Valeraskaus koiralla – oireet, kesto ja hoito

Yleiskuvaus

Valeraskaus liittyy normaaliin kiimakiertoon eikä tarkoita, että koira olisi joskus ollut tiine. Samantapaisia hormonaalisia muutoksia tapahtuu juoksujen jälkeen myös nartuilla, jotka eivät ole tavanneet urosta.

Osa nartuista ei näytä juuri lainkaan ulkoisia oireita. Kliinisessä valeraskaudessa fyysiset tai käytökseen liittyvät muutokset näkyvät selvemmin.

Kliinisen valeraskauden yleisyydestä on esitetty sekä 10–20 %:n että 50–75 %:n arvioita. Oireet alkavat usein 6–8 viikon kuluttua juoksuista.

Mahdollinen alkamisajankohta ulottuu myös 4–9 viikon päähän edellisistä juoksuista. Lievien oireiden tavallinen kesto on noin 14–21 päivää.

Syyt

Juoksujen jälkeen munasarjat tuottavat hormoneja riippumatta siitä, onko narttu hedelmöittynyt. Nämä hormonit valmistavat kohdun mahdollista tiineyttä varten.

Jos tiineys ei ala, hormonipitoisuudet vähenevät tavallisesti 4–6 viikon kuluttua. Progesteronin eli keltarauhashormonin nopea lasku liittyy valeraskausoireiden käynnistymiseen.

Myös maidoneritystä säätelevä prolaktiini osallistuu oireiden syntyyn. Kudosten herkkyys prolaktiinille voi vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti yksittäinen koira oireilee.

Hormonaaliset muutokset voivat käynnistää maitorauhasten kasvua ja synnytystä muistuttavaa käyttäytymistä ilman pentuja. Valeraskauden täsmällistä syntymekanismia ei vielä tunneta kokonaan.

Jälkikiiman vaihe kestää noin 2,5 kuukautta ja päättyy pentujen syntymään tai valeraskauteen. Munasarjojen poistaminen keltarauhasvaiheessa voi laukaista valeraskauden hormonipitoisuuden äkillisen laskun vuoksi.

Varsinainen juoksuaika kestää nartulla usein noin 3–4 viikkoa ennen jälkikiiman alkamista. Normaali juoksuvuoto lakkaa jälkikiiman alkuvaiheen jälkeen.

Riskitekijät

Tila havaitaan tavallisimmin leikkaamattomilla nartuilla juoksujen jälkeen. Oireita voi esiintyä eri-ikäisillä nartuilla, joilla on ollut kiimakierto.

Sama koira ei välttämättä saa näkyviä oireita jokaisessa kierrossa. Oireiden voimakkuus voi muuttua saman nartun eri juoksukiertojen välillä.

Aiempaan voimakkaaseen valeraskauteen voi liittyä oireiden uusiutuminen myöhempien juoksujen jälkeen. Aiemmin oireilleen nartun leikkaaminen jälkikiimassa voi aiheuttaa tavallista selvemmän tai pitkittyneen jakson.

Vanhoissa rotukohtaisissa arvioissa afgaaninvinttikoirilla, beagleilla, boksereilla ja mäyräkoirilla on kuvattu 50–75 %:n esiintyvyyttä.

Nartun sukukypsyys saavutetaan yleensä noin 7–15 kuukauden iässä, mutta rotujen ja yksilöiden erot ovat suuria.

Tyypilliset oireet

• Narttu kerää leluja, peittoja tai vaatteita pesään.

• Se hoivaa pehmolelua tai muuta esinettä pennun tavoin.

• Nisät tai maitorauhaset suurenevat ja niistä voi erittyä maitoa.

• Koira puolustaa lelujaan tai pesäänsä tavallista herkemmin.

• Ruokahalu vähenee, vaikka koiran paino ei samalla laske.

• Narttu on levoton tai kiinnostuu tavallista vähemmän liikkumisesta.

Osa koirista on valeraskauden aikana poikkeuksellisen aktiivisia.

