Eturauhasen liikakasvu koiralla – oireet ja hoito

Yleiskuvaus

Eturauhanen eli prostata kuuluu uroksen sukuelimiin ja sijaitsee virtsarakon kaulan ympäristössä. Virtsaputki kulkee rauhasen läpi heti virtsarakosta poistuttuaan.

Rauhasen erite muodostaa noin 90 % siemennesteen nestemäisestä tilavuudesta. Hyvänlaatuisen liikakasvun lyhenne on BPH, ja siinä rauhanen suurenee ilman pahanlaatuista kasvua.

Liikakasvu on yleisin leikkaamattoman uroksen eturauhassairaus. Yli 5-vuotiaista leikkaamattomista uroksista noin 80 %:lla on kuvattu liikakasvuun sopivia näkyviä tai mikroskooppisia muutoksia.

Yli 9-vuotiaiden vastaava osuus on noin 95 %. Nämä kudosmuutokset eivät tarkoita, että kaikilla kyseisillä koirilla olisi havaittavia oireita.

Rauhasen tilavuus voi olla noin 2–6,5-kertainen samankokoisen terveen koiran eturauhaseen verrattuna.

Syyt

Hormonit ja kudoksen kasvu

Liikakasvussa sekä eturauhassolujen lukumäärä että niiden koko lisääntyvät. Kiveksistä erittyvä testosteroni muuttuu eturauhassoluissa dihydrotestosteroniksi eli DHT:ksi.

Muutoksen mahdollistaa entsyymi nimeltä 5-alfareduktaasi. DHT stimuloi eturauhasen kudosta kasvamaan vähitellen ja melko tasaisesti ulospäin.

Ikääntyessä estrogeenin ja testosteronin keskinäinen suhde muuttuu, mikä voi lisätä eturauhasen hormoniherkkyyttä. Myös estradioli ja muut kasvutekijät osallistuvat liikakasvun kehittymiseen.

Aluksi muutos painottuu rauhaskudoksen lisääntymiseen, myöhemmin kudokseen voi muodostua pieniä nesterakkuloita eli kystiä. Eturauhasen lisääntynyt verisuonitus voi aiheuttaa veristä vuotoa silloinkin, kun koira ei virtsaa.

Eturauhasen liikakasvun tarkka kehittyminen on monitekijäinen ilmiö, eikä jokaisen uroksen sairastumista pystytä selittämään. Hapetusstressi tarkoittaa reaktiivisten happiyhdisteiden muodostumisen ja niiden poistamisen epätasapainoa.

Hapetusstressin aiheuttama perimän vaurioituminen voi edistää eturauhassolujen muuttumista ja rauhasen liikakasvua.

Miksi ulostaminen vaikeutuu?

Eturauhanen sijaitsee peräsuolen alapuolella, joten voimakas suureneminen voi painaa suolta. Tämä voi vaikeuttaa ulosteen kulkua ja lisätä ulostamiseen liittyvää ponnistelua.

Riskitekijät

Suurin käytännön riskiryhmä ovat ikääntyvät urokset, joilla kivesten hormonitoiminta jatkuu. Rauhaskudoksen liikakasvua voi kuitenkin alkaa jo noin 2,5 vuoden iässä.

Kystisiä muutoksia alkaa tavallisesti ilmaantua 4 ikävuoden jälkeen. Vanhoissa tutkimuksissa liikakasvua havaittiin myös 25 %:lla 1–3-vuotiaista ja 88 %:lla 5–10-vuotiaista koirista.

Rotualttiudesta on ristiriitaisia arvioita: suurten rotujen mahdollista alttiutta on esitetty, mutta myös arviota siitä, ettei rotualttiutta ole. Juoksuisten narttujen läheisyys voi laukaista tai voimistaa oireita jo liikakasvusta kärsivällä uroksella.

Siitosuros voi sairastua myös silloin, kun sen ulkoinen vointi näyttää normaalilta.

Tyypilliset oireet

Alkuvaiheessa koira voi olla kokonaan oireeton.

• Esinahasta tipahtelee verensekaista eritettä ilman virtsaamista.

• Virtsassa näkyy verta joko jatkuvasti tai ajoittain.

• Siemennesteessä havaitaan verta eli hematospermiaa.

• Koira ponnistelee ulostaessaan tai sillä on ummetusta.

