LemmikkipäiväkirjaPäiväkirja

Koiran sairaudet · Sydän ja verisuonet

Sydämen vajaatoiminta koiralla: oireet, tutkimukset ja hoito

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa vaikea sydänsairaus estää sydäntä ylläpitämästä normaalia verenkiertoa tai verisuonten painetta. Tavallisimmat oireet liittyvät nesteen kertymiseen keuhkoihin tai muualle elimistöön.

Tarkistettu 06.11.2026 · Tassusen toimitus

Koiran hengitystiheyden voi laskea, kun koira nukkuu rauhassa.

Kiireesti eläinlääkäriin

Hengitysvaikeus vaatii välitöntä arviota päivystyksessä.

  • Lähde päivystykseen, jos koiran vatsalihakset työskentelevät voimakkaasti jokaisella hengenvedolla.
  • Sinertävät ikenet tai kuono voivat kertoa vakavasta hapenpuutteesta.
  • Levossa suu auki hengittävä ja ilmaa haukkova koira tarvitsee kiireellistä hoitoa.
  • Äkillinen lyyhistyminen tai reagoimattomuus on syy lähteä päivystykseen.

Päivystystiedot löytyvät eläinlääkärioppaasta.

Yleiskuvaus

Sydänsairaus voi olla pitkään oireeton, koska sydän pystyy aluksi sopeutumaan tavallista suurempaan kuormaan. Sydämen laajentuminen voi aluksi auttaa kammiota pumppaamaan enemmän verta jokaisella supistuksella. Kun laskimoiden ja hiussuonten paine kasvaa liikaa, nestettä voi siirtyä verisuonista kudoksiin tai ruumiinonteloihin. Nesteen kertymiseen johtavaa vajaatoimintaa kutsutaan kongestiiviseksi sydämen vajaatoiminnaksi.

Vasemman puolen vajaatoiminnassa kohonnut paine välittyy keuhkojen verisuoniin ja voi aiheuttaa keuhkopöhön. Oikean puolen vajaatoiminnassa nestettä kertyy koiralla tavallisimmin vatsaonteloon. Joillakin koirilla merkittävin ongelma on liian vähäinen veren virtaus kudoksiin.

Syyt

Koiran vasemman puolen vajaatoiminnan tavallisin taustasyy on hiippaläpän rappeuma eli MMVD. Vuotavan hiippaläpän kautta osa verestä virtaa supistuksen aikana takaisin vasempaan eteiseen. Dilatoivassa kardiomyopatiassa sydänlihas supistuu tavallista heikommin. Synnynnäinen veren oikovirtaus voi kuormittaa sydäntä ja johtaa vajaatoimintaan.

Hiippaläppää tukevan jännerihman äkillinen repeämä voi nostaa vasemman eteisen painetta nopeasti. Pitkään jatkuessaan hiippaläpän vuoto voi johtaa siihen, että munuaiset pidättävät suolaa ja vettä. Nestekuormitus lisääntyy, jos sydän ei enää pysty sopeutumaan suurentuneeseen verimäärään.

Oikean puolen vajaatoimintaa voi aiheuttaa myös kolmiliuskaläpän vuoto, joka nostaa oikean eteisen ja laskimoiden painetta. Kammio voi paksuuntua, jos ahtautunut läppä tai muu este nostaa painetta, jota vastaan sydämen pitää pumpata.

Riskitekijät

Vajaatoiminnan riski liittyy sydänsairauden vaikeuteen eikä pelkästään koiran ikään. Hiippaläpän rappeuma yleistyy iän myötä etenkin pienikokoisilla koirilla. Hiippaläpän rappeumaa esiintyy arviolta noin joka kolmannella yli 10-vuotiaalla koiralla. Arvio koskee läppäsairautta, joka voi olla oireeton, vaikka sydämessä olisi jo muutoksia.

Cavalier kingcharlesinspanieli kuuluu hiippaläpän rappeumalle alttiisiin rotuihin. Isokokoisilla koirilla vajaatoiminnan taustalla voi olla dilatoiva kardiomyopatia, jota tavataan esimerkiksi dobermannilla ja tanskandoggilla. Kohonnut keuhkovaltimopaine voi kuormittaa oikeaa sydänpuoliskoa.

Läppärappeumassa myös sydämen oikealla puolella oleva kolmiliuskaläppä on muuttunut vähintään 30 %:ssa tapauksista. Cavalier kingcharlesinspanielilla läppämuutoksia voidaan havaita nuorempana kuin monilla muilla roduilla.

