Koiran sairaudet · Lisääntymiselimet
Kohtutulehdus eli pyometra koiralla: oireet ja hoito
Koiran märkäinen kohtutulehdus eli pyometra on hengenvaaralliseksi kehittyvä sairaus, jossa kohtuun kertyy bakteereja ja märkää. Sairastunut narttu voi väsyä, juoda tavallista enemmän ja menettää ruokahalunsa. Näkyvää vuotoa ei aina ole. Epäily vaatii kiireellisen eläinlääkärin arvion, ja tavallinen hoito on sairaan kohdun sekä munasarjojen poisto.

Kiireesti eläinlääkäriin
Ota heti yhteys eläinlääkäriin, jos leikkaamattomalla nartulla epäillään kohtutulehdusta, erityisesti juoksun jälkeisen sairastumisen yhteydessä.
- Emättimestä tulee märkäistä tai poikkeavan veristä eritettä ja koira vaikuttaa sairaalta.
- Koira on huomattavan väsynyt, ei syö tai oksentaa.
- Vatsa on turvonnut tai kivulias, vaikka vuotoa ei näy.
- Koira heikkenee, lyyhistyy tai ikenet näyttävät kalpeilta.
Älä odota vuodon alkamista tai voinnin korjaantumista itsestään. Päivystyksen löytämisessä auttaa eläinlääkäriopas.
Yleiskuvaus
Kohtutulehdus on kohdun sisäinen infektio, joka voi vaikuttaa koko elimistöön. Kohdunkaula on kohdun ulospäin johtava aukko. Jos se on avoin, eritettä voi poistua emättimen kautta. Suljetussa muodossa märkää jää kohtuun, eikä omistaja välttämättä havaitse mitään poikkeavaa sukuelinten alueella.
Näkyvä vuoto auttaa tunnistamaan ongelman, mutta samaan aikaan koiralla voi olla merkittävä yleissairaus. Hoitamattomana tulehdus voi johtaa sepsikseen ja kuolemaan.
Märkäkohtu eli pyometra kuuluu narttukoirien tavallisimpiin lisääntymiselimistön sairauksiin. Suljetun kohdunkaulan muodossa kohtu voi paineen lisääntyessä revetä.
Ruotsalaisessa vakuutettujen narttujen seurannassa 19 % oli sairastunut pyometraan 10 vuoden ikään mennessä.
Syyt
Taustalla ovat juoksukiertoon liittyvät hormonaaliset muutokset ja bakteerien pääsy kohtuun. Tavallinen aiheuttaja on suolistossakin esiintyvä E. coli. Bakteerit voivat nousta emättimestä kohtuun, kun kohdunkaula on juoksun aikana avoimempi. Sairaus ei siten edellytä, että koira olisi paritettu tai omistaja olisi huomannut poikkeavan tartuntatilanteen.
Juoksun jälkeisessä vaiheessa progesteroni vaikuttaa kohtuun. Se lisää kohdun rauhasten eritteitä, vähentää kohdun supistelua ja voi sulkea kohdunkaulaa. Samalla paikallinen puolustus heikkenee. Yhdistelmä voi luoda bakteereille otolliset olot ja estää eritteen poistumista. Tämä selittää, miksi sairaus usein tulee esiin vasta juoksun jälkeen.
Kohdun limakalvo voi myös paksuuntua ja siihen voi kehittyä kystisiä eli rakkulamaisia muutoksia. Näitä kutsutaan kystiseksi limakalvon liikakasvuksi. Muutos voi liittyä pyometraan, mutta kaikki limakalvon liikakasvu ei etene märkäiseksi kohtutulehdukseksi.
Estrogeeni voi lisätä kohdun limakalvon progesteronireseptoreita, jolloin kudos reagoi voimakkaammin progesteroniin. E. colin lisäksi kohdusta voidaan löytää stafylokokkeja, streptokokkeja ja Pseudomonas-bakteereja.
Riskitekijät
Jokainen narttu, jonka munasarjoja ei ole poistettu, voi sairastua. Tauti on tavallisempi keski-ikäisillä ja vanhemmilla koirilla, joilla on takana useita juoksukiertoja. Nuoruus ei kuitenkaan sulje sitä pois.
