voi parantaa jäljellä olevien pentujen selviytymismahdollisuuksia. Samalla seurataan, että tiineys jatkuu muuten toivotulla tavalla.

Tarvitaanko keskenmenon jälkeen aina leikkaus?

Hoidon yhteydessä tarkistetaan, onko kohtu tyhjentynyt kokonaan. Kohdun tyhjentymistä voidaan joissakin tilanteissa auttaa lääkkeillä. Joskus tarvitaan kohdunpoisto, mutta päätös tehdään emän tutkimuslöydösten perusteella. Kontrollitutkimuksissa voidaan käyttää sekä ultraääntä että emätinvuodon arviointia.

Voiko progesteronia antaa keskenmenon ehkäisemiseksi?

Hormonitukea käytetään eläinlääkärin arvioimaan progesteronin riittämättömyyteen. Matalampi progesteroni voi kuitenkin olla myös infektion tai kohtusairauden seuraus. Hoito vaatii huolellista seurantaa mahdollisten komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Väärin ajoitettuun hormonituen lopettamiseen voi liittyä tiineyden pitkittyminen ja sikiökuolema.

Voiko keskenmenon aiheuttaja tarttua muihin koiriin tai ihmiseen?

Osa aiheuttajista voi tarttua muihin eläimiin tai ihmiseen. Esimerkiksi Brucella canis -tartunnassa sikiöiden ja synnytyseritteiden mukana leviää runsaasti bakteereita. Näytteitä ja eritteitä käsitellään siksi asianmukaisin suojaimin. Brusellatartunnan kantajan kontakteja muihin koiriin tulee välttää.