Koiran sairaudet · Ruoansulatus
Suolinkaiset koiralla: oireet, tartunta ja hoito
Suolinkaiset ovat sukkulamatoja, joiden aikuiset muodot elävät koiran ohutsuolessa. Koiran tärkein suolinkaislaji on Toxocara canis. Runsas tartunta voi sairastuttaa erityisesti pienen pennun.

Kiireesti eläinlääkäriin
Pennun runsas matotartunta voi harvoin aiheuttaa hengenvaarallisen suolitukoksen.
- Pennun runsas tai jatkuva oksentelu edellyttää nopeaa yhteydenottoa.
- Voimakas vatsakipu kuuluu päivystykseen.
- Työläästi hengittävä pentu tarvitsee heti hoitoa.
- Lyyhistyminen tai reagoimattomuus vaatii välitöntä päivystystä.
Päivystystiedot löytyvät eläinlääkärioppaasta.
Yleiskuvaus
Koirilla esiintyy maailmanlaajuisesti 2 suolinkaislajia: Toxocara canis ja Toxascaris leonina. Toxascaris leonina voi tarttua sekä koiriin että kissoihin. Toxocara cati on kissan suolinkainen. Aikuinen Toxocara canis on yleensä vaalea ja noin 10–15 cm pitkä.
Aikuinen Toxascaris leonina on tavallisesti 5–10 cm pitkä. Tämän lajin yksilö voi kuitenkin kasvaa jopa 12 cm:n pituiseksi. Aikuiset naaraat laskevat ohutsuolessa munia, jotka poistuvat ulosteessa. Koira voi erittää munia, vaikka sillä ei olisi näkyviä oireita.
Toxascaris leonina on koirilla harvinaisempi kuin Toxocara canis. Ihmisen toksokariaasin aiheuttajiin kuuluvat koiran ja kissan Toxocara-lajit. Toxascaris leonina -tartuntaa ei pidetä ihmiseen tarttuvana.
Syyt
Toxocara canis voi tarttua pentuun istukan kautta noin tiineyden 42. päivästä alkaen. Pentu voi saada toukkia myös emon maidosta. Emon kudoksiin jääneet toukat voivat aktivoitua tiineyden loppuvaiheessa. Koira voi saada tartunnan nielemällä maaperästä, esineestä tai muualta ympäristöstä peräisin olevia tartuntakykyisiä munia.
Tartunnan lähde voi olla myös jyrsijä, jonka kudoksiin toukkia on jäänyt. Ulosteeseen juuri erittyneissä Toxocara-munissa ei ole vielä tartuntakykyistä toukkaa. Lämpimässä ja kosteassa ympäristössä toukka voi kehittyä munan sisällä tartuntakykyiseksi noin 2 viikossa. Toxocara canis -munien tavallinen kypsymisaika ympäristössä on noin 2–4 viikkoa. Toxocara-munien kypsyminen voi kestää 1–4 viikkoa. Sopivissa oloissa kypsyneet munat voivat säilyä ympäristössä vuosia.
Alle 3 kuukauden ikäisellä pennulla niellyistä Toxocara-munista kuoriutuvat toukat voivat kulkea suolen seinämästä maksan kautta keuhkoihin. Keuhkoista toukat kulkeutuvat ysköksen mukana nieluun ja palaavat nieltyinä ohutsuoleen. Vanhemmilla koirilla toukat jäävät useammin lepovaiheeseen kudoksiin. Toxascaris leonina kehittyy suolen seinämässä ja suolen sisällä ilman samanlaista vaellusta keuhkoihin. Toxascaris leonina ei tartu pennulle istukan eikä maidon välityksellä.
Toxascaris leonina -munat voivat kypsyä tartuntakykyisiksi jo 1 viikossa ulosteeseen erittymisestä. Tartuntakykyisiä munia voi jäädä maahan senkin jälkeen, kun uloste on hajonnut eikä sitä enää näy. Ennen syntymää saadun tartunnan toukkia voidaan löytää pennun suolesta jo 1 viikon iässä.
Riskitekijät
Toxocara canis aiheuttaa oireisen sairauden tavallisimmin nuorille pennuille. Koiran vastustuskyky Toxocara canis -loista vastaan yleensä vahvistuu iän myötä. Ulkoillessa koiran riskiä lisää pääsy ulosteiden likaamalle alueelle tai mahdollisuus syödä jyrsijöitä. Kennelissä ulosteet voivat altistaa samassa ympäristössä eläviä koiria.
Vuonna 2024 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa tutkittiin ulostenäytteet 664 koiralta, jotka olivat yli puolen vuoden ikäisiä. Näytteistä 0,9 % sisälsi Toxocara canis -munia. Löydös oli tavallisempi alle vuoden ikäisillä koirilla kuin vanhemmilla. Vuonna 2006 julkaistussa suomalaisessa 541 koiran tutkimuksessa suolinkaisen munia löytyi 17 koiralta eli 3,1 %:lta.
