Eturauhastulehdus eli prostatiitti koiralla

Yleiskuvaus

Eturauhanen sijaitsee virtsarakon takana ja ympäröi virtsaputkea lantion alueella. Se koostuu kahdesta lohkosta. Peräsuoli kulkee rauhasen yläpuolella. Sijaintinsa vuoksi kipeä eturauhanen voi vaikeuttaa myös ulostamista.

Eturauhastulehdus on kastroimattomien urosten eturauhassairauksista toiseksi yleisin. Tulehdus voi olla äkillinen eli akuutti tai pitkäaikainen eli krooninen. Krooninen muoto on näistä tavallisempi. Muodot eroavat oireiden etenemisen ja voimakkuuden suhteen.

Erikoissairaanhoidossa hoidetuista 82 koirasta 63 %:lla oli akuutti ja 37 %:lla krooninen tulehdus. Nämä koirat olivat tulleet hoitoon eturauhastulehduksen tai sen paiseen vuoksi.

Syyt

Bakteerit voivat saapua eturauhaseen verenkierron mukana. Toinen tartuntareitti kulkee virtsaputkesta ylöspäin rauhaseen. Veren kautta tuleva infektio on tyypillinen akuutille muodolle. Virtsaputkesta nouseva infektio liittyy useammin krooniseen muotoon.

Mahdollisia aiheuttajia ovat esimerkiksi Escherichia coli sekä stafylokokki- ja streptokokkibakteerit. Eturauhastulehdus on koiralla yleensä märkäinen tulehdus. Ilman bakteeri-infektiota syntyvä eturauhastulehdus on koiralla erittäin harvinainen.

Krooninen tulehdus liittyy usein eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Hyvänlaatuinen liikakasvu on ikään liittyvää rauhasen suurenemista, joka ei ole syöpää. Sen taustalla on uroshormonien vaikutus tai muuttunut androgeenien ja estrogeenien suhde. Liikakasvuun liittyvät kudosmuutokset voivat altistaa bakteeritulehdukselle.

Liikakasvussa eturauhasen solujen määrä lisääntyy. Samalla myös yksittäisten solujen koko kasvaa. Rauhaskudoksen sisään voi muodostua nesterakkuloita eli kystia.

Riskitekijät

Eturauhasvaivoja voi ilmaantua kaikenikäisille sukukypsyyden saavuttaneille uroksille. Oireita ilmenee kuitenkin enemmän vanhemmilla uroksilla kuin nuorilla. Kastroiduilla koirilla eturauhastulehdusta tavataan harvoin.

Eturauhasen hyvänlaatuiset liikakasvumuutokset voivat alkaa jo 2,5 vuoden iässä. Nesterakkuloita sisältävä liikakasvu alkaa yleistyä 4 ikävuoden jälkeen. Eturauhastulehduksen tai paiseen vuoksi hoidettujen 82 koiran iän mediaani oli 9 vuotta. Myös eturauhasen infektoitunut nesterakkula voi toimia bakteerien säilymispaikkana.

Juoksuisen nartun läheisyys voi tuoda hyvänlaatuisen liikakasvun oireet näkyviin tai pahentaa niitä.

Tyypilliset oireet

Akuutissa tulehduksessa koira voi sairastua selvästi, kun taas krooninen tulehdus jää vähäoireiseksi:

• Koira on kuumeinen ja yleisvoinniltaan huono.

• Vatsassa tai välilihan alueella tuntuu kipua.

• Ruokahalu heikkenee ja koira muuttuu vaisuksi.

• Virtsaaminen tihentyy, vaikeutuu tai muuttuu veriseksi.

• Koira saattaa myös tiputella virtsaa.

• Ulostaminen voi sattua tai muuttua työlääksi.

• Virtsaputken suulta voi tulla poikkeavaa eritettä.

Eturauhasesta tulevan kivun paikka voi olla vaikea tunnistaa. Kroonisen bakteeritulehduksen ainoa merkki saattaa olla virtsatieinfektion toistuminen.

Samanaikainen liikakasvu ja krooninen tulehdus voivat näkyä myös verenä siemennesteessä tai heikentyneenä hedelmällisyytenä.

Komplikaatiot ja seuraukset

Akuutti tulehdus voi edetä eturauhasen paiseeksi. Useat pienet märkäpesäkkeet voivat yhdistyä suureksi paiseeksi. Paise todettiin 40 %:lla 82:sta eturauhastulehduksen tai paiseen vuoksi hoidetusta koirasta.

