LemmikkipäiväkirjaPäiväkirjaMuistosivu
Ruoansulatuselimet

Mykotoksikoosi (aflatoksikoosi) kissoilla: syyt, oireet ja ehkäisy

Mykotoksikoosi on myrkytystila, joka syntyy, kun kissan ruokaan joutuu homesienten tuottamia mykotoksiineja. Merkittävin muoto on aflatoksikoosi, jonka aiheuttavat Aspergillus flavus- ja muiden homesienten myrkyt saastuneessa ruoassa. Sairaus vaurioittaa maksaa ja ruoansulatuskanavaa, aiheuttaa vaikean myrkytystilan ja johtaa usein kuolemaan. Eläinlääketieteessä on kuvattu laajoja kissojen aflatoksikoosiepidemioita, jotka ovat liittyneet saastuneisiin teollisiin ruokiin.

8 min lukuaikaLähteet

Kissojen ruokaperäisiä myrkytysepidemioita ei pidä pitää automaattisesti aflatoksikoosina. Britanniassa vuonna 2021 tutkittuun laajaan kissojen verisolukatoon liittyi epäily trikotekeenien saastuttamasta ruoasta. Tämä on eri mykotoksiiniryhmä kuin aflatoksiinit. Kissojen aflatoksikoosin yleisyydestä suhteessa muihin homemyrkytyksiin on rajallisesti tietoa.

Kiireesti eläinlääkäriin

Ota heti yhteys eläinlääkäriin, jos epäiltyyn ruokaperäiseen altistumiseen liittyy jokin seuraavista:

  • keltaisuus, mustelmat tai selittämätön verenvuoto;
  • toistuva oksentelu, verinen ripuli tai nopeasti heikkenevä vointi;
  • vapina, horjuminen tai kouristelu;
  • romahtaminen, tajunnantason lasku tai hengitysvaikeus.

Lopeta epäillyn ruoan tarjoaminen. Hoitopaikan löydät eläinlääkärioppaasta.

Yleiskuvaus

Mykotoksiinit ovat kemiallisia aineita, joita muodostuu ruokaan, kun sitä säilytetään kosteassa ja lämpimässä. Vaarallisimpia ovat aflatoksiinit, okratoksiinit, trikotekeenit ja zearalenoni. Kissoilla aflatoksikoosi on yleisin, ja se näkyy äkillisenä tai kroonisena maksavauriona. Toksiinit kestävät kuumennusta eivätkä tuhoudu ruoan kypsennyksessä.

Yksittäisen mykotoksiinityypin yleisyyttä kissoilla ei pystytä päättelemään koirien tai tuotantoeläinten aineistosta.

Maksan aineenvaihdunta voi muuttaa aflatoksiinia soluja vaurioittavaksi yhdisteeksi. Se voi häiritä muun muassa valkuaisaineiden valmistusta, johon myös hyytymistekijöiden tuotanto kuuluu. Siksi maksavaurio ja verenvuototaipumus voivat liittyä samaan myrkytykseen.

Toksiineja voi muodostua jo raaka-aineen kasvupaikalla tai varastoinnissa, joten kyse ei aina ole omistajan kotona tapahtuneesta säilytysvirheestä. Kaikki homeet eivät tuota samoja myrkkyjä. Näkyvän homeen puuttuminenkaan ei takaa, ettei tuotteessa olisi aflatoksiineja.

Syyt

  • homesienillä saastuneen teollisen ruoan syöminen;
  • pilaantuneiden tai väärin säilytettyjen ruokien antaminen kissalle;
  • runsaasti viljaa sisältävät ruoat (homehtuvat herkemmin);
  • kuivaruoan heikko laatu tai virheelliset säilytysolot.

Pelkkä viljan esiintyminen ainesosaluettelossa ei osoita toksiinisaastumista. Mykotoksiineja voi esiintyä erilaisissa kasviraaka-aineissa, ja ratkaisevaa on todellinen saastuminen sekä sen määrä. Tuotteen yleinen laatumielikuva ei korvaa eräkohtaista tutkimusta, jos ruokaperäistä sairastumista epäillään.

