Rytmihäiriöt koiralla – oireet ja hoito

Yleiskuvaus

Sydämen normaali sähköinen impulssi syntyy sinussolmukkeessa, joka toimii sen luonnollisena tahdistimena. Impulssi etenee ensin eteisiin ja niiden kautta eteis-kammiosolmukkeeseen. Eteis-kammiosolmukkeen pieni johtumisviive antaa eteisille aikaa täyttää kammiot ennen niiden supistumista. Lopuksi kammioiden supistuminen pumppaa verta eteenpäin.

Rytmihäiriö voi syntyä sydämen rakenteellisesta sairaudesta, johtoradan häiriöstä tai muun elimistön ongelmasta. Hengitykseen liittyvä sinusarytmia on koiralla normaali ilmiö. Syke nopeutuu sisäänhengityksessä ja hidastuu uloshengityksessä. Siksi jokainen epätasainen lyöntiväli ei tarkoita sydänsairautta. Hidasta sykettä arvioidaan aina suhteessa koiran tilanteeseen, eikä vain kaikille yhteisellä lukurajalla.

Syyt

Sydänsairaus tai muu elimistön häiriö

Sydänlihassairaudet, kuten dilatoiva kardiomyopatia eli sydämen laajentumasairaus, voivat altistaa rytmihäiriöille. Myös läppäsairaudet voivat olla rytmihäiriön taustalla. Sydänlihaksen tulehdus voi aiheuttaa kammioperäisiä rytmihäiriöitä tai johtumiskatkoksia.

Veren suolatasapainon häiriöt, vammat ja yleistulehdukset voivat muuttaa sydämen rytmiä. Pernan sairaus tai mahalaukun laajentuma ja kiertymä voivat myös aiheuttaa rytmihäiriöitä. Suklaamyrkytys ja eräät lääkeaineet kuuluvat mahdollisiin aiheuttajiin. Myös anestesialääkkeet voivat vaikuttaa sydämen johtorataan. Sydänlihaksen arpeutuminen tai rasvakudoksen kertyminen voi synnyttää sähköisesti epävakaita kohtia kammioihin. Myös sydänlihaksen hapenpuute voi altistaa kammiolisälyönneille. Liian suuri veren kaliumpitoisuus voi estää eteislihaksen normaalia sähköistä aktivoitumista. Alilämpöisyys ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat puolestaan hidastaa sinussykettä.

Nopea rytmi, hidas rytmi ja lisälyönnit

Eteisvärinässä eteisten sähköinen toiminta on järjestäytymätöntä ja kammiot lyövät usein nopeasti ja epäsäännöllisesti. Kammiolisälyönti syntyy kammion sähköisesti epävakaasta kohdasta tavallisen impulssireitin sijaan. Peräkkäiset nopeat kammiolyönnit voivat muodostaa kammiotakykardian.

Sairaan sinuksen oireyhtymässä luonnollinen tahdistinsolmuke voi tuottaa liian harvoin impulsseja tai pitää pitkiä taukoja. Eteis-kammiokatkoksessa sähköinen viesti ei etene normaalisti eteisistä kammioihin. Lievässä katkoksessa impulssi vain hidastuu, eikä koiralla välttämättä ole näkyviä oireita. Täydellisessä katkoksessa kammioiden omat varatahdistimet voivat ylläpitää hidasta pakorytmiä. Stressi, kipu ja kuume voivat puolestaan nostaa normaalia sinussykettä ilman erillistä poikkeavaa rytmikeskusta.

Riskitekijät

Rytmihäiriöitä voi esiintyä kaikenikäisillä ja kaikenrotuisilla koirilla. Boksereilla ja dobermanneilla esiintyy erityisesti kammioperäisiä rytmihäiriöitä. Bokserin arytmogeenisessä kardiomyopatiassa sydänlihaksen sairauteen liittyy usein oikeasta kammiosta alkavia lisälyöntejä.

Eteisvärinää tavataan etenkin suurilla roduilla, kuten tanskandoggilla, dobermannilla ja irlanninsusikoiralla. Myös pienempi koira voi saada eteisvärinän pitkälle edenneen sydänsairauden yhteydessä. Sairaan sinuksen oireyhtymää tavataan varsinkin iäkkäillä kääpiösnautsereilla ja cockerspanieleilla.

