Piilokives koiralla – piilokiveksisyyden hoito

Yleiskuvaus

Piilokives voi sijaita vatsaontelossa, nivuskanavassa tai ihon alla nivusen ja kivespussin välissä. Kives voi jäädä eri kohtiin normaalin laskeutumisreittinsä varrelle.

Yksipuolisessa piilokiveksisyydessä toinen kives on normaalisti kivespussissa. Molemminpuolisessa muodossa kumpikaan kives ei ole laskeutunut oikeaan paikkaansa.

Piilokiveksisyyden yleisyydeksi on arvioitu noin 1–15 % koirista. Noin 75 % tapauksista on yksipuolisia.

Molemminpuolisten tapausten osuus on noin 25 %. Nivusen ihon alla sijaitseva piilokives voidaan yleensä tuntea sormin.

Vatsan sisällä oleva piilokives ei tunnu ulkoisessa tunnustelussa.

Piilokiveksinen koira vaikuttaa useimmiten ulospäin täysin terveeltä puuttuvia kiveksiä lukuun ottamatta.

Syyt

Kivekset kehittyvät sikiöaikana vatsaontelossa munuaisten lähellä, eivät suoraan kivespussiin. Ne kulkeutuvat kehityksen aikana nivuskanavan kautta kivespussiin.

Laskeutumista ohjaa sidekudosjuoste, jota kutsutaan gubernaculumiksi. Juosteen lyheneminen vetää kivestä kohti kivespussia pennun kehittyessä.

Laskeutuminen voi olla valmis jo noin 10 päivän ikään mennessä. Kivekset ovat tavallisesti kivespussissa 6–8 viikon ikään mennessä.

Nivuskanava sulkeutuu noin 6 kuukauden iässä. Piilokiveksisyydessä normaali laskeutuminen häiriintyy ja kives jää reitilleen vatsaan tai nivuseen.

Piilokiveksisyys on perinnöllinen ominaisuus, jonka tarkkaa periytymistapaa ei täysin tunneta. Myös poikkeuksellisen myöhäinen laskeutuminen voi periytyä jälkeläisille.

Riskitekijät

Piilokiveksisyyttä tavataan kaikissa roduissa, mutta pienillä seurakoiraroduilla riski voi olla tavallista suurempi. Alttiina pidettyjä pieniä rotuja ovat toyvillakoira, pomeranian ja yorkshirenterrieri.

Sairautta esiintyy tavallista enemmän myös saksanpaimenkoirilla ja siperianhuskyilla. Myös bulldogit ja muut lyhytkuonoiset rodut kuuluvat tavallista useammin sairastuviin koiriin.

Piilokiveksisen uroksen molempia vanhempia on pidettävä perinnöllisen alttiuden mahdollisina kantajina.

Vaikka vika näkyy uroksessa, perinnöllinen alttius voi siirtyä myös emän kautta. Samassa koirasuvussa voi esiintyä useita piilokiveksisiä uroksia.

Oikeanpuoleinen nivusen piilokives on tavallisin muoto.

Tyypilliset oireet

• Pennun kivespussissa tuntuu vain toinen kives.

• Molemminpuolisessa piilokiveksisyydessä kivespussi jää tyhjäksi.

• Nivusessa voi tuntua pieni, ihonalainen kives.

• Koira voi merkkailla virtsalla tai lähteä etsimään narttuja, vaikka kivespussi vaikuttaa tyhjältä.

• Kiveskasvaimeen voi liittyä vartalon molemminpuolista karvanlähtöä.

• Kasvain voi suurentaa nivusessa tai vatsassa olevaa kivestä.

Piilokiveksisyys ei tavallisesti aiheuta kipua tai muita näkyviä sairauden merkkejä ennen komplikaatiota.

Hormonitoimintainen kasvain voi aiheuttaa urokselle naaraan kaltaisia sukupuoliominaisuuksien muutoksia eli feminisaatiota.

Kiveskasvaimeen voi liittyä myös eturauhasen ongelmia.

Piilokives on alkuvaiheessa usein pienempi kuin saman koiran normaalisti laskeutunut kives.

