Anemia koiralla – oireet, syyt ja hoito

Yleiskuvaus

Regeneratiivisessa anemiassa luuydin korvaa menetettyjä punasoluja lisäämällä niiden tuotantoa. Luuytimestä vapautuu verenkiertoon nuoria punasoluja, joita kutsutaan retikulosyyteiksi. Tyypillisiä regeneratiivisen anemian syitä ovat verenvuoto ja hemolyysi eli punasolujen ennenaikainen hajoaminen.

Ei-regeneratiivisessa anemiassa punasolutuotanto ei lisäänny elimistön tarpeen mukaisesti. Äkillisen verenhukan jälkeen luuytimen vaste näkyy veressä yleensä vasta 3–5 päivän kuluessa. Hitaasti kehittyvän anemian oireet voivat olla vaikeammin huomattavia, koska elimistö ehtii sopeutua tilanteeseen.

Pitkäaikaiseen tulehdussairauteen liittyvä anemia on tavallisesti lievä tai kohtalainen. Punasolujen määrä ja verihiutaleiden määrä voivat pienentyä yhtä aikaa Evansin oireyhtymässä.

Syyt

Veren menetys

Vamma tai leikkaukseen liittyvä verenvuoto voi aiheuttaa nopeasti anemian. Vatsaonteloon voi vuotaa verta esimerkiksi pernan kasvaimen revettyä. Mahalaukun tai suoliston haavaumasta vuotava veri ei aina näy ulospäin. Pitkään jatkuva verenvuoto voi vähitellen tyhjentää elimistön rautavarastot. Ancylostoma caninum -hakamato voi aiheuttaa pennulle anemian imemällä verta ja vaurioittamalla suolen pintaa.

Veren hyytymisen häiriö voi aiheuttaa vuotoa ilman näkyvää vammaa.

Punasolujen hajoaminen

Immuunivälitteisessä hemolyyttisessä anemiassa eli IMHA:ssa elimistön vasta-aineet kohdistuvat omiin punasoluihin. IMHA voi liittyä infektioon tai kasvaimeen. Punasoluissa lisääntyvät Babesia-alkueläimet voivat aiheuttaa hemolyyttisen anemian. Myös sipuli tai valkosipuli voi aiheuttaa punasolujen hajoamista.

Arviolta 75–87 % koirien IMHA-tapauksista on idiopaattisia, jolloin laukaisevaa syytä ei löydetä. Punasolujen hajoaminen alkaa sipulimyrkytyksessä tyypillisesti 3–5 päivän kuluttua altistuksesta. Sinkkiä sisältävä vierasesine, esimerkiksi nielty kolikko, voi aiheuttaa hemolyyttistä anemiaa.

Punasolujen vähäinen tuotanto

Kroonisessa munuaissairaudessa munuaiset voivat tuottaa tavallista vähemmän erytropoietiinia, joka stimuloi punasolujen muodostumista. Pitkäaikainen tulehdus voi heikentää luuytimen kykyä tuottaa uusia punasoluja. Jos luuytimen toiminta häiriintyy laajasti, punasolujen lisäksi myös valkosolut ja verihiutaleet voivat vähentyä.

Pitkäaikaisen tulehduksen aikana rautaa voi olla vähemmän käytettävissä hemoglobiinin muodostukseen. Joillakin suursnautsereilla B12-vitamiinin imeytymishäiriö voi aiheuttaa anemiaa. Luuytimen normaalien solujen korvautuminen arpikudoksella voi heikentää verisolujen muodostumista.

Riskitekijät

IMHA:ssa kohonnutta sairastumisriskiä on kuvattu muun muassa cockerspanieleilla ja suomenpystykorvilla. Nartut ovat yliedustettuina immuunivälitteistä hemolyyttistä anemiaa sairastavien koirien joukossa. Basenjilla voi esiintyä perinnöllistä pyruvaattikinaasin puutosta, joka lyhentää punasolujen elinikää. Englanninspringerspanielilla voi esiintyä toisen punasoluentsyymin, fosfofruktokinaasin, puutosta.

Nuorilla eläimillä on pienet rautavarastot. Verta imevä hakamato voi aiheuttaa pennulle vakavan anemian jo 1–2 viikon iässä, jos tartunta on saatu emän maidosta. Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksena voi ilmetä ruoansulatuskanavan haavaumia, jotka voivat vuotaa verta.