Vaikeaan akuuttiin tautiin voi liittyä kuivumista ja sokki. Bakteereja voi myös levitä verenkiertoon. Eturauhasen infektioon liittyy usein myös virtsatieinfektio. Eturauhasnestettä kulkeutuu normaalistikin takaisin virtsarakkoon.

Bakteeriperäisen eturauhastulehduksen ennuste on yleensä hyvä asianmukaisen mikrobilääkityksen ja kastraation yhteydessä.

Hoidettujen 82 koiran joukossa paiseen esiintyminen ei näyttänyt merkitsevän huonompaa ennustetta.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Tunnustelu, veri ja virtsa

Eläinlääkäri yhdistää oirehistorian kliiniseen tutkimukseen ja laboratoriolöydöksiin. Peräsuolen kautta tunnustelemalla arvioidaan rauhasen kokoa, aristavuutta ja symmetriaa. Harvoin rauhasen koko ja muoto voivat olla tulehduksesta huolimatta normaalit.

Verenkuvassa voidaan todeta neutrofiilien lisääntymistä ja tulehdukseen liittyviä solumuutoksia. Myös veren CRP-tulehdusarvo voi suurentua. Virtsassa voidaan nähdä verta, tulehdussoluja ja bakteereja. Virtsaviljelyyn liitetään bakteerin lääkeherkkyyden tutkiminen.

Myös verinäytteen biokemialliset tutkimukset kuuluvat laajan tutkimuskokonaisuuden harkittaviin osiin.

Kastroimattomalta urokselta tutkitaan eturauhastulehduksen mahdollisuus, jos virtsassa todetaan bakteereja tai koiralla on bakteeriperäinen virtsarakontulehdus.

Ultraääni ja eturauhasnäytteet

Ultraäänellä tutkitaan eturauhasen koko ja sisäinen rakenne. Tulehtuneen rauhasen rakenne voi olla epätasainen ja sisältää pieniä nestetaskuja. Tutkimuksessa etsitään myös paiseita ja kasvainsairauteen sopivia muutoksia.

Myös röntgenkuva voi auttaa eturauhasen suurenemisen toteamisessa.

Rauhasen mineralisaatiota todettiin 20 %:lla eturauhastulehduksen tai paiseen vuoksi hoidetusta 82 koirasta. Kalkkimuutos ei siten automaattisesti tarkoita eturauhassyöpää.

Kroonista tulehdusta voidaan tutkia siemennesteen eturauhasesta peräisin olevasta osasta. Näytteestä tutkitaan sekä solut että bakteerikasvu. Kroonista tautia sairastava uros on usein halukas luovuttamaan siemennestettä. Akuutissa tulehduksessa kipu voi kuitenkin estää näytteen saamisen tällä tavoin.

Eturauhasnäyte voidaan ottaa myös ultraääniohjatulla ohutneulalla. Tarvittaessa kudosnäyte auttaa selvittämään myös samanaikaista kasvainta. Akuutisti infektoitunutta eturauhasta ei saa hieroa näytteen saamiseksi. Hieronta voi vapauttaa bakteereja verenkiertoon ja aiheuttaa vakavan yleisinfektion.

Suoraan rauhaskudoksesta otetun näytteen etuna on vähäisempi näytteen saastuminen muualta tulevilla bakteereilla.

Virtsan ja eturauhasnäytteen bakteeriviljely vastasivat toisiaan vain 50 %:ssa 82 koiran tapaussarjasta. Eturauhasesta otettava näyte voi siksi olla tarpeen, vaikka virtsaviljely jäisi negatiiviseksi.

Eturauhasneste ei välttämättä ole täysin bakteeritonta terveelläkään koiralla. Bakteereja voi kulkeutua näytteeseen myös alemmista virtsateistä siemensyöksyn tai huuhtelun aikana. Terveenkin koiran eturauhasnesteessä voidaan todeta satatuhatta pesäkettä muodostavaa yksikköä millilitrassa.

Mycoplasma- ja Ureaplasma-bakteerien tutkimista voidaan harkita erikseen, mutta niiden löytyminen on epätavallista. Näiden bakteerien aiheuttamat infektiot ovat harvinaisia.