Tyypilliset oireet

Keuhkopöhön varhaismerkki voi olla tihentynyt hengitys, jota seuraa nesteen lisääntyessä työläs hengitys. Vajaatoiminta voi näyttää alkavan äkillisesti, vaikka muutokset olisivat kehittyneet vähitellen.

  • Nukkuva tai rauhassa lepäävä koira voi hengittää tavallista tiheämmin.
  • Koira voi liikkua levottomasti, jos hengittäminen on vaikeutunut.
  • Koira ei ehkä jaksa kulkea tai leikkiä yhtä pitkään kuin tavallisesti.
  • Keuhkopöhön yhteydessä osa koirista yskii.
  • Vatsa voi pyöristyä nesteen kertyessä vatsaonteloon.
  • Pitkittyneeseen vajaatoimintaan voi liittyä laihtumista.

Pyörtyminen voi liittyä samanaikaiseen sydänsairauteen tai rytmihäiriöön, eikä kohtaus itsessään osoita keuhkopöhöä. Jos hengitys on vaikeaa, koira voi ojentaa päätään ja kaulaansa saadakseen paremmin ilmaa.

Komplikaatiot ja seuraukset

Runsas neste keuhkoissa vaikeuttaa hapen siirtymistä hengitysilmasta vereen. Oikean puolen vajaatoiminnan yhteydessä maksa voi suurentua. Koiran lihasmassa voi vähentyä, vaikka vaa’alla näkyvä paino ei laskisi. Hyvin heikossa verenkierrossa verenpaine voi laskea niin paljon, että koiralle kehittyy sydänperäinen sokki.

Keuhkojen ympärille kertyvä neste voi rajoittaa keuhkojen laajenemista ja tehdä hengittämisestä työlästä. Oikean sydänpuoliskon vajaatoiminnassa kaulalaskimot voivat pullottaa. Voimakkaasti heikentynyt verenkierto voi viilentää koiran tassuja ja korvia.

Rekisteriseurannassa 445 koiralla oli hoidon jälkeen vakaa, hiippaläpän rappeumasta johtuva vajaatoiminta. Heistä 106:lla nesteen kertymiseen liittyneet oireet palasivat 180 päivän kuluessa. Suurempi vasen kammio liittyi uusiutumiseen, mutta mitta ei ennustanut sitä luotettavasti yksittäiselle koiralle.

Oikean sydänpuoliskon vajaatoiminta voi aiheuttaa myös raajojen tai muiden ääreisosien turvotusta.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Onko kyse sydänperäisestä nestekertymästä?

Eläinlääkäri selvittää, miten hengitys, jaksaminen ja muut oireet ovat muuttuneet. Sivuäänen kuuluminen yskivällä koiralla ei vielä osoita, että yskä johtuu vajaatoiminnasta. Pitkäaikainen keuhkoputkisairaus on koiralla tavallinen kroonisen yskän syy. Rintakehän röntgenkuvista etsitään nestekertymään sopivia muutoksia ja arvioidaan sydämen kokoa.

Keuhkopöhö voi olla vaikea erottaa röntgenkuvista, jos nestettä on vasta vähän. Jos hengitys on työlästä, se vakautetaan ennen jatkotutkimuksia.

Jännittyneen koiran hengitys voi vastaanotolla olla tiheämpää kuin kotona levossa. Pitkittyneessä vasemman puolen vajaatoiminnassa vasen eteinen on tavallisesti huomattavasti laajentunut. Jos keuhkopöhö seuraa äkillistä jännerihman repeämää, vasen eteinen ei välttämättä ole ehtinyt laajentua.

Taustasairaus ja vaikeusaste

Sydämen ultraäänellä selvitetään, mikä sydänsairaus nestekertymän taustalla on. Sydämen ultraäänitutkimus ei osoita nestettä keuhkokudoksessa. Sydänfilmi auttaa tunnistamaan vajaatoiminnan yhteydessä esiintyvät rytmihäiriöt. Verikokeissa arvioidaan muun muassa munuaisten toimintaa ja veren suolatasapainoa. Verestä mitattava NT-proBNP voi auttaa arvioimaan, ovatko hengitysoireet sydänperäisiä.

Verenpaine mitataan etenkin silloin, kun koiralle suunnitellaan vajaatoiminnan lääkitystä. Virtsan ominaispainon mittaus täydentää koiran munuaisten toiminnan ja nestetasapainon arviointia. Normaali NT-proBNP tekee vajaatoiminnasta epätodennäköisemmän selityksen yskälle tai hengenahdistukselle. Doppler-ultraäänellä voidaan selvittää myös, viittaavatko löydökset kohonneeseen keuhkovaltimopaineeseen.

