Dilatoiva kardiomyopatia koiralla: oireet, tutkimukset ja hoito

Yleiskuvaus

Terve sydänlihas supistuu ja työntää verta valtimoihin, joista se kulkee kudoksiin. DCM:ssä sydänlihassolujen määrä tai toimintakyky vähenee vähitellen. Laajentuneen kammion seinämä voi ohentua. Joillakin koirilla kaikki sydämen 4 lokeroa laajenevat.

Piilevässä vaiheessa sairaus voidaan havaita rytmiä tai pumppausta tutkimalla, vaikka koira jaksaisi liikkua tavalliseen tapaansa. Kun sydämen vajaatoiminta aiheuttaa nesteen kertymistä keuhkoihin tai ruumiinonteloihin, kyse on kongestiivisesta vajaatoiminnasta. Hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä.

DCM ei yleensä ole syntymässä todettava sydämen rakennevika, vaan lihaksen toiminta heikkenee iän myötä. Vasemman kammion lisäksi usein laajenee myös vasen eteinen. Hiippaläpän vuoto voi siis olla sydänlihassairauden seuraus, vaikka muutos alkujaan olisi kammiossa eikä läpässä.

Syyt

Monilla roduilla perimä vaikuttaa sairastumisriskiin. Dobermannin taudille on tunnistettu kaksi perimän aluetta, joissa on sydänlihaksen toimintaan liittyviä geenejä. Toinen tutkituista geeneistä, PRKAA2, vaikuttaa sydänlihassolujen energia-aineenvaihduntaan. Kaikkien sairastuneiden koirien sydänlihassairauden tarkka syy ei selviä.

Tauriinin puutos voi olla joillakin koirilla sydänlihaksen heikkenemisen taustalla. Jotkin solunsalpaajat voivat vaurioittaa sydänlihasta ja aiheuttaa samankaltaisen sairauden. Muuhun kuin perinnölliseen DCM:ään saattavat vaikuttaa yhdessä perimä, muu sairaus ja ruokavalion koostumus. Ruoan merkitystä arvioitaessa huomioidaan myös se, miten hyvin koira pystyy hyödyntämään ravintoaineita.

Joillakin boksereilla karnitiinin puutteen on epäilty liittyvän sydänlihassairauteen. Myös tietyt virustartunnat voivat vaurioittaa sydänlihasta ja aiheuttaa DCM:n kaltaisen muutoksen. Ruokavalioyhteyttä on epäilty sekä viljattomia että viljaa sisältäviä ruokia syöneillä koirilla.

Riskitekijät

Dilatoiva kardiomyopatia on tavallisin suurilla ja jättikokoisilla roduilla. Alttiita rotuja ovat esimerkiksi dobermanni, irlanninsusikoira ja tanskandoggi. Sairautta tavataan myös pienemmissä roduissa, esimerkiksi cockerspanieleilla. Sairaus todetaan tavallisesti keski-ikäisellä tai vanhemmalla koiralla.

Dobermannilla oireet alkavat tyypillisesti 6–9 vuoden iässä. Eurooppalaisessa 412 dobermannin seurantatutkimuksessa kumulatiivinen esiintyvyys oli 58,2 % tutkimuksen omilla kriteereillä.

Saman seurannan nuorimmassa ryhmässä DCM todettiin 3,3 %:lla vuoden täyttäneistä mutta alle 2-vuotiaista dobermanneista. Samassa tutkimuksessa DCM todettiin 9,9 %:lla 2-vuotiaista mutta alle 4-vuotiaista koirista. Osuus oli 12,5 % 4-vuotiailla ja sitä vanhemmilla dobermanneilla, jotka eivät olleet vielä täyttäneet 6 vuotta. Dobermanneilla, jotka olivat täyttäneet 6 vuotta mutta olivat alle 8-vuotiaita, osuus oli 43,6 %. Yli 8-vuotiailla koirilla osuus oli 44,1 %.

Seurannassa sairautta esiintyi yhtä usein uroksilla ja nartuilla. Uroksilla muutokset näkyivät ultraäänessä aikaisemmin kuin nartuilla. Nartuilla puolestaan todettiin tässä seurannassa enemmän kammioperäisiä lisälyöntejä.