Maitorauhasista tuleva neste voi olla myös kirkasta tai ruskehtavaa.

Vatsanseudun nuoleminen voi lisääntyä.

Elimistöön voi kertyä nestettä.

Voimakkaassa valeraskaudessa vatsan koko voi suurentua.

Toisinaan esiintyy oksentelua.

Koira voi käyttäytyä kuin synnytys olisi käynnistymässä.

Paino voi nousta valeraskauden fyysisten muutosten yhteydessä.

Turvonneista maitorauhasista ei aina erity maitoa.

Komplikaatiot ja seuraukset

Maidoneritys voi altistaa maitorauhastulehdukselle eli mastiitille. Mastiitti voi kehittyä myös maitoa erittävälle nartulle, joka ei ole tiine eikä ole synnyttänyt.

Voimakas pesän tai lelujen puolustaminen voi vaarantaa ihmisen tai toisen koiran turvallisuuden. Käytösoireet voivat olla niin hankalia, että niitä täytyy hoitaa, vaikka maitorauhasissa ei näkyisi muutoksia.

Pitkittyvä tai yli 4 viikkoa kestävä oireilu tarvitsee eläinlääkärin arvion hoidon tarpeesta. Lievän valeraskauden paranemisennuste on yleensä hyvä.

Oireiden aikana tehty sterilisaatio voi pitkittää oireilua vielä useita viikkoja.

Hoitamaton vaikea maitorauhastulehdus voi johtaa paiseeseen tai kudoskuolioon.

Maitorauhastulehdus voi rajoittua yhteen rauhaseen tai levitä useampaan. Vaikea tulehdus voi edetä nopeasti ja aiheuttaa sepsiksen eli koko elimistöön vaikuttavan infektion.

Mastiitti on bakteerien aiheuttama maitorauhasen infektio.

Hoitamaton akuutti maitorauhastulehdus voi lopulta aiheuttaa rauhasen repeämisen.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Oireiden ajoitus ja muiden sairauksien poissulku

Eläinlääkäri arvioi fyysiset oireet ja käytösmuutokset suhteessa edellisten juoksujen ajankohtaan. Mahdollisesta astumisesta kerrotaan tutkimuksessa, koska oikea tiineys voi näyttää samanlaiselta kuin valeraskaus.

Myös oireiden yhteys äskettäiseen sterilisaatioon voi olla tärkeä vihje. Valeraskauden varmistavaa erityistä verikoetta ei ole käytettävissä.

Prolaktiinin ja progesteronin pitoisuudet muuttuvat myös oikeassa tiineydessä, joten ne eivät luotettavasti erota tilanteita toisistaan. Britannian vuoden 2015 kyselyyn vastasi 397 yleisvastaanotolla työskentelevää eläinlääkäriä kyselyn saaneista 2000 eläinlääkäristä.

Brittiläisessä eläinlääkärikyselyssä 96 % vastaajista oli havainnut pelkkiä käytösoireita edellisten 12 kuukauden aikana. Kohtutulehdusta epäiltäessä ultraäänellä voidaan havaita nesteen täyttämä, suurentunut kohtu.

Suljetussa kohtutulehduksessa koira voi olla vakavasti sairas ilman emättimestä näkyvää vuotoa. Kipeästä maitorauhasesta voidaan tutkia maitonäytteen solut ja tehdä bakteeriviljely.

Epäselvää maitorauhasvaivaa voidaan selvittää viljelyllä, vaikka maito näyttäisi normaalilta. Muusta syystä johtuva aggressiivisuus arvioidaan tarvittaessa käytöshoitoon perehtyneellä eläinlääkärillä.

Todellisen tiineyden tutkiminen

Relaksiinihormonia tuottava istukka kehittyy vain tiineydessä, ei valeraskaudessa. Tiineen koiran relaksiini voidaan yleensä todeta verestä 22–27 päivän kuluttua astumisesta.

Liian varhain tehty negatiivinen testi voi jäädä negatiiviseksi myös oikeasti tiineellä koiralla. Epäselvissä tapauksissa negatiivinen relaksiinitesti voidaan uusia 1 viikon kuluttua.