Hiippaläpän rappeuman ACVIM-luokassa C koiralla on nyt tai on aiemmin ollut sydämen vajaatoiminnan oireita. Oireiden rauhoittuminen hoidolla ei palauta koiraa oireettoman läppäsairauden luokkaan. Luokka D tarkoittaa, etteivät tavanomaiset hoidot enää riitä hallitsemaan oireita.

Hoito

Hengityksen vakauttaminen

Päivystyksessä koiralle annetaan tarvittaessa lisähappea. Lisähappi auttaa lisäämään veren happipitoisuutta, kun keuhkopöhö häiritsee hapen siirtymistä. Nesteenpoistolääke auttaa vähentämään keuhkoihin kertynyttä nestettä lisäämällä suolan ja veden poistumista virtsaan. Jos vatsaonteloon kertyy runsaasti hengitystä tai oloa haittaavaa nestettä, sitä voidaan poistaa vastaanotolla.

Lisähappea voidaan antaa happikaapissa, jolloin koiran käsittelyä voidaan vähentää. Vakavimmassa keuhkopöhössä hengitystä voidaan tukea koneellisesti sillä aikaa, kun lääkkeiden vaikutusta odotetaan.

Sairaalaseurannassa oli 100 koiraa, joilla oli hiippaläpän rappeumasta johtuva keuhkopöhö. Koirien iän mediaani oli 12,0 vuotta. Saman ryhmän painon mediaani oli 3,31 kg. Näiden koirien sairaalassaoloajan mediaani oli 34 tuntia. Lisähappihoidon keston mediaani oli 20 tuntia. Kotiutukseen asti selvisi 95 koiraa 100:sta.

Koirien hengitystiheyden mediaani sairaalaan tullessa oli 64 hengitystä minuutissa. Seurannassa 91 koiralla 100:sta ei kotiutettaessa enää ollut selviä keuhkopöhön merkkejä.

Kotiutuneista koirista 93:sta saatiin seurantatiedot. Seuratuista koirista 17 menehtyi tai lopetettiin sydänsairauden vuoksi 2 kuukauden kuluessa kotiutuksesta. Muista 76 koirasta 22 joutui keuhkopöhön vuoksi uudelleen sairaalaan 2 kuukauden kuluessa kotiutuksesta.

Jatkohoito ja seuranta

Vajaatoiminnan pitkäaikaishoidossa nesteenpoistolääkkeellä pyritään pitämään nestekertymä poissa. Sydänlihaksen pumppausta tukeva lääke voi olla osa pitkäaikaishoitoa. Eteisvärinän yhteydessä eläinlääkäri voi valita hoidon, joka hidastaa kammioiden liian nopeaa sykettä. Munuaisarvot ja veren suolat tarkistetaan läppäviasta johtuvassa vajaatoiminnassa 3–14 päivän kuluttua nesteenpoistolääkityksen aloittamisesta. Osalle koirista voidaan erikoisyksikössä harkita hiippaläpän korjausleikkausta.

Verisuonia laajentava lääke voi helpottaa veren virtausta pienentämällä suonten vastusta. Lääkityksen yhteydessä voidaan seurata kaliumia, sillä osa nesteenpoistolääkkeistä voi pienentää sen pitoisuutta. Jos nestekertymä ei pysy hallinnassa, eläinlääkäri selvittää esimerkiksi munuaissairauden vaikutusta lääkkeen tehoon.

Satunnaistetussa tutkimuksessa läppävikaan liittyvää vajaatoimintaa sairastavilla koirilla seurattiin aikaa sydänperäiseen kuolemaan, vajaatoiminnan vuoksi tehtyyn lopetukseen tai hoidon epäonnistumiseen. Muun hoidon rinnalla annettua pimobendaania saaneilla aika tähän yhdistettyyn tapahtumaan oli mediaanina 267 päivää. Benatsepriilia muun hoidon rinnalla saaneilla vastaava mediaani oli 140 päivää.

Sopiva energiansaanti auttaa ehkäisemään sydämen vajaatoimintaan liittyvää laihtumista. Ruokavaliossa huolehditaan riittävästä proteiinista, jos vaikea munuaissairaus ei edellytä toisenlaista ruokintaa. Ruokinnan suolamäärää arvioitaessa huomioidaan myös makupalat, ruoantähteet ja lääkkeen antamiseen käytetyt ruoat.