Suomen jalostustietojärjestelmään kirjattiin vuosina 2014–2024 yhteensä 85 dobermannin sydänsairauskuolemaa. Ilmoituksista 48 koski nimenomaan dilatoivaa kardiomyopatiaa. Kaikkia sydänlihassairauteen menehtyneitä koiria ei ilmoiteta rekisteriin, joten luvut kuvaavat ilmoitettuja kuolemia.

Tyypilliset oireet

Sairauden piilevä vaihe voi kestää vuosia ennen kuin omistaja huomaa muutoksen koiran voinnissa. Vakavan rytmihäiriön ensimmäinen näkyvä merkki voi olla äkillinen lyyhistyminen.

• Koira voi väsyä lenkillä tavallista nopeammin.
• Hengitys voi nopeutua levossa.
• Koira voi yskiä, jos keuhkoverenkierto ruuhkautuu.
• Voimattomuus voi näkyä tavallista vähäisempänä liikkumisena.
• Koiralle voi tulla lyhyt pyörtymiskohtaus.
• Koira voi laihtua, jos verenkierto kudoksiin jää riittämättömäksi.
• Vatsa voi suurentua nesteen kertymisen vuoksi.

Hengitysvaikeudessa koira voi venyttää kaulaansa eteenpäin saadakseen paremmin ilmaa. Hengitysvaikeudessa koira saattaa hengittää nopeasti suu auki. Työläästi hengittävä koira voi seistä jalat tavallista leveämmässä asennossa.

Komplikaatiot ja seuraukset

Vasemman puolen vajaatoiminnassa nestettä voi kertyä keuhkokudokseen eli syntyy keuhkopöhö. Keuhkojen ympärille voi kertyä nestettä, joka rajoittaa keuhkojen laajenemista. Vakava kammioperäinen rytmihäiriö voi johtaa äkkikuolemaan ilman aiempia näkyviä oireita. Jättiroduilla voidaan todeta eteisvärinä, jossa sydämen eteisten rytmi muuttuu epäsäännölliseksi.

Verenkierron säätely auttaa aluksi korvaamaan heikentynyttä sydämen pumppausta. Taudin edetessä sama säätely voi lisätä suolan ja veden kertymistä elimistöön. Jos koiralla on diagnoosihetkellä jo sydämen vajaatoiminta, ennuste on yleensä huonompi.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Sydämen rakenne ja pumppaus

Kuuntelussa voi kuulua hiljainen sivuääni sydämen supistuessa. Sivuäänen puuttuminen ei sulje pois sydänlihassairautta. Eläinlääkäri voi tunnustella reisivaltimosta, onko pulssi heikko. Sydämen ultraäänessä mitataan erityisesti vasemman kammion kokoa ja arvioidaan sen supistumista. Vasemman kammion tilavuutta voidaan arvioida ultraäänikuvista Simpsonin menetelmällä. Rintakehän röntgenkuvasta arvioidaan, onko keuhkoissa tai keuhkojen ympärillä nestettä.

Ultraäänitutkimuksen mittaustuloksia verrataan koiran koon, painon ja rodun mukaisiin viitearvoihin. Dopplerilla voidaan arvioida myös veren virtausta sydämessä. Röntgenkuvissa voidaan arvioida myös sydämen kokoa. Verikokeilla voidaan etsiä muita sairauksia, jotka vaikuttavat hoidon suunnitteluun.

Sydänfilmi ja vuorokauden rytmitallennus

Sydänfilmillä eli EKG:llä selvitetään, millaisesta rytmihäiriöstä on kyse. Holter-laite tallentaa sydämen rytmiä 24 tunnin ajan myös koiran liikkuessa ja levätessä normaalisti. Dobermannin ajoittaiset rytmihäiriöt voivat jäädä lyhyessä sydänfilmissä havaitsematta. Dobermannilla yli 300 kammiolisälyöntiä 24 tunnissa täyttää piilevän DCM:n rytmikriteerin. Kriteeri voi täyttyä myös, jos kahdessa vuoden sisällä tehdyssä vuorokausitallennuksessa todetaan 50–300 kammiolisälyöntiä. Dobermannin rytmikriteeri voi täyttyä, vaikka ultraäänitutkimuksen tulos olisi normaali.