Vanhemman suomalaisen tutkimuksen näytteet kerättiin syksyjen 2001 ja 2002 välisenä aikana. Varhaisemmassa tutkimuksessa suolinkais- ja hakamatolöydösten riski oli suurempi koirilla, jotka olivat käyneet Pohjoismaiden ulkopuolella edeltävän vuoden aikana. Eri tutkimusten ikärajat on huomioitava vertailussa, sillä nuorimmat pennut eivät olleet mukana uudemmassa otoksessa.
Tyypilliset oireet
Aikuisen koiran suolinkaistartunta jää usein oireettomaksi. Pennun ensimmäinen oire voi olla tavallista hitaampi painonnousu.
- Pennun vatsa voi näyttää pyöreältä ja turvonneelta.
- Uloste voi olla löysää ja limaista.
- Koira voi oksentaa.
- Oksennuksessa voi näkyä pitkiä vaaleita matoja.
- Turkin kiilto voi heikentyä.
- Paino voi laskea.
- Pentu voi yskiä, jos toukkia vaeltaa keuhkoissa.
Aikuisia matoja voi näkyä myös ulosteessa. Pennun oireet voivat alkaa ennen kuin ulosteesta pystytään löytämään madon munia.
Suolinkaistartunnan saanut pentu voi olla muuten laiha, vaikka sen vatsa näyttää pyöreältä. Toxascaris leonina aiheuttaa koirilla harvoin näkyvää sairautta, vaikka suolistossa eläisi aikuisia matoja.
Komplikaatiot ja seuraukset
Voimakas suolinkaistartunta voi heikentää pennun ravitsemustilaa ja hidastaa sen kasvua. Suoleen kertynyt suuri määrä matoja voi harvoin tukkia suolen. Keuhkoihin vaeltavat toukat voivat tulehduttaa keuhkokudosta. Vaikeassa tartunnassa pennun suoli voi tulehtua ja erittää runsaasti limaa.
Ihminen voi saada toksokariaasin nieltyään Toxocara-loisen tartuntakykyisiä munia. Ihmisessä toukat voivat kulkeutua esimerkiksi maksaan, keuhkoihin tai silmään. Ihmisen suolessa toukista ei kehity lisääntyviä aikuisia matoja. Silmään päätynyt toukka voi harvinaisessa tapauksessa vaurioittaa näköä.
Lapsen tartuntariski liittyy esimerkiksi leikkipaikan maasta suuhun päätyviin kypsiin muniin. Useimmat ihmisen Toxocara-tartunnat eivät aiheuta näkyviä oireita. Vastasyntyneen pennun keuhkoihin vaeltavat toukat voivat aiheuttaa vakavan sairauden jo ensimmäisinä elinpäivinä.
Diagnoosi eläinlääkärillä
Ulostenäyte ja munien tunnistus
Suolinkaistartunta voidaan todeta tutkimalla koiran ulosteesta loisen munia. Flotaatiomenetelmä nostaa madon munat nesteen pintaan, mistä ne voidaan tunnistaa mikroskoopilla. Näytteen sentrifugointi parantaa tutkimuksen herkkyyttä. Toxocara canis -munan pinta on kuoppainen ja sen koko on noin 80–90 × 75 µm. Toxascaris leonina -munat ovat soikeita ja kuoreltaan sileitä.
Aikuisen koiran näytteitä voi olla hyödyllistä kerätä useampana peräkkäisenä päivänä, koska munia ei välttämättä erity päivittäin. Oksennuksessa tai ulosteessa näkyvä mato voidaan tunnistaa tutkimuksessa. Jos koira syö muiden eläinten ulosteita, siitä voi kulkeutua munia koiran ulostenäytteeseen ilman, että suolessa elää aikuisia matoja.
Toxascaris leonina -munan pituus on noin 75–85 µm ja leveys noin 60–75 µm. Toxocara canis -munan kooksi voidaan ilmoittaa myös noin 85–90 × 75 µm.
Milloin tartunta näkyy näytteessä?
Varhainen ulostenäyte voi olla negatiivinen, jos madot eivät vielä tuota munia. Ennen syntymää tartunnan saanut pentu voi erittää Toxocara canis -munia aikaisintaan noin 16 päivän iässä. Istukan kautta saadussa tartunnassa munia voidaan löytää jo 2–3 viikon ikäisen pennun ulosteesta. Niellyistä munista tai saaliseläimestä saadussa Toxocara canis -tartunnassa munia voi ilmestyä ulosteeseen 4–5 viikon kuluttua. Niellyistä munista saadussa tartunnassa munien eritys voi alkaa 4–8 viikon kuluttua.
Nuorella koiralla munien erityksen alkuun voi kulua 4–6 viikkoa sen jälkeen, kun koira on niellyt munia. Noin vuoden ikäisellä koiralla vastaava aika on 6–8 viikkoa. Toxascaris leonina -munia voidaan löytää noin 7–10 viikon kuluttua tartunnasta.
