Kaulavamma koiralla – oireet, ensiapu ja hoito

Yleiskuvaus

Iho ei paljasta koko vauriota

Purema voi repiä, venyttää, murskata tai irrottaa kaulan ihoa ja sen alla olevia kudoksia. Elintärkeät rakenteet sijaitsevat kaulalla lähellä toisiaan. Siksi pinnallisen näköinen jälki voi liittyä hengenvaaralliseen syvään vammaan.

Kaulan puremavammoihin voi liittyä kurkunpään halvaus, henkitorven puhkeama tai ilmaa keuhkojen välisessä tilassa eli välikarsinassa. Ihonalaiseen kudokseen vuotanut ilma aiheuttaa ihonalaista emfyseemaa eli ilmapöhöä. Löydös antaa aiheen selvittää myös syvien hengitys- ja ruoansulatusrakenteiden vaurioita.

Kurkunpään halvauksessa äänihuulten alue ei avaudu normaalisti sisäänhengityksessä. Se voi ahtauttaa hengitystietä osittain. Vamma voi olla toispuolinen tai molemminpuolinen.

Tutkituista 5 kurkunpään halvausta sairastaneesta puremapotilaasta 3:lla halvaus oli molemminpuolinen. Kahdella eli 2 koiralla se oli toispuolinen.

Kieliluusto tukee kielen ja kurkunpään asentoa. Nieltäessä kieliluusto ja kurkunpää liikkuvat eteenpäin. Kurkunkansi peittää samalla kurkunpään aukkoa. Tämän alueen vaurio voi siis vaikuttaa hengittämisen lisäksi nielemiseen.

Syyt

Purema, isku tai suun kautta tunkeutuva esine

Toisen eläimen purema ja ravistelu voivat aiheuttaa sekä lävistäviä että ihon alla piileviä kaulavammoja. Puremahaavaan kulkeutuu suun bakteereita. Purema voi jättää kaulahaavaan myös kuollutta lihaskudosta.

Tylppä isku voi vahingoittaa kaulan rakenteita myös ilman puremaa. Merkittävässä traumassa huomioidaan myös mahdollinen kaularangan vaurio. Luu- ja hermovamma vaatii oman tutkimuksensa pehmytkudosvamman rinnalla.

Kepin pureskelu tai noutaminen voi aiheuttaa suun ja nielun lävistävän vamman. Tällaisen vamman, vaeltavan vierasmateriaalin tai ulkoisen kaulahaavan seurauksena voi kehittyä kaulan paise.

Turvotus, hermovaurio ja hengitystien ahtautuminen

Kurkunpään turvotus ja tulehdus voivat heikentää hengitystoimintaa. Kurkunpäätä liikuttava hermo voi vaurioitua puremassa. Kurkunpään halvauksen taustalla voi siten olla sekä tilapäistä että pysyvää toimintahäiriötä. Tarkka vauriomekanismi vaikuttaa hoidon valintaan.

Riskitekijät

Kaulan alueen haavojen osuudeksi koirien puremavammoista on raportoitu noin 20–29 %. Keskikokoisilla ja suurilla koirilla kaula on kuvattu tavallisimmaksi puremahaavan sijainniksi. Luku ei kuvaa kaikkien kaulavammojen yleisyyttä.

Pureman jälkeistä kurkunpään halvausta sairastavien 5 koiran ryhmässä iän mediaani oli 7 vuotta ja vaihteluväli 2–13 vuotta. Painon mediaani oli 11,2 kiloa ja vaihteluväli 2,2–24,6 kiloa. Vakava hengitystievamma ei siis rajoittunut yhteen kokoluokkaan tässä pienessä potilasryhmässä.

Kaikkien 5 koiran terveydentila oli kuvattu normaaliksi ennen purematapaturmaa.

Tyypilliset oireet

Kaulavamman oireet riippuvat vaurioituneesta rakenteesta. Mahdollisia havaintoja ovat:

• Hengitysvaikeus tai poikkeava sisäänhengitysääni.
• Kaulan turvotus ja arkuus.
• Verenvuoto haavasta tai verinen kuola.
• Nielemisvaikeus ja suun kipu etenkin lävistävän nieluvamman jälkeen.
• Lisääntynyt kuolaaminen, yökkäily tai yskiminen.
• Myöhemmin ilmaantuva kaulan patti tai erittävä aukko.