Myös hormonaalisista lääkityksistä ja aiemmista lisääntymiselinten toimenpiteistä kerrotaan eläinlääkärille. Harvinaisessa kohdunkantatulehduksessa jäljelle jäänyt kohtukudos voi tulehtua esimerkiksi silloin, kun elimistössä on jäljellä munasarjakudosta tai koira on saanut progesteronin kaltaisia hormoneja.
Riski kasvaa erityisesti yli 6-vuotiailla leikkaamattomilla nartuilla. Keski-ikäisen tai vanhemman koiran kystinen kohdun limakalvon liikakasvu liittyy tavallisesti aiempiin juoksuihin, joita ei ole seurannut tiineys.
Samassa ruotsalaisessa seurannassa diagnoosi tehtiin keskimäärin 7,0 vuoden iässä. Rotujen sairastuvuuserot viittaavat myös perinnöllisten tekijöiden merkitykseen.
Tyypilliset oireet
Oireet ilmaantuvat usein 4–8 viikon kuluttua juoksusta. Omistaja voi huomata ensin vain tavallista runsaamman juomisen tai väsymyksen. Vuoto voi olla vaaleaa, märkäistä tai veristä, mutta suljetussa muodossa sitä ei välttämättä tule lainkaan.
- Koira väsyy tai vaikuttaa tavallista apeammalta.
- Ruokahalu heikkenee tai syöminen loppuu.
- Juominen ja virtsaaminen lisääntyvät.
- Emättimestä tulee poikkeavaa eritettä, jos kohdunkaula on avoin.
- Vatsa turpoaa tai aristaa ja koira voi oksentaa.
Kuume on mahdollinen, mutta oirelistan jokaisen kohdan täyttymistä ei pidä odottaa ennen yhteydenottoa.
Tauti alkaa usein noin 1–2 kuukautta edellisen juoksun jälkeen. Osa koirista näyttää aluksi sairauden merkiksi vain märkäistä emätinvuotoa.
Komplikaatiot ja seuraukset
Kohtuun kertynyt tulehdus voi johtaa bakteerien tuottamien haitallisten aineiden pääsyyn verenkiertoon ja vakavaan koko elimistön reaktioon. Sepsis tarkoittaa infektion aiheuttamaa vaarallista elimistön toimintahäiriötä. Myös sokkia, kuivumista ja anemiaa voi esiintyä.
Jos kohtu repeää, vatsaontelo voi saastua ja ennuste huonontua. Vaikea tulehdus voi liittyä myös elinvaurioihin.
Joillekin koirille voi jäädä munuaisten toimintaan liittyviä ongelmia, jotka näkyvät jatkuvana lisääntyneenä juomisena ja virtsaamisena.
Kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen jälkeen eloonjäämisennuste voi olla 80–100 %, jos vatsaontelo ei saastu ja yleisinfektio vastaa asianmukaiseen hoitoon. Vaikea sepsis ja elinten vajaatoiminta heikentävät ennustetta.
Kystinen kohdun limakalvon liikakasvu voi heikentää hedelmällisyyttä jo ilman märkätulehdusta. Vatsaonteloon vuotanut märkä voi aiheuttaa vatsakalvontulehduksen.
Diagnoosi eläinlääkärillä
Eläinlääkäri selvittää viimeisen juoksun ajankohdan, oireiden alkamisen, juomisen ja mahdollisen vuodon. Yleistutkimuksessa arvioidaan muun muassa vointia ja vatsan löydöksiä.
Ultraäänitutkimuksella voidaan nähdä suurentunut, nestettä sisältävä kohtu ja sen seinämän muutoksia. Röntgenkuvakin voi viitata pyometraan, mutta se ei yksin aina varmista diagnoosia.
Verikokeilla arvioidaan tulehdusreaktiota ja muun muassa munuaisten toimintaa. Valkosolujen määrä voi olla suurentunut tai vakavassa tilanteessa pienentynyt. Myös virtsanäyte ja emättimen solunäyte voivat kuulua tutkimuksiin.
Eläinlääkäri voi aloittaa vakauttavan hoidon jo ennen leikkausta.
Ultraäänellä selvitetään myös, liittyykö kohdun suurenemiseen tiineys vai nesteen kertyminen ilman tiineyttä. Röntgenkuvassa suurentunut kohtu voi sisältää nesteen lisäksi kaasua. Muutos erottuu usein selvemmin kohdunkaulan ollessa kiinni.
Veren urean ja kreatiniinin nousu voi viitata munuaisten toiminnan häiriöön. Myös tulehdukseen liittyvien gammaglobuliinien pitoisuus voi suurentua. Pelkässä kystisessä limakalvon liikakasvussa ei ole tulehduseritettä, ja koira voi olla ulospäin oireeton.