Saksanpaimenkoiran erästä perinnöllistä kammiorytmihäiriötä esiintyy 3–24 kuukauden iässä. Siihen liittyvät äkkikuolemat painottuvat 5–9 kuukauden ikään. Tämä nimenomainen nuoruusiän rytmihäiriö häviää yleensä 24 kuukauden iän jälkeen.

Tyypilliset oireet

Lievä rytmihäiriö voi olla täysin oireeton ja löytyä vasta sydämen kuuntelussa. Oireinen häiriö voi näkyä kotona voinnin tai suorituskyvyn muutoksena.

• Koira väsyy kävelyllä tai jaksaa leikkiä tavallista huonommin.
• Koira vaikuttaa heikolta tai poikkeuksellisen väsyneeltä.
• Koira pyörtyy tai lyyhistyy äkillisesti.
• Hengitys tihenee tai vaatii aiempaa enemmän työtä.
• Koira voi yskiä.
• Ruokahalu heikkenee tai paino laskee.
• Vatsa voi turvota nesteen kertymisen vuoksi.

Osa oireista johtuu samanaikaisesta sydänsairaudesta eikä pelkästä lyöntirytmistä. Yksittäinen kammiolisälyönti ei tavallisesti aiheuta näkyviä oireita. Vaarallinen rytmihäiriö voi kuitenkin aiheuttaa äkkikuoleman ilman varoitusmerkkejä.

Komplikaatiot ja seuraukset

Verenkierto ja sydämen kuormittuminen

Liian nopea, hidas tai epäsäännöllinen rytmi voi vähentää sydämen pumppaamaa verimäärää. Aivojen verenkierron väheneminen voi aiheuttaa koiran pyörtymisen. Kammiotakykardia voi muuttua kammiovärinäksi, jossa sydämen tehokas pumppaus lakkaa.

Pitkittynyt nopea eteisvärinä voi pahentaa sydämen toimintaa ja johtaa vajaatoiminnan vaikeutumiseen. Myös vaikea johtumiskatkos voi aiheuttaa vajaatoimintaa ja äkkikuoleman riskin.

Ennuste riippuu rytmistä ja taustasairaudesta

Kun vuorokausikeskisyke oli enintään 125/min, elinajan mediaani oli 608 päivää 60 eteisvärinäkoiran seurannassa. Yli 125/min vuorokausikeskisykkeellä vastaava mediaani oli 33 päivää. Rakenteellinen sydänsairaus oli todettu seurannassa 56 koiralla 60:stä. Sydämen vajaatoimintaa sairasti 50 koiraa 60:stä. Sairaan sinuksen oireyhtymässä vaste tahdistinhoitoon on yleensä hyvä. Muusta elimistön sairaudesta johtuva rytmihäiriö voi korjaantua aiheuttajan onnistuneen hoidon myötä.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Sydänfilmi kertoo rytmihäiriön tyypin

Eläinlääkäri kuuntelee sydämen ja arvioi samalla valtimosykkeen tasaisuutta. Sydänfilmi eli EKG tallentaa sydämen sähköistä toimintaa. Tallenne erottaa toisistaan esimerkiksi eteisvärinän, kammiolisälyönnit ja eteis-kammiokatkoksen.

Holter-laite rekisteröi rytmiä koiran tavallisessa arjessa vähintään 24 tuntia. Se auttaa löytämään kohtauksellisia häiriöitä, joita lyhyt vastaanottokäynnin sydänfilmi ei tavoita. Holter on kehon ulkopuolinen tutkimus, joka ei vaadi elektrodien viemistä sydämeen. Elektrodit kiinnitetään puhdistetulle iholle rintakehän molemmille puolille ja rintalastan alueelle karvojen leikkaamisen jälkeen. Laite suojataan pehmeällä sidoksella ja tarvittaessa sen päälle puettavalla liivillä. Seurantaa käytetään myös arvioimaan, hidastaako eteisvärinälääkitys sykettä riittävästi koko vuorokauden aikana.

Lääkitystä saaneiden 25 eteisvärinäkoiran peräkkäisissä vuorokausitallenteissa vain 2:lla eli 8 %:lla keskisyke vaihteli kliinisesti merkittävästi. Tällaisessa eteisvärinän seurannassa yksi 24 tunnin tallenne on usein riittävä keskisykkeen arvioon. Kammiolisälyöntien vaihtelu voi silti edellyttää laajempaa seurantaa. Saman 25 koiran kammiolisälyöntimäärän päiväkohtainen vaihtelu oli 52 %.