Jos ruokahalu heikkenee, vastaanotolla selvitetään myös, voiko jokin lääkkeistä vaikuttaa syömiseen. Ruoan lämmittäminen voi auttaa houkuttelemaan koiraa syömään, jos ruoka ei muuten maistu.

Ennaltaehkäisy

Sydämen kuuntelu terveystarkastuksessa voi paljastaa hiippaläpän vuotoon sopivan sivuäänen ennen vajaatoimintaa. Hiippaläpän rappeumalle alttiille pienille roduille suositellaan vuosittaista sydämen kuuntelua osana terveystarkastusta. Oireettomassa B1-luokassa kuvantamiskontrollin väli voi olla 6–12 kuukautta löydöksistä riippuen.

Oireettomassa B2-luokan läppäviassa sydän on jo selvästi laajentunut. B2-luokan hoidon tarkoitus on siirtää vajaatoiminnan alkamista myöhemmäksi. Perinnöllistä sydänsairautta sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Lievässä oireettomassa B1-vaiheessa läppärappeuman eteneminen vajaatoimintaan ei ole varmaa. Jalostusvalinnoissa huomioidaan myös koiran sukulaisten terveystiedot.

Tärkeää koiranomistajalle

Laske hengitykset, kun koira nukkuu rauhallisesti eikä läähätä. Laske rintakehän nousu ja lasku yhdeksi hengitykseksi ja jatka laskemista minuutin ajan. Koiran hengitystiheys unessa on tavallisesti alle 30 hengitystä minuutissa. Ota yhteyttä hoitavaan eläinlääkäriin, jos tahti nousee toistuvasti yli 30 hengitykseen minuutissa tai selvästi koiran omasta normaalitasosta.

Pidä koiran saatavilla juomavettä, kun nesteenpoistolääkitys on aloitettu. Kirjaa hengitystiheyden lisäksi myös hengityksen työläys ja ruokahalun muutokset. Säännöllinen punnitseminen auttaa havaitsemaan muutoksia, joiden syy voidaan selvittää kontrollissa. Jos koiralla on hengitysvaikeus, vie se heti päivystykseen ja ilmoita tulosta etukäteen, jos voit.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako sydämen sivuääni vajaatoimintaa?

Sivuääni voi kuulua jo oireettomassa läppäsairaudessa. Sivuäänen voimakkuus ei yleensä kerro suoraan, onko koiralle kertynyt nestettä keuhkoihin. Jos koira yskii, vastaanotolla arvioidaan myös mahdollinen hengitystiesairaus, kuten koirilla yleinen krooninen keuhkoputkitulehdus.

Miksi hengitys lasketaan mieluiten unessa?

Kuumassa tai jännittyneenä koira voi läähättää, jolloin hengitystiheys on tavallista suurempi. Kun lukemat mitataan rauhallisessa unessa viileässä huoneessa, niitä on helpompi verrata keskenään. Jos lukemat toistuvasti nousevat, muutos voi varoittaa sydänsairauden pahenemisesta.

Onko vajaatoiminta ohi, kun hengitys rauhoittuu?

Hoito voi rauhoittaa hengityksen, kun nestekertymä saadaan hallintaan. Läppäsairas koira kuuluu silti aiemmin todetun vajaatoiminnan luokkaan, vaikka näkyviä oireita ei enää olisi. Kotiseurannassa kirjataan hengitystiheys koiran nukkuessa, jotta nesteen mahdollinen kertyminen uudelleen huomataan mahdollisimman varhain.

Miksi koiran vatsa voi suurentua?

Oikean puolen vajaatoiminnassa nestettä voi kertyä vatsaonteloon. Runsas neste voi painaa palleaa niin, että keuhkoille jää vähemmän tilaa laajentua hengityksen aikana. Jos kertymä on vaikea, eläinlääkäri voi poistaa nestettä koiran olon helpottamiseksi.

Miksi munuaisarvoja seurataan?

Sydämen vajaatoimintaa sairastavalla koiralla voi olla samanaikainen munuaissairaus. Nesteenpoistolääkityksen aloittamisen jälkeen voidaan verrata kreatiniinia ja veren suoloja niihin arvoihin, jotka mitattiin ennen hoitoa. Seurantatulokset auttavat eläinlääkäriä suunnittelemaan jatkohoidon koiran voinnin mukaan.

Lähteet

Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.

Lisää aiheesta: Sydän ja verisuonet