Vain 1–2 pentua kantavan pienen koiran relaksiinipitoisuus voi jäädä testille liian matalaksi. Ultraäänellä alkioita voidaan nähdä jo noin 3 viikon kuluttua astumisesta.

Ultraääni auttaa myös arvioimaan, ovatko kehittyvät pennut elossa. Röntgenkuvassa pentujen luut alkavat yleensä näkyä vasta 43–45 päivän kuluttua astumisesta.

Relaksiinitestin positiivinen tulos ei vielä varmista pentujen olevan elossa. Joskus relaksiinitutkimus uusitaan vielä 31–34 päivän kuluttua astumisesta.

Hoito

Lievien oireiden hoitaminen kotona

Lievässä valeraskaudessa lääkitys ei tavallisesti ole tarpeen, jos oireet alkavat rauhoittua itsestään. Liikunta ja leikki voivat ohjata koiran huomiota pois pesän rakentamisesta ja lelujen hoivaamisesta.

Maitorauhasia ei lypsetä eikä hierota, sillä käsittely lisää maidontuotantoa. Myös koiran oma nisien nuoleminen voi ylläpitää maidoneritystä.

Nuolemista voidaan estää koiralle sopivalla kaulurilla tai suojapuvulla. Hoidettaviksi pennuiksi otetut lelut voidaan poistaa koiran ympäristöstä rauhallisesti ilman vastakkainasettelua.

Lelujen poistaminen onnistuu esimerkiksi toisen henkilön kanssa koiran ollessa lenkillä. Hoivaamiskäytöksestä rankaisemista vältetään, koska toiminta kuuluu koiran luontaiseen käyttäytymiseen.

Maitorauhasten tarpeetonta koskettelua tai vatsan harjaamista vältetään maidonerityksen vähentämiseksi. Leikkien ja ulkoilun lisäksi koiralle voidaan tarjota tekemistä, jota se ei ala hoivata pentuna.

Milloin lääkitystä tarvitaan?

Hoidon valinnassa huomioidaan fyysisten oireiden, käytösmuutosten ja oireiden keston muodostama kokonaisuus. Lääkitys tulee kyseeseen, kun koira on fyysisesti sairas tai käytösmuutokset ovat voimakkaita.

Eläinlääkäri määrää lääkkeen yksilöllisen tutkimuksen ja oireiden perusteella. Maidoneritystä voidaan hillitä prolaktiinin eritystä estävällä lääkkeellä.

Voimakasta ahdistuneisuutta voidaan joskus lievittää eläinlääkärin valitsemalla rauhoittavalla lääkkeellä. Rauhoittavan lääkkeen valinnassa huomioidaan, että fenotiatsiinit voivat lisätä prolaktiinieritystä.

Lääkkeen valintaan vaikuttavat myös aiemmat jaksot ja koiran muut sairaudet. Maitorauhastulehdus hoidetaan erillisenä komplikaationa, joka voi tarvita antibioottihoidon.

Maitorauhasten bakteeriviljely auttaa valitsemaan tulehdukseen sopivan mikrobilääkkeen.

Fyysiset muutokset ja käytösoireet voivat hävitä eri tahtiin sekä hoidetuilla että ilman lääkitystä toipuvilla koirilla.

Ennaltaehkäisy

Munasarjojen poistaminen ehkäisee tulevia kiertoon liittyviä valeraskausjaksoja. Leikkaus suunnitellaan yleensä lepokauteen, jolloin aktiivinen keltarauhasvaihe on ohi.

Aktiivisten valeraskausoireiden aikana tehtävä suunniteltu sterilisaatio siirretään tavallisesti oireiden rauhoittumisen jälkeiseen aikaan. Leikkauksen ajankohtaan vaikuttaa siten koiran kiimakierron vaihe.

Brittiläisessä kyselyssä 96 % eläinlääkäreistä siirsi oireilevan nartun sterilisaatiota oireiden häviämiseen asti. Osa nartuista saa uusia jaksoja toistuvasti, jos munasarjojen toiminta jatkuu.