Immuunivälitteiseen hemolyyttiseen anemiaan sairastuneiden koirien keski-ikä on ollut noin 6 vuotta. Matkustaminen alueelle, jolla esiintyy Babesiaa levittäviä punkkeja, lisää tartunnan mahdollisuutta.

Tyypilliset oireet

Oireiden voimakkuuteen vaikuttaa se, miten nopeasti anemia on kehittynyt.

• Ikenet ja muut limakalvot voivat näyttää tavallista vaaleammilta.
• Koira voi väsyä lenkillä tavallista nopeammin.
• Koira voi olla voimaton tai liikkua haluttomasti.
• Ruokahalu voi heiketä pitkittyneessä anemiassa.
• Sydän voi lyödä tavallista nopeammin etenkin akuutin verenhukan yhteydessä.
• IMHA:ta sairastavan koiran hengitys voi tihentyä.
• Punasolujen hajotessa limakalvot tai iho voivat kellastua.

Hemolyyttisessä anemiassa hemoglobiinia voi erittyä virtsaan, joka saattaa muuttua tummanpunaiseksi. Musta, tervamainen uloste voi olla merkki verenvuodosta mahalaukussa tai ohutsuolessa.

Verenpaine voi laskea nopeasti, jos anemia johtuu äkillisestä verenhukasta. Eläinlääkäri voi kuulla sydämen sivuäänen joillakin aneemisilla koirilla. Kun IMHA:n lisäksi verihiutaleet vähenevät, ihossa tai limakalvoilla voi näkyä pieniä pistemäisiä verenpurkaumia.

Komplikaatiot ja seuraukset

Jos nopeasti menetetyn veren osuus ylittää 30–40 %, seurauksena voi ilman pikaista hoitoa olla sokki ja kuolema. Punasolujen hajoamisessa vapautuva hemoglobiini voi vahingoittaa munuaisia, kun sitä erittyy virtsaan. Immuunivälitteisessä hemolyyttisessä anemiassa veritulppien vaara on suurentunut. Veritulppa voi tukkia keuhkojen verisuonen. IMHA:n kuolemanriski on suurimmillaan hoidon ensimmäisten 2 viikon aikana.

Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia uusiutuu noin 11–23 %:lla sitä sairastaneista koirista.

Monikeskustutkimuksessa seurattiin 858 koiraa, jotka saivat luovutettuja verituotteita. Akuutti haittavaikutus kirjattiin 8,9 %:ssa tutkimuksen punasoluvalmisteiden siirroista. Punasoluvalmisteen siirtoon liittynyt yleisin haittavaikutus oli kuume ilman punasolujen hajoamista.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Verenkuva ja luuytimen vaste

Anemia voidaan todeta verenkuvasta esimerkiksi punasolujen, hemoglobiinin tai hematokriitin pienentyneen arvon perusteella. Samasta näytteestä tutkitaan, onko punasolujen lisäksi myös verihiutaleiden tai valkosolujen määrä poikkeava. Retikulosyyttien lukumäärä auttaa arvioimaan, kuinka voimakkaasti luuydin reagoi anemiaan. Anemiaan suhteutettu retikulosyyttiosuus yli 1 % viittaa luuytimen korjausvasteeseen.

Jos anemia on alkanut vasta 2–3 päivää sitten, retikulosyyttien määrä ei välttämättä ole ehtinyt nousta. Verisivelystä eläinlääkäri voi tarkistaa punasolujen muodon ja etsiä niissä eläviä loisia. Raudanpuutteeseen viittaa se, että punasolut ovat keskimäärin tavallista pienempiä.

Punasolujen paakkuuntuminen voi vääristää analysaattorin laskemaa hematokriittiä. Tällöin punasolujen tilavuusosuus voidaan mitata erikseen linkoamalla verinäyte.