Altistus voi tulla myös roskista, kompostista tai pilaantuneesta kotiruoasta. Joidenkin homeiden tuottamat toksiinit aiheuttavat erityisesti vapinaa ja kouristelua. Tämä oirekuva eroaa maksavaurioon painottuvasta aflatoksikoosista, vaikka molemmissa voi esiintyä myös ruoansulatusoireita.

Riskitekijät

  • Kissat, jotka syövät vain heikkolaatuista teollista ruokaa.
  • Kissat, jotka saavat ruokaa vaurioituneista tai vanhentuneista pakkauksista.
  • Kosteissa oloissa elävät kissat (home kasvaa nopeammin).
  • Kasvattamot ja löytöeläinkodit, joissa ruokaa ostetaan suuria määriä ja säilytetään pitkään.

Kosteus ja lämpö koskevat ennen kaikkea raaka-aineiden ja ruoan säilytysoloja, eivät kissan elinympäristöä sellaisenaan. Kosteassa asunnossa asuminen ei yksin osoita ruokaperäistä mykotoksikoosia. Kissojen riskiä ei myöskään voi luotettavasti päätellä yksin ruoan markkinointiluokasta. Suurten ruokamäärien varastoinnissa tärkeää on ehjä pakkaus, asianmukainen säilytys ja erien jäljitettävyys.

Tyypilliset oireet

Aflatoksikoosin äkillinen muoto:

  • äkillinen velttous ja syömättömyys;
  • oksentelu, ripuli;
  • keltaisuus (limakalvojen ja ihon kellastuminen);
  • verenvuototaipumus (pistemäiset verenpurkaumat, verinen uloste);
  • kouristukset, kooma.

Krooninen muoto:

  • vähittäinen laihtuminen;
  • himmeä turkki;
  • heikentynyt ruokahalu;
  • krooninen ripuli;
  • maksan suureneminen ja vatsan pullistuminen (askites).

Kaikki homemyrkyt eivät aiheuta samanlaista sairautta. Maksavaurioon liittyvää verenvuototaipumusta voi syntyä hyytymistekijöiden tuotannon häiriintyessä. Trikotekeenien yhteydessä taas voi vaurioitua luuytimen verisolutuotanto: silloin punasolujen, valkosolujen ja verihiutaleiden määrät vähenevät. Tätä usean verisolutyypin vähyyttä kutsutaan pansytopeniaksi.

Oireet voivat olla aluksi epämääräisiä, eikä keltaisuutta tai oksentelua tarvitse esiintyä jokaisella potilaalla. Toisaalta syömättömyys ja ripuli eivät yksin todista homemyrkytystä. Selvitä hoitopaikkaa varten, mitä kissa söi ja milloin, mutta älä viivytä hoitoon lähtöä ruoan tutkimiseksi kotona.

Komplikaatiot ja seuraukset

  • vaikea maksan vajaatoiminta;
  • maksakuolio;
  • verenmuodostuksen lama ja anemia;
  • toissijaiset infektiot heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi;
  • kissan kuolema vaikeassa taudissa.

Vaurion vaikeuteen vaikuttavat toksiini, altistumisen määrä ja kesto sekä eläimen kokonaistilanne. Kuolema ei ole kaikkien epäiltyjen altistumisten väistämätön seuraus, mutta vakava maksavaurio voi jäädä pitkäaikaiseksi. Altistumisen jatkuminen voi pahentaa tilannetta myös silloin, kun alkuoireet ovat vähäisiä.

Voimakas vapina voi aiheuttaa omia komplikaatioitaan, kuten ylikuumenemista ja lihasvauriota. Neurologisesti oireileva potilas tarvitsee siksi nopeaa tutkimusta ja oireiden hallintaa riippumatta siitä, onko ruokaperäinen toksiini vielä varmistettu.