Sydämen rakenne ja muu terveydentila tutkitaan

Ultraäänellä arvioidaan läppien, eteisten ja kammioiden rakennetta sekä sydämen toimintaa. Sillä voidaan todeta esimerkiksi läppärappeuma tai dilatoiva kardiomyopatia. Röntgenkuvilla voidaan selvittää sydämen suurenemista ja nesteen kertymistä keuhkoihin. Veri- ja virtsakokeista etsitään esimerkiksi elektrolyyttihäiriöitä, tulehduksia ja hormonaalisia syitä.

Sydänlihasvaurion epäilyssä voidaan mitata troponiinia. Sydänlihastulehduksen selvittelyssä voidaan tutkia myös tulehdusarvoja. Tahdistinta tarvitseva koira tutkitaan ennen toimenpidettä myös muiden sairauksien varalta.

Hoito

Hoito valitaan häiriön merkityksen mukaan

Eläinlääkäri valitsee hoidon rytmihäiriön tyypin, oireiden ja taustasairauden perusteella. Oireettomaan yksittäiseen lisälyöntiin ei aina tarvita lääkitystä. Hengityksen mukana vaihteleva normaali sinusrytmi ei tarvitse rytmihäiriölääkettä. Toisen sairauden aiheuttama suolatasapainon häiriö korjataan osana hoitoa.

Nopeita rytmihäiriöitä hoidetaan tarvittaessa suonensisäisillä tai suun kautta annettavilla lääkkeillä. Kammiorytmihäiriöiden hoitoon voidaan käyttää esimerkiksi sotalolia. Sotaloli voi kuitenkin heikentää supistusvoimaa ja pahentaa dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavan koiran vajaatoimintaa. Eteisvärinässä käytetään usein diltiatseemia tai sen ja digoksiinin yhdistelmää. Hoito tähtää useimmiten kammiosykkeen hidastamiseen, ei eteisvärinän pysyvään poistamiseen.

Hoidon tavoitteena voidaan käyttää noin 125 lyönnin minuuttikeskisykettä tai sitä hitaampaa tasoa Holterissa. Tämä on eteisvärinäpotilaan vuorokausikeskiarvo, ei jokaisen terveen koiran normaalia sykettä kuvaava raja. Sähköinen rytminsiirto voi palauttaa normaalin rytmin, mutta eteisvärinä uusiutuu koiralla usein.

Tahdistin korvaa liian hitaan rytmin

Tahdistin tuottaa sydämeen sähköisiä impulsseja silloin, kun oma rytmi on vaarallisen hidas. Oireinen sairaan sinuksen oireyhtymä tarvitsee usein tahdistinhoidon. Sykettä kiihdyttävien lääkkeiden apu voi tässä sairaudessa jäädä lyhytaikaiseksi. Täydellisessä eteis-kammiokatkoksessa tahdistinta suositellaan myös oireettomalle koiralle äkkikuolemariskin vuoksi.

Tahdistinjohdin viedään tavallisesti kaulan laskimon kautta sydämeen. Laitteen asetukset ja toiminta tarkistetaan erillisellä ohjelmointilaitteella. Tahdistin ei poista muiden sydänsairauksien mahdollisen lääkehoidon tarvetta. Myös iäkäs koira voi hyötyä tahdistimesta, jos muut sairaudet eivät estä toimenpidettä.

Kontrollit ja tahdistinleikkauksesta toipuminen

Tahdistimen asennuksen jälkeen liikunta pidetään vähäisenä 30 päivän ajan. Näin leikkaushaava ehtii parantua ja johtimen irtoamisen riski pienenee. Laite ja akun toiminta tarkistetaan noin 1 kuukauden kuluttua asennuksesta. Sen jälkeen kontrollit jatkuvat yleensä 6 kuukauden välein.

Rytmihäiriölääkityksen vastetta seurataan uusilla EKG- tai Holter-rekisteröinneillä. Samanaikaista sydämen rakenteellista sairautta seurataan ultraäänellä. Holterilla voidaan arvioida myös tahdistimen ohjelmoinnin vaikutusta sydämen rytmiin. Jos mukana on sydämen vajaatoiminta, sitä hoidetaan erikseen esimerkiksi supistusvoimaa tukevilla ja nestettä poistavilla lääkkeillä.