Hoito
Eläinlääkäri määrää hoidon, ja ensisijainen ratkaisu on tavallisesti sairaan kohdun ja munasarjojen poistoleikkaus. Ennen nukutusta koiran verenkiertoa ja nestetasapainoa voidaan vakauttaa suonensisäisellä nestehoidolla. Mikrobilääkitys ja kivunhoito kuuluvat tarvittaessa kokonaisuuteen. Kyseessä on vakavasti sairaan potilaan leikkaus, joka voi olla vaativampi kuin terveen koiran suunniteltu sterilisaatio.
Poistoleikkauksen jälkeen koira ei voi enää saada pentuja, koska lisääntymiselimet poistetaan.
Leikkauksen jälkeen jatketaan voinnin ja mahdollisten komplikaatioiden seurantaa. Osa koirista tarvitsee tavallista tiiviimpää hoitoa esimerkiksi sepsiksen, kuivumisen tai verenkierron häiriön vuoksi. Kotiutuminen ratkaistaan potilaan toipumisen mukaan.
Lääkehoitoa ilman leikkausta voidaan harkita vain tarkoin valituissa tilanteissa, esimerkiksi lisääntymiskyvyn säilyttämistä toivottaessa. Se ei ole tavallinen vaihtoehto yleissairaalle tai verenmyrkytyksen vaivaamalle koiralle. Hoitoon kuuluu hormoneihin vaikuttavia lääkkeitä, mikrobilääkitys sekä tarkka seuranta.
Lääkehoito voi epäonnistua tai tulehdus uusiutua myöhemmän juoksukierron jälkeen. Jos selvää paranemista ei todeta 48 tunnissa tai vointi huononee, suositellaan päivystysleikkausta.
Kotona haavaa suojataan nuolemiselta kaulurilla tai eläinlääkärin hyväksymällä suojalla. Koira pidetään rauhallisena ja liikuntaa rajoitetaan paranemisen ajaksi. Lääkkeet annetaan kotiutusohjeen mukaan, ja toteutusvaikeuksista kerrotaan hoitopaikkaan.
Hormonien kautta vaikuttavaan lääkehoitoon voi liittyä esimerkiksi läähätystä, kuolaamista, oksentelua ja ripulia. Myös kohdun repeäminen on mahdollinen vakava komplikaatio.
Leikkauksen jälkeisten 2 viikon aikana vältetään vapaana juoksemista, portaita ja tavallista riehakasta leikkiä. Haava suojataan nuolemiselta ja muulta koiran itsensä aiheuttamalta vauriolta.
Hormoneihin vaikuttavan hoidon tavoitteena on avata kohdunkaulaa ja saada kohdun sisältö poistumaan. Osa lääkkeistä estää progesteronin vaikutuksen kiinnittymällä sen reseptoriin. Prostaglandiinit puolestaan lisäävät kohdun supistelua.
Prostaglandiinihoitoa käytettäessä veren progesteronipitoisuutta mitataan ennen hoitoa ja sen aikana. Hoitovastetta arvioidaan myös ultraäänellä: kohdun läpimitan pitää pienentyä ja ontelon nesteen hävitä. Samalla kliinisten oireiden pitää korjaantua.
Leikkauksen jälkeen sairaalaseurantaa voidaan tarvita esimerkiksi 2 vuorokautta. Toipumisen aikana kovaan kipuun voivat viitata vinkuminen, nopea hengitys, murina ja leikkausalueen suojeleminen.
Leikkauksen jälkeisen mikrobilääkityksen tarve arvioidaan potilaskohtaisesti. Tarpeeton antibioottien käyttö edistää bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä. Prostaglandiinihoidon haittavaikutukset ilmaantuvat usein 20–30 minuutin kuluessa lääkkeen antamisesta.
Kohdun ja munasarjojen poisto poistaa samalla näiden elinten syöpäriskin. Poistoleikkauksen jälkeen myöhempi tiineys ei ole mahdollinen.
Ennaltaehkäisy
Suunniteltu sterilisaatio ehkäisee kohtutulehdusta. Sen ajankohta ja toteutustapa käydään läpi eläinlääkärin kanssa koiran tilanteen mukaan. Munasarjakudoksen täydellinen poistaminen on ehkäisyssä olennaista. Sairastuneen koiran kiireellinen leikkaus on eri tilanne kuin terveen koiran suunniteltu toimenpide, joten mahdollisesta ehkäisystä kannattaa keskustella ennen hätätilannetta.