• Virtsaaminen pitkittyy tai virtsasuihku muuttuu ohueksi.

• Virtsaa tiputtelee tahattomasti.

• Seksuaalinen kiinnostus tai hedelmällisyys heikkenee.

Pelkässä hyvänlaatuisessa liikakasvussa virtsaamisvaikeudet ovat koirilla melko harvinaisia.

Verivirtsaisuutta esiintyy myös muissa sairauksissa, joten näkyvä veri ei osoita automaattisesti eturauhasvaivaa.

Kivulias eturauhassairaus voi saada koiran välttelemään kävelyä tai muuta liikkumista.

Krooniseen eturauhastulehdukseen voi lisäksi liittyä laihtumista ja karvapeitteen heikentymistä.

Komplikaatiot ja seuraukset

Tulehdus ja paiseet

Liikakasvun muuttama rauhanen on alttiimpi bakteeriperäiselle eturauhastulehdukselle eli prostatiitille. Infektio nousee usein virtsateistä eturauhaseen.

Krooninen tulehdus voi uusiutua ja edetä äkilliseksi tulehdukseksi tai paiseeksi. Paiseessa rauhaseen muodostuu rajautunut bakteeri-infektion täyttämä pesäke.

Täydellinen virtsaputken tukos on eturauhassairauksissa harvinainen, mutta mahdollinen.

Vaikutus hedelmällisyyteen

Liikakasvu voi heikentää siemennesteen laatua, vaikka koira ei muuttuisi täysin hedelmättömäksi. Sairastuneiden koirien siittiöissä on todettu vähentynyttä liikkuvuutta ja tavallista enemmän rakennepoikkeavuuksia.

Myös siittiöiden DNA:n vaurioitumista on havaittu. Hedelmällisyysvaikutukseen voivat osallistua hormonimuutokset, hapetusstressi ja eturauhaseritteen koostumuksen muutokset.

Samanaikainen krooninen bakteeritulehdus voi heikentää siemennesteen laatua entisestään. Veren esiintyminen siemennesteessä ei kuitenkaan automaattisesti estä koiraa saamasta jälkeläisiä.

Liikakasvua sairastavien koirien siemennesteen on todettu olevan heikkolaatuisempaa kuin terveiden, saman ikäisten koirien siemennesteen.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Tunnustelu, ultraääni ja laboratoriotutkimukset

Tutkimus alkaa oirehistorian selvittämisestä ja koiran kliinisestä tutkimuksesta. Eturauhasta voidaan tunnustella sormella peräsuolen kautta.

Tavallisessa liikakasvussa rauhanen on usein symmetrisesti suurentunut eikä tunnustelu aiheuta kipua. Vatsanpeitteiden läpi tehtävä ultraääni auttaa arvioimaan eturauhasen kokoa ja kudosrakennetta.

Ultraäänessä voidaan nähdä rauhasen sisäisiä ohutseinäisiä nesterakkuloita. Eturauhasen viereiset kystat sijaitsevat rauhaskudoksen ulkopuolella ja ovat usein sisäisiä kystiä suurempia.

Röntgenkuva voi osoittaa rauhasen suurenemisen. Virtsaviljelyllä selvitetään, onko mukana bakteeri-infektio.

Verisolututkimuksella etsitään koko elimistön tulehdukseen tai infektioon viittaavia muutoksia. Veren biokemialliset määritykset auttavat havaitsemaan muiden elinten toiminnan poikkeavuuksia.

CPSE-verikoe mittaa eturauhasen erittämään proteiiniin liittyvää merkkiainetta, jota voidaan käyttää liikakasvun seulontaan. CPSE ei ole syövälle tai liikakasvulle ominainen testi, joten tulos ei erota luotettavasti kaikkia eturauhassairauksia toisistaan.

Rauhasen koon ultraääniarvioinnissa voidaan suhteuttaa mitat aortan sisähalkaisijaan, jolloin koiran kuntoluokka vaikuttaa tulkintaan vähemmän.

Näytteet ja muiden sairauksien poissulku

Eturauhaseritteen tai siemennesteen solututkimus voi osoittaa verenvuotoa ja lievää tulehdusreaktiota. Varmistava diagnoosi saadaan kudosnäytteestä tai eturauhaskudoksen tai sisäisen kystan ohutneulanäytteen solututkimuksesta.