Diagnoosi eläinlääkärissä

  • kliininen tutkimus ja esitiedot (yhteys ruokaan);
  • veren biokemia (kohonneet maksaentsyymit, bilirubiini);
  • hyytymistutkimukset (hyytymishäiriö);
  • maksan ultraääni (suureneminen, rakennemuutokset);
  • ruoan laboratoriotutkimus mykotoksiinien varalta.

Anna mahdollisimman tarkka ruokintahistoria: pääruoka, herkut, lisät, muiden perheenjäsenten tarjoamat ruoat ja mahdollinen pääsy roskiin. Mainitse myös, onko samasta pakkauksesta syöneillä muilla eläimillä oireita. Ota talteen tuotteen erätunnus, päiväys ja pakkausmerkinnät, koska sama tuotenimi ei yksin yksilöi valmistuserää.

Verenkuvasta arvioidaan myös eri verisolujen määriä, jos epäillään luuytimen vauriota tai verenvuodon seurauksia. Maksakokeet ja hyytymistutkimukset kertovat elinvaurion luonteesta, mutta eivät yksin osoita juuri tiettyä mykotoksiinia. Samankaltaisia löydöksiä voi syntyä muissa sairauksissa ja myrkytyksissä.

Ruokanäyte tutkitaan tarvittaessa sopivilla laboratoriomenetelmillä. Näytteen säilyttämisestä ja lähettämisestä pyydetään ohjeet hoitopaikasta tai tutkimuslaboratoriosta. Pidä epäilty ruoka alkuperäispakkauksessaan erillään käytettävistä ruoista ja lasten sekä eläinten ulottumattomissa. Älä anna sitä toiselle eläimelle kokeeksi.

Hoito ja seuranta

Tavallinen kuumentaminen ei ole luotettava tapa tehdä epäilyttävästä ruoasta turvallista. Homehtuneen osan poistaminen tai ruoan sekoittaminen puhtaaseen ruokaan ei ole ratkaisu myrkytysepäilyyn. Epäilty erä poistetaan käytöstä ja säilytetään tarvittaessa tutkimusta varten erillään eläinten ruoasta.

Hoidon ensimmäinen tavoite on lopettaa lisäaltistuminen ja tukea kissan elintoimintoja. Aflatoksiineille ei ole erityistä vastamyrkkyä. Hoito suunnitellaan todettujen häiriöiden mukaan: siinä voidaan korjata nestetasapainoa, hallita pahoinvointia ja tukea maksasairasta potilasta. Vakava verenvuoto tai verisolukato voi edellyttää sairaalahoitoa.

Vapinaa ja kouristelua aiheuttavassa myrkytyksessä tarvitaan oireita hallitsevaa lääkitystä ja ruumiinlämmön seurantaa. Eläinlääkäri arvioi, onko ruoansulatuskanavan puhdistamisesta enää hyötyä ja voidaanko se tehdä turvallisesti. Älä oksennuta kissaa kotona tai anna lääkehiiltä ilman ohjetta. Etenkin neurologisesti oireilevalla kissalla oksennusta voi joutua hengitysteihin.

Ravitsemuksesta huolehditaan sairauden ja syömiskyvyn mukaan. Epäiltyä tuotetta ei tarjota uudelleen ruokahalun testaamiseksi. Jos kissa ei syö turvallista korvaavaa ruokaa, ota yhteys hoitopaikkaan ravitsemussuunnitelmaa varten. Ruokaa ei pakoteta suuhun, vaan avustetun ravitsemuksen tarve arvioidaan erikseen.

Kontrolleissa seurataan vointia sekä tarpeen mukaan maksa-arvoja, verenkuvaa ja hyytymistä. Kotona kirjataan ruokahalu, oksentelu, ulosteen muutokset, verenvuoto ja poikkeava liikkuminen. Ilmoita uusista oireista myös hoidon aloittamisen jälkeen. Pelkkä epäillyn ruoan poistaminen ei osoita, että jo syntynyt elinvaurio olisi parantunut.