Bruselloosin huomioiminen

Brucella canis -bakteeri voi aiheuttaa urokselle lisäkiveksen ja eturauhasen tulehduksen. Oireettoman tartunnan seulonta perustuu ensisijaisesti vasta-ainetutkimukseen. Lähisukuiset bakteerit voivat aiheuttaa seulontatestissä virhepositiivisen tuloksen.

Brucella canis -bakteerin vähäinenkin kasvu viljelyssä on merkityksellinen löydös. Negatiivinen viljelytulos voi kuitenkin olla virheellinen, vaikka koira kantaisi bakteeria.

Hoito

Mikrobilääke ja akuutin sairauden tukihoito

Bakteeriperäisen eturauhastulehduksen hoitoon käytetään eläinlääkärin määräämää mikrobilääkettä. Valinta perustuu bakteerin lääkeherkkyyteen. Vaikeasti kuivunut tai sokkinen koira tarvitsee suonensisäistä nestehoitoa. Kivunlievitys kuuluu potilaan voinnista huolehtimiseen.

Verestä eturauhaseen siirtymistä rajoittava kudoseste vaikeuttaa monien lääkkeiden pääsyä tulehduspaikkaan. Este voi säilyä toimivana etenkin kroonisessa tulehduksessa. Siksi lääkkeen tulee saavuttaa riittävä pitoisuus itse eturauhasessa. Herkkyystuloksen tulkinnassa käytetään veren eikä virtsan lääkeherkkyysrajoja.

Eturauhastulehdusta sairastaneiden koirien viljelyistä 29 % oli vastustuskykyisiä yhdelle mikrobilääkkeelle. Vähintään kahdelle lääkkeelle vastustuskykyisiä oli 52 %. Esimerkiksi klindamysiini ja makrolidit eivät sovellu sokkona valituiksi lääkkeiksi tavallisia gramnegatiivisia aiheuttajia vastaan.

Paiseet ja samanaikainen liikakasvu

Suuret eturauhaspaiseet hoidetaan yleensä kirurgisesti tyhjentämällä. Tyhjennetyn ontelon käsittelyyn voidaan käyttää vatsaontelon rasvaista vatsapaitaa. Paise voidaan joissakin tilanteissa tyhjentää myös ihon läpi ultraääniohjauksessa. Pelkkään lääkehoitoon turvautuvan paisehoidon onnistuminen on epävarmempaa.

Pitkäaikaisen tulehduksen yhteydessä myös hyvänlaatuinen liikakasvu tarvitsee hoitoa. Pelkkä mikrobilääkitys ei tällöin tavallisesti ratkaise ongelmaa. Kastraatiota harkitaan infektion saatua rauhoittumaan. Kastraatio pienentää hyvänlaatuisesti suurentunutta eturauhasta.

Liikakasvua voidaan hallita myös hormonaaliseen vaikutukseen kohdistuvalla lääkehoidolla. Tällaiset vaihtoehdot toimivat huonommin, jos rauhasessa on kystia tai paiseita. Kastraatio ei itsessään muuta tarvittavan mikrobilääkkeen valintaa. Myös lisääntymiskyvyn säilyttämisen tarve vaikuttaa liikakasvun hoidon valintaan.

Finasteridilla voidaan hoitaa liikakasvua säilyttäen normaali testosteronipitoisuus. Hoidon ei ole todettu heikentävän siemennesteen laatua, hedelmällisyyttä tai sukupuoliviettiä. GnRH-agonisti-implantin vaikutusaikana siittiötuotanto ja hedelmällisyys sen sijaan keskeytyvät.

Hoitovasteen varmistaminen

Virtsasta tai eturauhasnesteestä suositellaan uutta viljelyä 2–4 viikon kuluttua mikrobilääkityksen päättymisestä. Eturauhasen koko ja sisäinen rakenne tarkistetaan tarvittaessa ultraäänellä 8–12 viikon kuluttua hoidosta. Siemennesteen laatu paranee useimmilla koirilla bakteeritulehduksen rauhoittuessa.

Kesken hoidon tehtäviä rutiininomaisia virtsan tai eturauhasnesteen viljelyjä ei suositella.

Huono alkuvaste johtaa diagnoosin ja hoitosuunnitelman uuteen arvioon. Jatkotutkimuksiin voi kuulua uusi kudos- tai nestenäyte viljelyä ja solututkimusta varten. Eturauhasen kokoakin seurataan kliinisen voinnin rinnalla.