Ohutneulanäytteen tulos voi jäädä epäselväksi, jolloin kudosnäyte voi olla tarpeen. Suurentuneen eturauhasen muita mahdollisia syitä ovat bakteeritulehdus ja kasvain.

Ultraäänikuva ei aina erota kroonista tulehdusta eturauhaskasvaimesta. Hedelmällisyyden heikkenemistä tutkittaessa krooninen eturauhastulehdus voi löytyä sattumalta.

Myös estrogeenia erittävä Sertolin solukasvain voi aiheuttaa eturauhasen hyvänlaatuisen solukkomuutoksen.

Hoito

Seuranta vai hormonivaikutuksen vähentäminen?

Oireettoman, ultraäänellä todetun liikakasvun hoito ei aina ole tarpeen. Hoitovalintaan vaikuttaa, halutaanko uroksen hedelmällisyys säilyttää.

Kastraatio eli kivesten poistaminen on tavallinen ensisijainen hoito, kun urosta ei tarvita jalostukseen. Kastraation jälkeen testosteronipitoisuus laskee nopeasti ensimmäisellä viikolla.

Eturauhasen tilavuus voi pienentyä jopa 50 % noin 2–3 viikossa leikkauksesta. Koon pieneneminen voi tuntua peräsuolen kautta jo 1–2 viikon kuluttua.

Verinen tiputtelu loppuu useimmiten 4 viikon kuluessa kastraatiosta. Rauhasen palautuminen voi silti jatkua useita kuukausia.

Lääkevaihtoehdot ja hedelmällisyys

Eläinlääkäri määrää tutkimusten perusteella tarvittavan lääkityksen, joka voi vähentää uroshormonien vaikutusta eturauhasessa. Osateroniasetaatti on antiandrogeeni, joka vähentää DHT:n vaikutusta rauhaskudoksessa.

Osateronihoidolla oireet ovat hävinneet noin 50 %:lta koirista 14 päivän kuluessa. Hoitovaste voi kestää noin 5 kuukautta, mutta osalla koirista oireet palaavat aiemmin.

Osateronihoidon aikana uros voi säilyä hedelmällisenä ja pystyä astumaan. Siemennesteen tilavuudessa ja siittiöiden liikkuvuudessa voi silti esiintyä ohimeneviä muutoksia.

Finasteridi vähentää testosteronin muuttumista DHT:ksi estämällä 5-alfareduktaasientsyymiä. Finasteridihoito voi säilyttää koiran hedelmällisyyden.

Lääkityksen loputtua liikakasvu voi kuitenkin palata. Finasteridilla ei ole Euroopan unionissa hyväksyntää koirien lääkkeeksi.

Hormoni-implantti vähentää testosteronituotantoa ja tekee koirasta tilapäisesti hedelmättömän. Implanttiin liittyvä eturauhasen pieneneminen voi viedä noin 4–12 viikkoa.

GnRH-agonistihoidon alussa voi esiintyä hormonitoiminnan lyhyt voimistuminen, jonka merkitys arvioidaan ennen hoidon valintaa. Antioksidanttilisien hyödyllisyys liikakasvun tukihoidossa tarvitsee lisää tutkimusta ennen varmoja hoitopäätelmiä.

Samanaikaiset ongelmat ja leikkauksen jälkihoito

Bakteeritulehduksen yhteydessä hoidetaan sekä liikakasvu että infektio. Mikrobilääke valitaan viljelyn, herkkyysmäärityksen ja lääkkeen eturauhaskudokseen pääsyn perusteella.

Paise voi vaatia lääkehoidon lisäksi kirurgisen tyhjentämisen. Kastraatiohaava pidetään puhtaana ja kuivana.

Haavan nuolemista estävä kauluri suojaa leikkausaluetta. Leikkauksen jälkeen juoksemista, hyppimistä ja rajua leikkiä rajoitetaan kotiutusohjeiden mukaisesti.

Paheneva kipu, haavan aukeaminen tai märkäinen erite tarvitsee yhteydenoton hoitopaikkaan.

Ennaltaehkäisy

Kivesten hormonierityksen poistaminen tai DHT-vaikutuksen vähentäminen voi ehkäistä hyvänlaatuisen liikakasvun kehittymistä. Kastraatiopäätöksessä punnitaan myös koiran muita terveyteen liittyviä hyötyjä ja haittoja.