Kaulan paiseeseen voi liittyä kuumetta, vaisuutta ja ruokahaluttomuutta. Ihonalainen ilma voi tuntua eläinlääkärin tunnustelussa. Yhdessä tapauksessa vakavaan kaulavammaan liittyi laaja mustelma, vaikka iho ei ollut puhjennut.

Vakavan kurkunpää- ja kieliluuvamman saaneella koiralla on kuvattu myös levottomuutta ja kyvyttömyyttä kävellä.

Kurkunpään halvausta sairastaneiden 5 koiran sarjassa 1 koira ohjattiin jatkohoitoon vasta 5 päivän kuluttua yleisvoinnin ja hengityksen huononnuttua.

Komplikaatiot ja seuraukset

Hengitystien tukos, verenvuoto ja infektio

Henkitorven puhkeama tai kurkunpään toimintahäiriö voi vaikeuttaa hengittämistä. Kaulalaskimo voi revetä pureman seurauksena. Hoitamaton puremahaavan bakteeri-infektio voi pahimmillaan johtaa verenmyrkytykseen.

Suuri kaulapaise voi siirtää henkitorvea sivuun. Kaulapaiseen yhteydessä voidaan tarvita kiireellistä hengitysputken asettamista. Myös ruokatorven vaurio on mahdollinen kaulapureman seuraus.

Kurkunpään halvaus voi jäädä pysyväksi

Trauman jälkeinen kurkunpään halvaus voi olla ohimenevä tai pysyvä. Eräällä koiralla toispuolinen halvaus jatkui vielä 4 kuukauden kontrollissa. Henkitorven leikkauskohtaan voi kehittyä arpeutumista tai paikallista ahtautumista. Siksi hyvältä vaikuttava hengittäminen ei aina päätä vamman seurantaa.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Koko koira ja hengitystien toiminta tutkitaan

Aluksi arvioidaan hengitystiet, hengitys, verenkierto ja verenvuoto. Kaulan lisäksi tutkitaan muut samanaikaiset vaurioalueet. Tarkka haavatutkimus vaatii usein rauhoitusta ja karvojen ajelua. Hengityksen turvaaminen suunnitellaan ennen tätä toimenpidettä.

Vaarallinen kaulavamma on mahdollinen, vaikka koiralla ei olisi neurologisia puutosoireita. Myös kaikkien kurkunpään halvausta sairastaneiden 5 puremapotilaan neurologinen tutkimus oli muuten normaali. Kävelykyky ei siten kerro kurkunpään, henkitorven tai verisuonten eheydestä.

Kuvantaminen ja tähystys

Kaulan ja rintakehän röntgenkuvissa voidaan nähdä ihonalaista ilmaa tai ilmaa välikarsinassa. Myös kieliluuston murtuma voi tulla näkyviin. Kaulan paiseen tai vierasesinevamman selvittelyssä voidaan käyttää ultraääntä, CT:tä tai magneettikuvausta.

Kurkunpään liike arvioidaan tähystyksessä. Samalla voidaan tutkia henkitorvi ja ruokatorvi niiden vaurioiden varalta. Valikoidussa 5 koiran ryhmässä henkitorvi oli vaurioitunut 3 koiralla. Ruokatorven vamma todettiin 1 koiralla. Näitä osuuksia ei sovelleta kaikkiin kaulan puremiin.

Runsaasti märkää erittävästä haavasta voidaan ottaa bakteeriviljely sopivan antibiootin valitsemiseksi. Myös vanhempi puremahaava voi tarvita viljelyn ja herkkyystutkimuksen. Verikokeilla arvioidaan muun muassa verenmenetystä ja koiran yleistilaa.

Kaulan paisetta sairastaneiden 82 leikatun koiran joukossa vierasmateriaalia löytyi leikkauksessa vain 5 koiralta eli 6 %:lta. Vierasesineen puuttuminen löydöksistä ei siten tarkoita, ettei syvää paisetta olisi ollut.