Komplikaatiot ja seuraukset

Piilokiveksisellä koiralla kiveskasvaimen riski on arvioitu vähintään 10-kertaiseksi normaalikiveksiseen koiraan verrattuna. Kiertymässä kiveksen verisuonitus voi tukkeutua, mikä aiheuttaa voimakasta kipua.

Vatsassa olevan kiveksen lämpötila on liian korkea normaalien elinkelpoisten siittiöiden tuotannolle. Jos molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta, koira on hedelmätön.

Yksipuolisesti piilokiveksinen koira voi edelleen hedelmöittää nartun. Kasvaimista erityisesti sertolinsolukasvain voi tuottaa liikaa estrogeenia.

Noin 70 % vatsassa olevista sertolinsolukasvaimista on hormonitoimintaisia. Estrogeenia tuottavaa sertolinsolukasvainta sairastavista koirista jopa 15 %:lle voi kehittyä karvanlähtöä, anemiaa tai luuydinvaurio.

Useimmat kiveskasvaimet lähettävät etäpesäkkeitä harvoin. Ennen komplikaatioita leikatun piilokiveksisen koiran ennuste on yleensä erinomainen.

Kiveskasvaimia esiintyy erityisesti yli 10-vuotiailla koirilla. Piilokiveksisyys voi kuitenkin liittyä kiveskasvaimen kehittymiseen myös selvästi nuoremmalla koiralla.

Kasvaimen sisältävän kiveksen poistaminen riittää usein parantavaksi hoidoksi.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Pennun tutkimus ja kiveksen paikantaminen

Eläinlääkäri tutkii kivespussin ja nivuset tunnustelemalla. Puuttuvaa kivestä voidaan epäillä jo 8 viikon ikäisen pennun tutkimuksessa.

Diagnoosi vahvistetaan yleensä 6 kuukauden iässä, jos kivekset eivät ole siihen mennessä laskeutuneet. Laskeutumista on todettu vielä 10 kuukauden iässä, mutta näin myöhäinen laskeutuminen ei ole normaalia.

Ultraäänitutkimus voi auttaa paikantamaan piilokiveksen ennen leikkausta. Ultraääntä ei kuitenkaan tarvita jokaisella koiralla ennen poistoleikkausta.

Piilokives on usein normaalia pienempi, minkä vuoksi sen löytäminen voi olla tavallista vaikeampaa. Joissakin tapauksissa piilokiveksen paikantamiseen voidaan käyttää myös röntgenkuvausta.

Nivuskanavan sisälle jäänyt kives ei välttämättä tunnu ulkopuolelta eikä näy vatsaontelon tähystyksessä. Leikkausta varten selvitetään myös, onko puuttuva kives oikealla vai vasemmalla puolella.

Kun aiempi kastraatio on epäselvä

Hormoniverikokeilla voidaan selvittää, onko koiralla kiveskudosta, jos aiemmasta kastraatiosta ei ole varmaa tietoa. AMH eli anti-Müller-hormoni on yleensä todettavissa sukukypsyyden saavuttaneella koiralla, jolla on kiveskudosta.

Täysin kastroidulla koiralla luteinisoivan hormonin eli LH:n pitoisuus on yleensä korkea. Kiveksen synnynnäinen täydellinen puuttuminen on koiralla harvinaista.

Jos kivestä ei löydy leikkauksessa, jälkikäteen tehtävä hormonitutkimus voi varmistaa, onko kiveskudosta vielä jäljellä.

Hoito

Piilokiveksen poistaminen

Kasvainriskin vuoksi piilokives poistetaan kirurgisesti. Tavallinen hoito on kastraatio, jossa poistetaan sekä piilokives että normaalisti laskeutunut kives.

Nivusen ihon alla oleva kives voidaan yleensä poistaa sen kohdalle tehdyn ihoviillon kautta. Vatsaontelon piilokiveksen poistaminen vaatii pääsyn vatsaonteloon.

Yksipuolisessa piilokiveksisyydessä molempien kivesten poisto voi vaatia 2 ihoviiltoa. Jos molemmat piilokivekset ovat vatsassa, ne voidaan poistaa saman vatsaviillon kautta.

Vatsan piilokives voidaan poistaa myös tähystysleikkauksessa. Tähystys voi näyttää kivesten ja ympäröivien rakenteiden sijainnin selvästi pienistä instrumenttiporteista.