Jos koiraa ei ole steriloitu, seuraa sen vointia jokaisen juoksun jälkeen. Kirjaa juoksujen ajankohdat ja muutokset juomisessa, ruokahalussa tai vireydessä. Seuranta ei estä infektiota, mutta auttaa tunnistamaan epäilyn aikaisin.
Kun kaikki munasarjakudos on poistettu, juoksukierto loppuu.
Tärkeää koiranomistajalle
Pidä tallessa tiedot juoksuista, aiemmista leikkauksista ja lääkityksistä. Kun soitat vastaanotolle, aloita koiran yleisvoinnista ja kerro sen jälkeen vuodon olemassaolosta tai puuttumisesta. Jos mahdollista, kuvaa havaittu erite, mutta älä viivytä hoitoon lähtöä kuvan tai näytteen vuoksi. Pyydä tarvittaessa ohje, miten heikko koira kuljetetaan.
Ota mukaan tiedot mahdollisista hormonivalmisteista ja aiemmista juoksujen estämiseen käytetyistä hoidoista. Pidä päivystyksen osoite ja kuljetusjärjestelyt valmiina. Merkitse myös viimeisen aterian ajankohta hoitopaikalle kerrottavaksi.
Usein kysyttyä
Voiko koiralla olla kohtutulehdus ilman vuotoa?
Voi. Suljettu kohdunkaula estää eritteen poistumista, vaikka kohtuun kertyy märkää. Koira voi silloin olla vakavasti sairas ilman näkyvää sukuelinvuotoa. Juoksun jälkeinen väsymys, lisääntynyt juominen, oksentelu tai vatsan turpoaminen ovat siksi syitä ottaa nopeasti yhteys eläinlääkäriin.
Onko näkyvästi vuotava kohtutulehdus lievä?
Ei välttämättä. Avoimessa muodossa eritettä pääsee ulos, mutta koiralla voi silti olla yleissairautta ja vakavan tulehduksen riski. Näkyvä vuoto ei ole peruste odottaa kotona, vaan epäilty kohtutulehdus tarvitsee kiireellisen tutkimuksen.
Voiko kohtutulehduksen hoitaa pelkällä antibiootilla?
Pelkkää antibioottia ei pidä pitää tavallisen kohtutulehduksen riittävänä kotihoitona. Ensisijainen hoito on yleensä leikkaus. Tarkoin valittu leikkaukseton hoito on erillinen, seurattu kokonaisuus, johon voi kuulua hormoneihin vaikuttavia lääkkeitä. Soveltuvuuden ratkaisee eläinlääkäri koiran yleiskunnon ja tutkimusten perusteella.
Voiko nuori narttu sairastua?
Voi. Sairaus on tavallisempi keski-ikäisillä ja vanhemmilla leikkaamattomilla nartuilla, mutta se ei rajoitu niihin. Nuorenkin koiran voinnin lasku juoksun jälkeen pitää selvittää. Ikä ei siis ole turvallinen peruste sulkea kohtutulehdusta pois kotona.
Voiko sairaus tulla uudelleen lääkehoidon jälkeen?
Voi, ja uusiutuminen on leikkauksettomassa hoidossa keskeinen riski. Oireiden häviäminen ei siten tarkoita, että koira olisi pysyvästi suojassa. Sovi hoitavan eläinlääkärin kanssa seurannasta ja jatkosuunnitelmasta sekä siitä, millä oireilla pitää palata heti tutkimuksiin.
Lähteet
- Pyometra, Cornell University College of Veterinary Medicine, luettu 2026-11-02.
- Cystic Endometrial Hyperplasia–Pyometra Complex in Small Animals, Merck Veterinary Manual, luettu 2026-11-02.
- Pyometra, American College of Veterinary Surgeons, luettu 2026-11-02.
- Pyometra (infected womb) in dogs, PDSA, luettu 2026-11-02.
- Pieneläintutkimus: märkäkohtututkimus, Helsingin yliopisto, luettu 2026-11-03.
- Breed variations in the incidence of pyometra and mammary tumours in Swedish dogs, Sveriges lantbruksuniversitet / Reproduction in Domestic Animals, luettu 2026-11-03.
Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.