Hoito

Hengitystie ja verenkierto turvataan

Hengitysvaikeuksissa koira voi tarvita lisähappea jo ennen tarkempia tutkimuksia. Hengitystie voidaan joutua varmistamaan intubaatiolla eli hengitysputken asettamisella henkitorveen. Kurkunpään halvausta sairastaneista 5 koirasta 4 leikattiin. Näistä 2 tarvitsi tilapäisen henkitorviavanteen hengitystä varten. Kivunlievitys kuuluu puremavamman hoitoon. Eläinlääkäri valitsee hoidon vaurion ja hengitystoiminnan perusteella.

Haavan puhdistus ja korjaava leikkaus

Kaulahaavan hoitoon voi kuulua laaja karvojen ajelu, puhdistus, haavan tutkiminen ja kuolleen kudoksen poistaminen. Vaurioitunut suoni voidaan joutua sulkemaan kirurgisesti. Henkitorven puhkeama voidaan ommella kiinni. Tarvittavat toimenpiteet riippuvat siis siitä, mitkä kaulan rakenteet ovat rikkoutuneet.

Kurkunpään ja kieliluuston vaikeassa vammassa voidaan korjata myös revenneitä lihaksia ja luun murtumia. Ruokintaletku voi turvata ravinnon saannin toipumisen aikana. Hengitys- tai ruokintaletkun käyttö edellyttää yksilöllisiä hoito-ohjeita.

Syvä haava voidaan jättää aluksi avoimeksi ja sulkea vasta kudosten puhdistuttua. Ontelosta poistuvaa eritettä voidaan johtaa ulos dreenin avulla. Aktiivisesti vuotavalle tai ilmaa vuotavalle alueelle ei sovellu alipaineimuun perustuva dreeni.

Antibioottihoito kuuluu usein puremavamman hoitoon. Valintaa voidaan tarkentaa bakteeriviljelyn ja herkkyystutkimuksen avulla. Lääkkeet määrää eläinlääkäri.

Kurkunpään halvauksen hoito valitaan oireiden mukaan

Kurkunpään halvaus ei kaikissa tapauksissa vaadi leikkausta, jos hengitysvaikeutta ei ole. Paheneva hengitysvaikeus voi sen sijaan vaatia kirurgista korjausta. Neljästä leikatusta koirasta 2:lle tehtiin kurkunpään ruston sivuttaiskiinnitys hengitystilan lisäämiseksi. Pienen henkitorvirepeämän hoito voi joskus onnistua ilman korjausleikkausta, jos ilmavuoto on vakaa eikä hengitys vaikeudu. Tämä ratkaisu edellyttää eläinlääkärin tutkimusta ja seurantaa.

Sairaalahoito ja toipumisennuste

Kurkunpään halvauksesta kärsineiden 5 kaulapuremapotilaan ryhmässä sairaalahoito kesti 2–10 päivää. Kotiutumisen jälkeen tutkituilla 3 koiralla hengitys ja yleistutkimus olivat normaalit 4–6 kuukauden kohdalla. Muiden 2 koiran omistajat kuvasivat hengitystoimintaa erinomaiseksi puhelinseurannassa 1–6 kuukauden kohdalla. Pieni, valikoitu sarja osoittaa toipumisen mahdollisuuden, mutta ei anna kaikkien kaulapuremien paranemisprosenttia.

Kaulan kroonista paisetta sairastavien 82 leikatun koiran ryhmässä hoitotulos oli onnistunut 92,7 %:lla. Uusiutuminen todettiin tai sitä epäiltiin 6 koiralla eli 7,3 %:lla. Nämä luvut koskevat paisehoitoa, eivät tuoreiden henkitorvi- tai verisuonivammojen ennustetta.

Samassa 82 koiran paisehoitoryhmässä uusi leikkaus uusiutuman vuoksi tehtiin 4 koiralle eli 4,9 %:lle. Leikkaushaavan paranemiseen liittyviä komplikaatioita todettiin 9 koiralla eli 10,9 %:lla. Niiden vuoksi lisäleikkaus tarvittiin 5 koiralle eli 6 %:lle koko ryhmästä.

Ennaltaehkäisy

Koiran vapaata kuljeskelua vältetään ja sitä pidetään ulkona hallinnassa hihnalla. Tuntematonta vapaana liikkuvaa koiraa ei lähestytä oman koiran kanssa. Nuorena aloitettu peruskoulutus ja hallittu totuttaminen muihin koiriin voivat vähentää tappelutilanteita.