Nivuskanavaan jäänyt kives voi edellyttää tähystysyrityksen muuttamista avoimeksi leikkaukseksi. Leikkaus tehdään nukutuksessa, ja eläinlääkäri suunnittelee siihen sopivan kivunlievityksen.

Paikallispuudutus vähentää kipua sekä haava-alueella että kiveksen irrotuksen aikana.

Voidaanko normaali kives säästää?

Normaalisti kivespussissa olevan kiveksen säilyttämistä voidaan harkita yksilöllisesti hormonitoiminnan säilyttämiseksi. Säästäminen edellyttää, ettei koiraa käytetä jalostukseen.

Myös säästettyyn kivekseen voi liittyä tavallista suurempi kasvainriski. Säästettyä kivestä tunnustellaan säännöllisesti muutosten havaitsemiseksi.

Pelkkää normaalin kiveksen poistamista ei tehdä niin, että piilokives jäisi kehoon. Hormonihoidon ei ole osoitettu saavan piilokivestä luotettavasti laskeutumaan.

Kiveksen kirurgista siirtämistä kivespussiin ei pidetä hyväksyttävänä ratkaisuna perinnölliseen vikaan. Normaalin kiveksen säästävään hoitoon voidaan yhdistää siemenjohtimen katkaisu eli vasektomia lisääntymisen estämiseksi.

Vasektomiassa poistetaan siemenjohtimesta lyhyt osa, jolloin siittiöiden kulkureitti katkeaa. Vasektomian jälkeen siittiöitä on todettu siemennesteessä vielä 21 päivään asti, joten ehkäisyvaikutus ei ala heti.

Kotiutuminen ja haavan paraneminen

Eläinlääkäri määrää leikkauksen jälkeisen kipulääkityksen ja haavan hoidon. Osa koirista tarvitsee kauluria koko 2 viikon toipumisajan estämään haavan nuolemisen.

Haavan nuoleminen lisää sen tulehtumisen vaaraa. Leikkauksen jälkeen koira voi olla tavallista uneliaampi loppupäivän ja vielä seuraavanakin päivänä.

Ruokahalu voi olla ensimmäisten 24 tunnin aikana tavallista heikompi. Haava pidetään puhtaana ja kuivana, ja uimista vältetään sen paranemiseen asti.

Juoksemista, hyppimistä ja riehumista rajoitetaan, koska liike rasittaa paranevaa leikkaushaavaa. Ulkoilu tehdään alkuvaiheessa lyhyinä, kytkettyinä tarpeilla käynteinä annetun ohjeen mukaisesti.

Liikuntaa lisätään asteittain haavan paranemisen ja kontrollitutkimuksen perusteella.

Sulavat ihonalaiset ompeleet eivät yleensä tarvitse erillistä poistamista. Ulkopuoliset ompeleet tai haavahakaset poistetaan eläinlääkärin vastaanotolla.

Haavan lievä punoitus tai mustelma voi kuulua ensimmäisten leikkauksenjälkeisten päivien normaaliin paranemiseen. Pieni kiinteä turvotus haavan alla voi vähentyä asteittain toipumisen aikana.

Riittävä energian ja proteiinin saanti tukee kudosten korjautumista leikkauksen jälkeen.

Ennaltaehkäisy

Koska taipumus periytyy, piilokiveksistä koiraa ei käytetä jalostukseen. Piilokiveksen poistaminen ehkäisee kyseisen kiveksen kasvainta ja kiertymää.

Kivesten poisto estää myös ominaisuuden siirtymisen koiran omille jälkeläisille. Uroksen kivesten tiedot on kirjattava Kennelliiton tietokantaan viimeistään silloin, kun sen pentue rekisteröidään.

Kun kivestila poikkeaa normaalista, Kennelliitto voi rekisteröidä 1 pentueen pysyvään jalostuskieltoon. Erillistä kivestodistusta varten tehtävä kivestilan toteaminen edellyttää vähintään 9 kuukauden ikää.

Tärkeää koiranomistajalle

Pentutarkastuksen ja myöhempien käyntien kivestiedot auttavat seuraamaan, ovatko molemmat kivekset laskeutuneet.