Lyhyttä, 5 minuutin lepo-EKG:tä voidaan käyttää täydentävänä tutkimuksena, jos pitkäaikaista tallennusta ei ole saatavilla. Veren sydänmerkkiaineita, kuten troponiini I:tä tai NT-proBNP:tä, voidaan käyttää lisätietona sydäntutkimuksissa.

Alle 50 yksittäistä kammiolisälyöntiä vuorokaudessa voidaan pitää dobermannilla normaalirajana, mutta pienempikin löydös tulkitaan koiran muiden tutkimusten kanssa.

Hoito

Hoito ennen vajaatoimintaa

Perinnöllistä DCM:ää ei voida parantaa, mutta hoidolla voidaan hillitä oireita ja hidastaa etenemistä. Dobermannille voidaan jo piilevässä vaiheessa harkita sydänlihaksen supistumista tukevaa lääkettä. Satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 76 dobermannia, joiden DCM ei vielä aiheuttanut vajaatoiminnan oireita. Vajaatoiminnan alkuun tai äkkikuolemaan kului tutkimuksessa pimobendaanilla mediaanina 718 päivää ja lumelääkkeellä 441 päivää. Saman tutkimuksen elossaoloajan mediaani oli lääkeryhmässä 623 ja lumeryhmässä 466 päivää.

Tutkimukseen otettiin 4–9-vuotiaita dobermanneja, joilla oli ultraäänessä todettu oireeton sydämen laajentuma. Tutkimukseen ei otettu koiria, joilla oli eteisvärinä tai vaarallisia kammioperäisiä rytmihäiriöitä. Tutkimuksen aikana vajaatoimintaan tai äkkikuolemaan päätyneiden koirien osuuksissa ei todettu selvää eroa ryhmien välillä.

Vajaatoiminta ja rytmihäiriöt

Keuhkopöhöstä johtuvassa hengitysvaikeudessa koira voi tarvita sairaalassa lisähappea. Nesteenpoistolääkitys vähentää keuhkoihin kertynyttä nestettä. Verenkiertoa tukevilla lääkkeillä voidaan vähentää kammioiden kuormitusta. Lääkkeillä voidaan tarvittaessa myös hallita sydämen rytmihäiriöitä. Vastaanoton seurantatutkimuksilla tarkistetaan hoitovaste ja arvioidaan, tarvitseeko lääkitystä muuttaa.

Pitkälle edenneessä sydämen vajaatoiminnassa ennuste on yleensä huonompi kuin lieväoireisessa vaiheessa. Kun DCM aiheuttaa vajaatoimintaa eikä vastaa tauriinihoitoon, useimmat koirat menehtyvät 6 kuukauden kuluessa diagnoosista.

Ruokavalioon liittyvät tapaukset

Jos sydänmuutokset liittyvät ravitsemukseen, sydämen toiminta voi parantua eläinlääkärin hoidon ja ruokavaliomuutoksen avulla. Seurantatutkimuksessa vertailtiin DCM:ää sairastavia koiria, joista 51 söi ennen ruokavaliomuutosta epätavanomaista ja 9 tavanomaista ruokavaliota. Ruokavaliomuutoksen jälkeen sydämen toimintaa arvioitiin uudelleen 3, 6 ja 9 kuukauden kohdalla. Epätavanomaista ruokavaliota syöneillä koirilla todettiin seurannassa pieni mutta mitattava parannus sydämen ultraäänilöydöksissä. Tutkimuksen DCM-koirilla ei lähtötilanteessa todettu matalia veren tauriinipitoisuuksia.

Ruokavalioseurannassa suurin osa koirista sai myös tauriinia. Tutkimuksessa elossaoloajan mediaani oli aiemmin epätavanomaista ruokaa syöneillä 611 päivää ja vertailuryhmässä 161 päivää, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Ennaltaehkäisy

Dobermannin kliininen seulonta kannattaa aloittaa 3 vuoden iässä sydämen ultraäänellä ja Holter-tutkimuksella. Aiemmassa dobermannien ikäryhmäseurannassa seulontaa ehdotettiin aloitettavaksi jo 2 vuoden iässä. Seulonta toistetaan vuosittain, koska myöhempi sairastuminen on mahdollista normaalin tuloksen jälkeen. Perinnöllistä sydänsairautta sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Suomalaisen jalostukseen käytettävän dobermannin PEVISA-sydänlausunto edellyttää ultraäänitutkimusta ja EKG:tä. Koiran pitää olla jalostustutkimuksen perusteella DCM:n suhteen terve. PEVISA-sydänlausunto on voimassa 12 kuukautta. Suomen dobermannien roturisteytysprojektilla pyritään laajentamaan rodun perimää ja pienentämään sydänsairauksien riskiä.