Hyvänlaatuisen liikakasvun ehkäiseminen ei tarkoita, että kaikki eturauhassairaudet tai eturauhassyöpä estyisivät. Leikatullakin koiralla voi esiintyä eturauhastulehdus, vaikka se on tavallisempi leikkaamattomilla uroksilla.

Hoitamattomana jatkuva bakteeritulehdus voi uusiutua, joten myös sen taustalla oleva liikakasvu huomioidaan.

Siemenjohtimien katkaisu eli vasektomia säilyttää kivesten hormonitoiminnan, joten se eroaa hormonitoiminnan poistavasta kastraatiosta.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa verisen vuodon, virtsaamisen ja ulostamisen muutokset sekä niiden alkamisaika. Huomioi, tuleeko vuotoa virtsatessa vai myös levossa. Kerro koiran aiemmista virtsatieinfektioista, lääkkeistä, kastraatiosta tai hormonikäsittelyistä. Mainitse myös, onko koiraa tarkoitus käyttää jalostukseen.

Siitosuroksen liikakasvu voi näkyä vain hedelmällisyyden heikkenemisenä tai verisenä siemennesteenä.

Pyydä suunnitelma hoitovasteen tarkistamisesta: miten oireiden häviämistä ja eturauhasen koon muutosta seurataan sekä miten toimitaan, jos vaiva palaa. Säilytä ultraäänitutkimuksen lausunto ja vertaa myöhempiä löydöksiä aikaisempiin tuloksiin.

Suomessa kastraation syy ja kivesten tila ennen toimenpidettä kirjataan tarvittaessa Kennelliiton hyväksymään eläinlääkärintodistukseen.

Kokeisiin ja kilpailuihin osallistuminen riippuu lajin säännöistä sekä aiemmin normaalien kivesten ja hyväksytyn todistuksen edellytyksistä.

Suomen näyttelyissä kastraatio johtaa syystä riippumatta laatupalkintoon Hylätty, vaikka koiralla olisi todistus.

Usein kysyttyä

Onko eturauhasen liikakasvu sama kuin eturauhassyöpä?

Ei. BPH on hyvänlaatuinen, ikään liittyvä rauhasen suureneminen. Eturauhanen voi kuitenkin suurentua myös tulehduksen tai kasvaimen vuoksi. Siksi diagnoosi perustuu tutkimukseen ja tarvittaessa solu- tai kudosnäytteeseen. Ultraääni auttaa arvioimaan myös rauhasen sisäisiä kystia.

Voiko koiralla olla liikakasvu ilman virtsaamisvaikeuksia?

Voi. Moni koira on oireeton, ja tavallisessa liikakasvussa virtsaamisongelmat ovat melko harvinaisia. Ensimmäinen näkyvä merkki voi olla verinen tiputtelu esinahasta. Siitosuroksella ainoa havainto voi olla veren esiintyminen siemennesteessä tai hedelmällisyyden heikkeneminen.

Kuinka nopeasti eturauhanen pienenee kastraation jälkeen?

Eturauhasen tilavuus voi pienentyä jopa 50 % noin 2–3 viikossa. Verinen tiputtelu loppuu useimmiten 4 viikon aikana. Täydellisempi rauhasen surkastuminen voi viedä useita kuukausia, joten oireita ja tutkimuslöydöksiä arvioidaan toipumisen edetessä.

Voiko siitosurosta hoitaa ilman kastraatiota?

Kyllä, jos tutkimukset sopivat hyvänlaatuiseen liikakasvuun, voidaan käyttää hedelmällisyyttä säästävää lääkitystä. Osateroni ja finasteridi ovat tällaisia vaihtoehtoja. Testosteronia lamaava hormoni-implantti sen sijaan keskeyttää siittiötuotannon ja hedelmällisyyden vaikutuksensa ajaksi. Lääkityksen loputtua liikakasvu voi palata.

Tarvitaanko liikakasvuun aina antibiootti?

Ei. Antibiootti kuuluu bakteeritulehduksen hoitoon, ei automaattisesti jokaiseen hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Infektiota selvitetään bakteeriviljelyllä virtsasta tai siemennesteestä. Jos molemmat sairaudet todetaan, myös liikakasvu hoidetaan, jotta pelkkä infektion hoito ei jäisi riittämättömäksi.