Valeraskauteen liittyvän voimakkaan hoivaamiskäytöksen ja aggressiivisuuden hoidossa sterilisaatiosta voi olla hyötyä.

Tärkeää koiranomistajalle

Seurannassa tarvitaan myös tietoa koiran käytöksestä, koska näkyvät maitorauhasmuutokset voivat puuttua.

Kirjaa juoksujen alku- ja loppupäivä sekä oireiden alkaminen. Seuraa syömistä, juomista, aktiivisuutta, pesäntekoa ja lelujen vartiointia. Kerro mahdollisesta astumisesta, aiemmista valeraskauksista ja äskettäisestä sterilisaatiosta. Näytä vastaanotolla tarvittaessa video käytösmuutoksesta.

Hoivattavan lelun ottaminen väkisin voi tehdä koiran kiihtyneeksi tai aggressiiviseksi.

Pidä lapsi ja muut eläimet erossa voimakkaasti vartioivasta koirasta. Järjestä rauhallinen lepopaikka ja suunnittele lelujen siirtäminen turvallisesti. Jos turvallinen käsittely ei onnistu, pyydä eläinlääkäriltä ohjeet ennen tilanteen kärjistymistä.

Pelkkä maidoneritys ei osoita, että koira olisi tiineenä.

Toisaalta vatsan kasvaminen ja hoivakäytös eivät sulje pois oikeaa tiineyttä, jos astuminen on ollut mahdollista.

Kipua tai maitorauhastulehduksen epäilyä varten otetaan nopeasti yhteyttä eläinlääkäriin.

Oireiden muutoksia arvioidaan myös seuraavien juoksujen jälkeen, koska saman koiran jaksot voivat olla eriasteisia.

Usein kysyttyä

Voiko koiralle tulla valeraskaus ilman astutusta?

Kyllä. Valeraskaus voi tulla, vaikka koira ei olisi astunut lainkaan. Juoksujen jälkeen sen elimistössä tapahtuu tiineyttä muistuttavia fysiologisia muutoksia. Seurannassa merkitään juoksujen ja oireiden ajankohta, jotta eläinlääkäri voi arvioida kokonaisuuden.

Kuinka kauan koiran valeraskaus kestää?

Lievät oireet rauhoittuvat tavallisesti noin 14–21 päivässä. Voimakkaat tai yli 4 viikkoa jatkuvat oireet tarvitsevat hoidon arviointia. Kestoa seurataan ensimmäisestä oireesta lähtien ja samalla kirjataan muutokset syömisessä sekä käyttäytymisessä.

Pitääkö valeraskaan koiran nisistä lypsää maitoa?

Ei. Lypsäminen ja hieronta voivat lisätä maidoneritystä. Myös nartun oma nuoleminen voi ylläpitää maidontuotantoa. Tarvittaessa nuolemista estetään kaulurilla tai suojapuvulla. Kivulias, kuuma tai kova maitorauhanen tarvitsee tutkimuksen. Tulehduksessa maito voi olla märkäistä.

Näkyykö valeraskaus verikokeessa?

Valeraskauden varmistavaa omaa verikoetta ei ole. Oikean tiineyden tutkimiseen voidaan käyttää relaksiinitestiä. Liian varhainen negatiivinen tulos voi kuitenkin olla virheellinen. Eläinlääkäri valitsee tilanteeseen sopivan tutkimuksen ja ajankohdan. Ultraääni auttaa arvioimaan mahdollista tiineyttä.

Voiko leikatulla koiralla olla valeraskaus?

Kyllä, jos munasarjat poistetaan aktiivisessa keltarauhasvaiheessa, hormonimuutos voi laukaista oireet. Oireiden aikana tehty sterilisaatio voi myös pitkittää jaksoa useita viikkoja. Kerro eläinlääkärille leikkauspäivä ja oireiden tarkka alkamisaika. Suunniteltu sterilisaatio ajoitetaan yleensä lepokauteen.