Verenhukan, hemolyysin ja tuotantohäiriön selvittäminen

Punasolujen hajoaminen voi suurentaa veren bilirubiinipitoisuutta. Sferosyytit ovat pieniä, pyöristyneitä punasoluja, joiden näkyminen verisivelyssä voi tukea epäilyä IMHA:sta. Suoralla Coombsin kokeella etsitään punasoluihin sitoutuneita vasta-aineita tai komplementtijärjestelmän osia. IMHA:n diagnoosi edellyttää anemian lisäksi näyttöä punasolujen hajoamisesta sekä immuunivälitteisestä tuhosta.

Veren matala kokonaisvalkuaispitoisuus voi tukea epäilyä verenhukasta. Virtsa- ja verikokeilla voidaan arvioida munuaisten ja muiden elinten toimintaa. Jos luuytimen vaste jää heikoksi eikä anemian syy selviä, eläinlääkäri voi tutkia luuydinnäytteen.

Ruoansulatuskanavan verenvuotoa epäiltäessä ulostenäytteestä voidaan etsiä verta tai loisia. Jos koiralla on poikkeavia mustelmia tai verenvuotoa, eläinlääkäri voi mitata veren hyytymistä kuvaavia arvoja. Babesiaa voidaan etsiä verestä PCR-testillä, kun matkustus- tai altistushistoria sopii tartuntaan. Luuydinnäytteen ottamista varten koira rauhoitetaan tai nukutetaan.

Heinzin kappaleiksi kutsutut muutokset verisivelyssä voivat viitata punasolujen hapettumisvaurioon myrkkyaltistuksen seurauksena. Jos eläinlääkäri epäilee nieltyä sinkkiä sisältävää kolikkoa, röntgenkuvassa voidaan etsiä vierasesinettä mahalaukusta.

Hoito

Verensiirto ja akuutin verenhukan hoito

Voimakkaassa verenvuodossa koiran verenkiertoa voidaan tukea suonensisäisellä nestehoidolla tai verensiirrolla. IMHA:ssa punasolusiirto voi olla tarpeen, kun anemia heikentää kudosten hapensaantia. Verensiirtopäätökseen vaikuttavat anemian kehittymisnopeus ja koiran oireet. Yliopistollisen eläinsairaalan veripankissa koiraluovuttajilta tutkitaan veriryhmä ennen luovutusta. Vapaaehtoisten koiraluovuttajien verestä voidaan erottaa punasoluja vakavasti aneemisten potilaiden hoitoon.

Vastaanottajan veriryhmä kannattaa selvittää ennen verensiirtoa, jotta haitallisen reaktion vaara pienenee. Jos koira sai verituotteita yli 3 vuorokautta aiemmin, eläinlääkäri harkitsee luovuttajan ja vastaanottajan veren sopivuuskoetta. Sopivuuskokeessa tutkitaan, paakkuuntuvatko punasolut tai hajoavatko ne joutuessaan kosketuksiin toisen koiran seerumin kanssa.

IMHA-potilaalla punasoluvalmiste auttaa täydentämään punasolujen määrää kuormittamatta verenkiertoa kokoveren sisältämällä ylimääräisellä plasmalla.

Taustasyyn hoito ja seuranta

Immuunivälitteisessä hemolyyttisessä anemiassa eläinlääkäri hillitsee immuunijärjestelmän toimintaa lääkkeillä. IMHA:n yhteydessä voidaan tarvita veritulppia ehkäisevää lääkitystä. Jos anemian taustalla on hoidettavissa oleva infektio, myös se hoidetaan. Pitkäaikaisen verenvuodon aiheuttamassa raudanpuutteessa hoidetaan vuodon lähde.

Munuaissairauteen liittyvään anemiaan eläinlääkäri voi käyttää punasolujen muodostumista stimuloivaa lääkettä. Tällaisen hoidon aikana voidaan seurata verenpainetta, koska se voi nousta lääkkeen haittavaikutuksena. Täysin toipuneen IMHA-potilaan verenkuvaa voidaan seurata vielä 4 viikon ajan hoidon päätyttyä.

Todetun raudanpuutteen hoidossa eläinlääkäri voi täydentää rautavarastoja suun kautta annettavalla tai pistettävällä valmisteella. Jos hakamato on aiheuttanut vakavan anemian, loishoidon lisäksi voidaan tarvita punasolujen siirtoa tai rautalisää.

Munuaissairauteen liittyvän anemian lääkehoidossa voidaan tarvita lisärautaa, jotta muodostuvilla punasoluilla on käytettävissään riittävästi rautaa.