Säilytä pentutarkastuksen merkinnät ja mahdolliset aiemmat leikkauskertomukset. Kerro vastaanotolla, jos suvun muillakin uroksilla on ollut piilokiveksiä. Jos normaalia kivestä suunnitellaan säästettäväksi, sovi seurannasta ja siitä, miten tahaton astuminen estetään.

Leikkauksen yhteydessä eläinlääkärintodistukseen merkitään kivesten tila ennen toimenpidettä ja kastraation syy.

Suomen koiranäyttelyssä normaalien kivesten puuttuminen johtaa laatupalkintoon Hylätty myös kastraatiotodistuksen kanssa.

Kastraatiotodistus ei sellaisenaan estä näyttelyyn ilmoittamista, vaikka arvostelun tulos on kivesten osalta ennalta määrätty.

Koe- ja kilpailuosallistumisen ehdot tarkistetaan oman lajin säännöistä.

Sairauden vuoksi kastroidun uroksen osallistumisehdossa edellytetään aiemmin todettuja normaaleja kiveksiä ja hyväksyttyä poistotodistusta.

Leikkaushaava tarkastetaan päivittäin muutosten havaitsemiseksi.

Valokuvat auttavat vertaamaan haavan tilannetta eri päivinä.

Haavaan ei lisätä voiteita tai suihkeita ilman hoitavan eläinlääkärin nimenomaista ohjetta.

Rauhalliset ruokapulmat ja muu kevyt aktivointi voivat helpottaa arkea, kun liikuntaa täytyy rajoittaa.

Tavallista juomavettä pidetään saatavilla kotiutusohjeen mukaisesti.

Haavan kontrollissa voidaan arvioida paranemista ja tarkentaa koiran liikuntaohjelmaa.

Ulostaminen voi viivästyä 1–2 päivää leikkauksen ja nukutuksen jälkeen.

Usein kysyttyä

Milloin pennun piilokives todetaan?

Puuttuvaa kivestä voidaan epäillä jo 8 viikon ikäisen pennun tarkastuksessa. Diagnoosi vahvistetaan tavallisesti 6 kuukauden iässä, jos kives ei ole laskeutunut. Pentutarkastuksen merkinnät ja sovittu uusintatutkimus auttavat seuraamaan kehitystä. Ultraääni voi paikantaa piilokiveksen ennen leikkausta.

Voiko yksikiveksinen koira saada pentuja?

Kyllä, jos koiralla on normaalisti laskeutunut toimiva kives, se voi edelleen hedelmöittää nartun. Piilokiveksistä koiraa ei käytetä jalostukseen perinnöllisen alttiuden vuoksi. Vain toisen kiveksen näkyminen ei siis toimi ehkäisynä tahattomalle tiineydelle.

Pitääkö koiralta poistaa molemmat kivekset?

Tavallinen hoito on molempien kivesten poisto. Normaalin kiveksen säästämistä voidaan harkita yksilöllisesti. Koiraa ei silloin käytetä jalostukseen. Säästettyä kivestä seurataan säännöllisesti. Ratkaisu käydään läpi leikkausta suunnittelevan eläinlääkärin kanssa. Piilokives poistetaan kasvainriskin vuoksi.

Onko oireeton piilokives vaarallinen?

Oireetonkin piilokives lisää kiveskasvaimen ja kiertymän riskiä. Ennuste on yleensä erinomainen, kun leikkaus tehdään ennen komplikaatioita. Oireettoman koiran leikkaus suunnitellaan tavallisella vastaanotolla. Äkillinen kova vatsakipu on sen sijaan päivystysasia. Kiertymä voi katkaista kiveksen verenkierron.

Miten piilokivesleikkauksesta toipuvaa koiraa hoidetaan?

Kotihoitoon kuuluvat eläinlääkärin määräämä kivunlievitys ja haavan suojaaminen. Kauluria voidaan tarvita noin 2 viikkoa. Juoksemista ja hyppimistä rajoitetaan haavan paranemisen vuoksi. Noudata oman koiran kotiutusohjetta ja sovittuja kontrolliaikoja. Haava tarkastetaan joka päivä.