Ennaltaehkäisy

Perinnöllisiin sydänlihassairauksiin liittyviä riskejä kartoitetaan rodun mukaisilla sydäntutkimuksilla. Kennelliiton viralliseen tutkimukseen voi sisältyä kuuntelu, EKG, Holter ja ultraääni. Pelkkä kuuntelu ei riitä kaikkien sydänlihassairauksille alttiiden rotujen seulontaan.

Jos sydäntutkimus kuuluu rodun PEVISA-ohjelmaan, jalostuskoiran lausunnon täytyy täyttää ohjelman vaatimukset astutushetkellä. Aiempi normaali tulos ei sulje pois myöhemmin kehittyvää sydänsairautta. Nuoruusiän perinnöllisestä kammiorytmihäiriöstä toipunut saksanpaimenkoira voi silti siirtää alttiuden jälkeläisilleen. Muun elimistön sairauksien asianmukainen hoito voi korjata niihin liittyvän rytmihäiriön.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa pyörtymisen ajankohta, sitä edeltänyt rasitus ja koiran muut oireet. Merkitse muistiin muutokset jaksamisessa, ruokahalussa ja hengityksessä. Holterin aikana pidä päiväkirjaa koiran tekemisistä koko 24 tunnin seurannan ajan. Näin tallenteen rytmimuutoksia voidaan verrata esimerkiksi levon ja ulkoilun ajankohtiin. Uusi pyörtyminen tai hengitysvaikeus on syy hakeutua kiireelliseen arvioon.

Pidä tahdistinleikkauksen haava puhtaana ja kuivana. Jos tahdistin on kaulan alueella, käytä ulkoilussa valjaita kaulapannan sijasta. Kerro tahdistimesta ennen magneetti- tai tietokonetomografiatutkimusta. Tavallinen mikroaaltouuni ei ole vaaraksi tahdistinta kantavalle koiralle.

Säilytä EKG- ja Holter-tulokset seurantakäyntejä varten. Lääkityksen tehoa arvioidaan tallenteista myös silloin, kun koira vaikuttaa kotona oireettomalta.

Usein kysyttyä

Onko koiran epätasainen syke aina vaarallinen?

Hengityksen mukana vaihteleva sinusrytmi on koiralla normaali. Syke tihenee sisäänhengityksessä ja hidastuu uloshengityksessä. Yksittäinen lisälyöntikin voi olla täysin oireeton. Muun poikkeavan rytmin syy selvitetään sydänfilmillä, erityisesti jos koiralla on väsymystä, heikkoutta tai pyörtymistä.

Voiko rytmihäiriö esiintyä ilman sydämen rakennevikaa?

Rytmihäiriön aiheuttaja voi olla muualla elimistössä, esimerkiksi suolatasapainossa tai hormonaalisessa sairaudessa. Myös eteisvärinää esiintyy joskus rakenteeltaan ja toiminnaltaan normaalissa sydämessä. Siksi tutkimuksiin voi kuulua sydäntutkimusten lisäksi veri- ja virtsakokeita. Taustasyyn onnistunut hoito voi samalla korjata rytmihäiriön.

Miksi koiralle tarvitaan Holter-tutkimus?

Holter tallentaa rytmiä vähintään 24 tuntia koiran mukana kulkevalla laitteella. Se voi löytää ajoittaisia rytmihäiriöitä, jotka jäävät lyhyessä sydänfilmissä havaitsematta. Samaa tutkimusta käytetään myös lääkityksen tehon arvioon ja eteisvärinäpotilaan vuorokausikeskisykkeen mittaamiseen.

Tarvitseeko jokainen rytmihäiriö lääkityksen?

Normaalia hengitysarytmiaa ei hoideta rytmihäiriölääkkeellä. Yksittäinen oireeton lisälyönti voi olla vähämerkityksinen. Hoito ratkaistaan häiriön tyypin ja taustasyyn perusteella, ja vaarallisen hidas rytmi voi tarvita lääkkeen sijasta tahdistimen. Vakava kammiotakykardia voi vaatia välitöntä lääkehoitoa.

Voiko vanhalle koiralle asentaa tahdistimen?

Monet tahdistinta tarvitsevat koirat ovat iäkkäitä. Hidas syke voi näyttää ulospäin tavalliselta ikääntymiseen liittyvältä hidastumiselta. Ennen päätöstä arvioidaan muu terveydentila, sillä merkittävä toisen elinjärjestelmän sairaus voi estää toimenpiteen. Säännöllisissä kontrolleissa tarkistetaan laitteen toiminta ja akun tila.