Ennaltaehkäisy

Sipulin ja valkosipulin lisäksi myös niitä sisältävät jauheet voivat aiheuttaa koiralle hemolyyttistä anemiaa. Säilyttämällä ihmisten ja eläinten lääkkeet koiran ulottumattomissa voidaan ehkäistä niiden joutumista koiran suuhun. Kahden tulehduskipulääkkeen yhtäaikainen käyttö lisää ruoansulatuskanavan haittojen riskiä. Tehokas punkkisuoja vähentää Babesia-tartunnan riskiä alueilla, joilla loista esiintyy.

Hakamatojen munien leviämistä ympäristöön voidaan vähentää keräämällä koiran ulosteet viipymättä. Puhtaat synnytys- ja imetystilat auttavat suojaamaan pentuja hakamatotartunnalta.

Tärkeää koiranomistajalle

Kerro eläinlääkärille, milloin koiran väsymys tai muu oireilu alkoi ja kuinka nopeasti se on pahentunut. Kerro mahdollisista myrkkyaltistuksista ja koiran käyttämistä lääkkeistä. Mainitse myös ulkomaanmatkat ja mahdollinen punkkialtistus. Jos koira on saanut aiemmin verensiirron, kerro siitä hoitavalle eläinlääkärille, sillä siirto voi vaikuttaa verisivelylöydöksiin. Ota eläinlääkäriin yhteys heti, jos koira muuttuu IMHA-hoidon jälkeen uudelleen kalpeaksi tai voimattomaksi.

Jos tulehduskipulääkettä käyttävän koiran uloste muuttuu mustaksi tai veriseksi, lopeta lääkkeen antaminen ja ota heti yhteyttä eläinlääkäriin.

Jos koira on syönyt sipulia tai valkosipulia, ota yhteys eläinlääkäriin heti, sillä punasolujen hajoamisen oireet voivat ilmaantua vasta usean päivän kuluttua.

Usein kysyttyä

Voiko koiralla olla anemia, vaikka ikenet näyttävät tavallisilta?

Hitaasti kehittyvä anemia voi näkyä aluksi lähinnä väsymyksenä tai heikkoutena. Se, kuinka selvästi koiran ikenet kalpenevat, riippuu osittain anemian voimakkuudesta. Verenkuvalla eläinlääkäri selvittää, onko koiran hemoglobiinipitoisuus, punasolumäärä tai punasolujen osuus veritilavuudesta tavallista matalampi.

Tarkoittaako anemia koiralla aina raudanpuutetta?

Anemia voi aiheutua veren menetyksestä, punasolujen hajoamisesta tai niiden vähäisestä tuotannosta. Raudanpuute johtuu koiralla useimmiten pitkään jatkuneesta verenvuodosta. Jos koiralla epäillään raudanpuutetta, eläinlääkäri selvittää, vuotaako verta jostain piilossa olevasta kohdasta.

Miksi punasoluarvo voidaan mitata uudelleen muutaman päivän kuluttua?

Äkillisen verenhukan jälkeen luuytimen vasteen näkyminen veressä vie yleensä 3–5 päivää. Alkuvaiheen näytteessä retikulosyyttien määrä voi siksi olla pieni. Uudessa verenkuvassa voidaan arvioida anemian voimakkuutta ja luuytimen vastetta yhdessä.

Tarvitseeko aneeminen koira aina verensiirron?

Verensiirtoa harkitaan, jos koiralla on merkkejä siitä, että kudokset saavat liian vähän happea. Eläinlääkäri ottaa huomioon myös sen, kuinka nopeasti anemia on kehittynyt, miten voimakkaat oireet koiralla on ja voidaanko sen tilaa seurata sairaalassa.

Mistä koiran tumma virtsa anemiassa voi johtua?

Punasolujen hajotessa verisuonissa vapautunutta hemoglobiinia voi päästä virtsaan. Virtsaan erittyvä hemoglobiini voi vahingoittaa munuaisia. Jos koiran ikenet samalla kalpenevat selvästi tai koira muuttuu äkillisesti voimattomaksi ja liikkuu haluttomasti, hakeudu heti päivystävälle eläinlääkärille.