Ehkäisy

  • Käytä vain luotettavien valmistajien laadukkaita ruokia.
  • Säilytä ruoka kuivassa ja viileässä paikassa tiiviissä astioissa.
  • Älä anna kissalle vanhentunutta tai epäilyttävää ruokaa.
  • Osta pieniä pakkauksia, jotta ruoka ei ehdi seistä pitkään.
  • Jos huomaat myrkytyksen merkkejä, lopeta epäilyttävän ruoan käyttö ja ota heti yhteys eläinlääkäriin.

Säilytä kuivaruoan alkuperäispussi mielellään kannellisen, puhtaan säilytysastian sisällä. Näin erätiedot pysyvät tallessa. Jos ruoka kaadetaan astiaan, säilytä pakkaustiedot erikseen ja pese sekä kuivaa astia ennen uuden erän lisäämistä. Vanhojen rasva- ja murujäämien päälle ei lisätä jatkuvasti uutta ruokaa.

Pidä ruoka viileässä ja kuivassa paikassa, suojaa avattu pakkaus kosteudelta ja noudata valmistajan säilytysohjetta. Siirrä avattu märkäruoka ohjeen mukaan kylmään. Pese ruokakupit ja annosteluvälineet ja anna niiden kuivua. Märkää tai likaista kuppia ei käytetä ruoan kauhomiseen säilytysastiasta.

Estä pääsy kompostiin ja jätteisiin. Hävitä pilaantunut ruoka suljetusti niin, etteivät kissa, muut eläimet tai lapset pääse siihen käsiksi. Myrkytysepäilyssä varmista kuitenkin ensin, tarvitaanko jäljellä olevaa ruokaa tutkimuksiin. Säilytä myös ostotiedot, jos ne ovat saatavilla.

Tärkeää kissanomistajalle

Mykotoksikoosi ja erityisesti aflatoksikoosi on kissoille erittäin vaarallinen tila, joka liittyy saastuneeseen ruokaan. Muista: kalliskin teollinen ruoka voi sisältää toksiineja, jos säilytys- tai valmistusolot pettävät. Jos kissallesi ilmaantuu myrkytyksen oireita (keltaisuus, oksentelu, ripuli, velttous), vie se kiireesti eläinlääkäriin. Paras suoja on ruoan laadun ja säilytysolojen tarkka valvonta.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa eläinlääkärin hoitoa. Jos epäilet myrkytystä, ota heti yhteys eläinlääkäriin.

Usein kysyttyä

Voiko ruoka sisältää homemyrkkyjä ilman näkyvää hometta?

Voi. Esimerkiksi aflatoksiineja voi olla tuotteessa ilman silmin havaittavaa kasvustoa. Epäily arvioidaan ruokintahistorian, kissan tutkimusten ja tarvittaessa ruoan laboratorioanalyysin perusteella.

Voiko epäilyttävän ruoan pelastaa keittämällä?

Älä käytä kuumentamista turvallisuuden varmistamiseen. Mykotoksiinit voivat kestää tavallista ruoan kuumennusta. Epäiltyä tuotetta ei anneta kissalle eikä muille eläimille.

Sairastuvatko kaikki samasta pussista syöneet kissat samalla tavalla?

Eivät välttämättä. Vaikutuksiin liittyvät altistumisen määrä, kesto ja yksilölliset tekijät. Kerro eläinlääkärille kaikista samasta erästä syöneistä eläimistä, jotta myös niiden tutkimustarve voidaan arvioida.

Tassusen toimitus

Lähteet

Työkalut
Kissan oireetRokotusohjelmaMyrkyllistä vai ei?RotuluetteloMikä rotu sopii minulle?RuokalaskuriIkä ihmisvuosinaKaikki työkalut →