Kepin sijaan noutoleikkiin valitaan tarkoitukseen sopiva lelu, koska puukeppi voi aiheuttaa lävistävän nieluvamman. Autossa koira kiinnitetään asianmukaisiin turvavaljaisiin tai kuljetetaan kiinnitetyssä häkissä. Kiinnitystä ei tehdä kaulapannasta.

Tappelun jälkeen koira tutkitaan piilossa olevien puremahaavojen varalta.

Tärkeää koiranomistajalle

Ensiapu ja kuljetus

Voimakkaasti vuotavaa haavaa voidaan painaa suoraan puhtaalla sidetaitoksella. Kaulan tai pään alueen suoja ei saa rajoittaa hengitystietä tai hengittämistä. Hengitystien ahtautumisesta kärsivälle koiralle ei laiteta kuonokoppaa. Hengitykselle sallitaan koiran helpoimmaksi kokema asento. Järjestä kuljetus eläinlääkäriin ja kerro jo etukäteen hengitysvaikeudesta tai runsaasta vuodosta.

Seuraa haavaa, hengitystä ja nielemistä

Hoidon jälkeen haava pidetään puhtaana ja kuivana. Nuoleminen estetään koiran vamman ja hoito-ohjeen mukaisesti. Punoitus, kuumotus, erite ja kipu ovat syitä ottaa yhteyttä hoitavaan eläinlääkäriin. Paksu tai pahanhajuinen erite ja turvotuksen lisääntyminen edellyttävät arviota.

Hengitysvaikeuden palaamisesta ilmoitetaan heti. Myös jatkuva nielemisvaikeus tai yskiminen arvioidaan kontrollissa. Sovittua ruokinta- tai letkuruokintaohjetta noudatetaan, kunnes hoitava eläinlääkäri muuttaa suunnitelmaa. Omatoimisia muutoksia hengitysputkeen, dreeniin tai ruokintaletkuun vältetään.

Usein kysyttyä

Voiko pieni kaulan puremahaava olla vaarallinen?

Koiran kulmahampaat voivat tehdä syvän ontelon ihon alle. Hengitystievamma on mahdollinen myös ilman selvää ihon läpäisevää haavaa. Siksi kaulan purema arvioidaan eläinlääkärissä. Hengitysvaikeus, runsas verenvuoto tai nopeasti huononeva yleisvointi ovat kiireellisiä oireita.

Miksi kaulavamman jälkeen hengitys voi muuttua äänekkääksi?

Kurkunpään turvotus ja tulehdus voivat heikentää ilmankulkua. Purema voi vaurioittaa myös kurkunpäätä liikuttavaa hermoa. Halvautunut kurkunpää ei avaudu sisäänhengityksessä normaalilla tavalla. Äänekkään tai vaikeutuvan hengityksen syy selvitetään siksi viipymättä eläinlääkärissä.

Tarvitseeko jokainen kaulapurema leikkauksen?

Hoito riippuu vauriosta ja hengitystoiminnasta. Pieni henkitorvirepeämä voi joissakin tapauksissa parantua ilman korjausleikkausta, jos ilmavuoto ei lisäänny eikä hengitys vaikeudu. Paheneva hengitysvaikeus voi kuitenkin vaatia leikkaushoitoa. Ratkaisu tehdään tutkimusten perusteella, eikä haavan ulkonäöstä kotona.

Voiko kaulalle tulla paise vasta myöhemmin?

Kaulan paise voi seurata nielun lävistävää vammaa, vaeltavaa vierasesinettä tai ulkoista kaulahaavaa. Pitkittyneessä tapauksessa oireena voi olla kaulan turvotus tai erittävä aukko. Myöhemmin ilmestyvä patti, kuume tai nielemiskipu on siksi aihe uuteen eläinlääkärin tutkimukseen.

Miten kaulahaavaa hoidetaan kotona?

Haava pidetään puhtaana ja kuivana, ja nuoleminen estetään. Punoituksesta, kuumotuksesta, eritteestä tai kivusta ilmoitetaan hoitavaan eläinlääkäriin. Kaulan suojan ei saa antaa vaikeuttaa hengittämistä. Yksilöllinen puhdistus-, lääkitys- ja ruokintaohje saadaan kotiutettaessa.