Lausunnon tulos A tarkoittaa, ettei tutkimuspäivänä löytynyt merkkejä kyseisestä sydänsairaudesta. Avoin B-tulos tarkoittaa, että löydöstä on syytä seurata tai tutkimus uusia. C-tulos merkitsee, että löydökset viittaavat lausunnossa nimettyyn sydänsairauteen.

Tärkeää koiranomistajalle

Laske hengitykset minuutin ajan, kun koira nukkuu rauhallisesti tai lepää läähättämättä. Rintakehän nousu ja lasku yhdessä lasketaan yhdeksi hengitykseksi. Terveen koiran hengitystiheys on tavallisesti 12–30 hengitystä minuutissa. Sydänsairaan koiran hengitystiheyden nousu omaan tavanomaiseen tasoon verrattuna voi viitata nesteen kertymiseen keuhkoihin.

Merkitse hengitystiheys, hengityksen työläys ja ruokahalun muutokset muistiin seurantaa varten. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos lepohengitys nopeutuu toistuvasti. Jos koiran on vaikea hengittää, lähde suoraan päivystykseen ja soita matkalla, jos mahdollista.

Vertaa mittauksia rauhallisissa oloissa, sillä kuumassa koira voi läähättää nopeasti ilman, että sydänsairaus on pahentunut. Työläs hengitys voi näkyä siinä, että kylkiluut liikkuvat tavallista voimakkaammin jokaisella hengenvedolla.

Usein kysyttyä

Voiko DCM olla oireeton?

Voi, sillä sydämen muutoksia voi olla jo vuosia ennen oireiden ilmaantumista. Sydämen ultraääni auttaa havaitsemaan kammion laajenemisen myös tässä vaiheessa. Dobermannilla pitkä sydänfilmitallennus voi paljastaa rytmimuutoksia jo ennen poikkeavaa ultraäänitulosta.

Riittääkö normaali sydämen kuuntelutulos?

Ei, koska sydänlihassairaus ei aina aiheuta kuuluvaa sivuääntä. Sydämen ultraäänitutkimuksella voidaan arvioida vasemman kammion kokoa ja pumppaustehoa myös ilman kuultavaa sivuääntä. Holter-tutkimuksella etsitään rytmihäiriöitä vuorokauden ajalta, jolloin myös vastaanotolla näkymättömät rytmimuutokset voidaan havaita.

Johtuuko sairaus viljattomasta ruoasta?

Pelkkä viljattomuus ei osoita ruokavaliota sairauden syyksi. Ravitsemukseen liittyvän DCM:n taustalla voi olla usean tekijän, kuten ruokavalion koostumuksen ja muiden sairauksien, yhteisvaikutus. Ruokavaliomuutos suunnitellaan eläinlääkärin kanssa koiran ravitsemustarpeiden perusteella. Ruokavalion yhteyttä sairauteen on epäilty myös viljaa sisältävillä ruoilla.

Voiko geenitesti korvata sydäntutkimukset?

Geenitesti ei korvaa dobermannin ultraääntä ja rytmiseurantaa. Geenitestit arvioivat perinnöllistä sairastumisriskiä, jonka suuruutta ei vielä tunneta tarkasti. Sydäntutkimusten avulla puolestaan selvitetään, onko koiralla jo todettavia muutoksia sydämen rakenteessa, pumppauksessa tai rytmissä.

Miten sairaus vaikuttaa elinaikaan?

Ennuste vaihtelee rodun ja sen mukaan, missä vaiheessa sydänlihassairaus havaitaan. Kun koiralla on jo sydämen vajaatoiminta diagnoosihetkellä, sen ennuste on yleensä huonompi kuin oireettomalla koiralla. Hoidolla voidaan lievittää oireita ja pidentää elinaikaa.