Ennaltaehkäisy

Kastraatiota suositellaan bakteeriperäistä eturauhastulehdusta sairastavalle urokselle, jota ei aiota käyttää jalostukseen. Samanaikaisen hyvänlaatuisen liikakasvun hallinta kuuluu kroonisen tulehdusongelman ratkaisemiseen. Tuontikoirille ja siitokseen käytettäville ulkomaisille koirille suositellaan Brucella canis -vasta-ainetutkimusta.

Brucella canis -tartunnan riski on Suomessa vähäinen. Tartunnan saanut uros voi kuitenkin levittää bakteeria etenkin astutuksessa. Bakteereja voi erittyä runsaasti siemennesteeseen. Bruselloosi voi tarttua myös ihmiseen.

Todettua bruselloosia sairastavan koiran kontakteja muihin koiriin tulee välttää.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa kuume, ruokahalu, kipuun viittaava käytös ja virtsaamiskerrat. Merkitse, näkyykö verta virtsassa vai tuleeko eritettä virtsaputken suulta myös virtsaamisten välillä. Kerro aiemmista virtsatieinfektioista, kastraatiosta, hormonaalisista hoidoista ja käytetyistä mikrobilääkkeistä. Mainitse myös, onko koira tuotu ulkomailta tai käytetty astutuksiin ulkomaisten koirien kanssa.

Kysy, millä näytteellä bakteerin sijainti ja lääkeherkkyys selvitetään. Sovi kontrollinäytteiden ja mahdollisen ultraäänitutkimuksen ajankohta jo hoidon alussa. Pyydä toimintaohje, jos kipu, kuume tai virtsaamisvaikeus palaa. Jos jalostuskäyttö on suunnitelmissa, käy läpi sekä siemennesteen tutkimisen tarve että liikakasvun hoidon vaikutus lisääntymiskykyyn.

Brucella canis -bakteerin viljelyyn liittyy laboratorion henkilökunnan työturvallisuusriski.

Usein kysyttyä

Voiko koiralla olla eturauhastulehdus ilman kuumetta?

Krooninen bakteeriperäinen eturauhastulehdus voi olla hyvin vähäoireinen. Ainoaksi merkiksi voi jäädä virtsatieinfektioiden toistuminen. Akuuttiin muotoon sen sijaan liittyy tavallisesti huonovointisuutta, vatsakipua ja kuumetta. Myös rauhasen koko ja muoto voivat harvoin olla normaalit tulehduksesta huolimatta.

Riittääkö virtsanäyte diagnoosiin?

Virtsaviljely on tärkeä osa tutkimusta. Virtsan ja eturauhasen bakteerilöydökset voivat kuitenkin erota toisistaan. Jos eturauhastulehdusta epäillään vahvasti mutta virtsaviljely on negatiivinen, näytettä voidaan tarvita itse rauhasesta. Näytteenottotapa valitaan muun muassa koiran kivun perusteella.

Onko eturauhastulehdus sama kuin eturauhasen liikakasvu?

Hyvänlaatuinen liikakasvu on ikään liittyvää eturauhasen suurenemista, joka ei ole syöpää. Eturauhastulehduksen aiheuttaa koiralla tavallisesti bakteeri. Sairaudet voivat esiintyä samanaikaisesti, sillä krooninen tulehdus liittyy usein liikakasvuun. Liikakasvun hoitaminen kuuluu silloin myös tulehduksen hoitoon.

Tarvitaanko eturauhaspaiseeseen leikkaus?

Suuret paiseet hoidetaan yleensä kirurgisesti tyhjentämällä. Joissakin tilanteissa tyhjennys onnistuu ultraääniohjatulla neulalla ihon läpi. Pelkkään lääkitykseen vastaaminen on epävarmempaa. Hoidossa huomioidaan myös samanaikainen hyvänlaatuinen liikakasvu. Infektion rauhoituttua voidaan lisäksi harkita koiran kastraatiota.

Tarttuuko eturauhastulehdus ihmiseen tai toiseen koiraan?

Brucella canis on yksi eturauhastulehduksen mahdollisista aiheuttajista. Se voi tarttua koirasta ihmiseen. Tartunnan saanut uros levittää sitä erityisesti astutuksessa. Suomessa tartuntariski on vähäinen. Lyhyessä kontaktissa tartunta ei siirry herkästi eläimeen tai ihmiseen.