Ulosteen antigeenitutkimus etsii madon tuottamia aineita eikä tarvitse munia näytteeseen. Antigeenitesti voi olla hyödyllinen, jos koiralla on vain nuoria matoja tai vain yhtä sukupuolta olevia matoja. Ulosteen PCR-tutkimuksella voidaan havaita madon DNA:ta myös silloin, kun munia ei näy mikroskoopissa.
Antigeenitestiä voidaan käyttää mikroskopian rinnalla, koska menetelmät havaitsevat tartunnan eri tavoin. Pelkkä antigeenilöydös ei kerro, mikä suolinkaislaji näytteessä on.
Hoito
Matolääkkeen valinta ja hoitovaste
Todettu suolinkaistartunta hoidetaan suolinkaisiin tehoavalla matolääkkeellä. Eri lääkkeillä voi olla erilainen teho suolinkaisten eri kehitysvaiheisiin. Jos lääke tehoaa vain aikuisiin matoihin, hoito voidaan joutua uusimaan, kun nuoremmat muodot ovat kehittyneet pidemmälle. Jos käytetty lääke tehoaa vain aikuisiin matoihin, ulostekontrolli voidaan tehdä 7–14 päivää hoidon päättymisestä.
Useimmat koirat toipuvat asianmukaisen hoidon jälkeen. Jos hoidon jälkeen otetusta näytteestä löytyy edelleen munia, selvitetään myös, onko koira syönyt saastunutta ulostetta. Tällaisessa tilanteessa antigeenitesti voi auttaa erottamaan suolessa elävät madot läpi kulkevista munista.
Pentueen ja aikuisen koiran loishäätö
Pentu tarvitsee ikäänsä sopivan loishäätösuunnitelman, koska se voi saada tartunnan jo ennen syntymää. Tiineen nartun hoidolla voidaan eläinlääkärin ohjauksessa vähentää tartuntoja pennuille. Imettävän nartun loishäätö suunnitellaan pentueen hoidon yhteydessä, sillä emokin voi erittää munia. Aikuisen koiran loishäätötarve arvioidaan altistuksen ja ulostetutkimusten perusteella.
Kun koiralla epäillään samanaikaisesti muitakin suolistomatoja, valmisteen tehoa arvioidaan kaikkien todettujen lajien kannalta.
Ennaltaehkäisy
Ulosteiden kerääminen pian ulostamisen jälkeen vähentää munien kertymistä ympäristöön. Pihan koirankakat poistetaan säännöllisesti, vaikka tartuntaa ei olisi todettu. Tavalliset desinfiointiaineet eivät luotettavasti tuhoa ympäristöön jääneitä suolinkaisen munia. Tartuntariski pienenee, kun koira ei pääse syömään jyrsijöitä.
Lasten hiekkalaatikko kannattaa peittää, kun sitä ei käytetä. Pese kädet saippualla ulkoilun jälkeen ja ennen ruokailua. Myös raakana syötävät kasvikset pestään ennen ruokailua.
Auringonvalo ja kuivuminen voivat vähentää loismunien säilymistä saastuneella alueella. Puutarhatöissä suojakäsineet vähentävät käsien kosketusta mahdollisesti saastuneeseen maahan. Koiralle annettavan lihan kypsentäminen pienentää kudoksissa olevien toukkien välityksellä saatavan tartunnan riskiä.
Tärkeää koiranomistajalle
Ota ulostenäytteeksi mahdollisimman tuoretta ulostetta. Ruokalusikallinen riittää yleensä tavalliseen loistutkimukseen. Säilytä näyte tiiviissä astiassa jääkaappilämpötilassa, jos eläinlääkäri tai laboratorio on ohjeistanut näin. Jos löydät ulosteesta näkyvän madon, laita se tunnistusta varten erilliseen purkkiin.
Pese kädet ulosteen keräämisen ja näytteen käsittelyn jälkeen. Pidä lapset erossa paikoista, joihin lemmikit tai villieläimet ulostavat.
Pakkaa tiiviisti suljettu ulostenäyte vielä erilliseen pussiin, jos lähetät sen laboratorioon. Merkitse muistiin, onko koira syönyt toisen eläimen ulosteita ennen näytteenottoa.
Usein kysyttyä
Voiko oireeton koira levittää suolinkaisia?
Kyllä, sillä myös aikuisen oireettoman koiran suolessa voi elää munia tuottavia suolinkaisia. Ulosteen mukana ympäristöön päätyvät munat voivat myöhemmin kypsyä tartuntakykyisiksi. Ulosteen nopea kerääminen vähentää koirien ja ihmisten altistumista munille.
Voiko pentu saada tartunnan jo ennen syntymää?
Toxocara canis voi siirtyä pennulle istukan kautta ennen syntymää. Emon kudoksissa lepovaiheessa olevat toukat voivat lähteä liikkeelle tiineyden loppupuolella. Syntymän jälkeen pentu voi saada saman loisen toukkia myös emon maidosta imetyksen aikana.
Tarttuuko suolinkainen ihmiseen koiraa silittämällä?
Tartunta syntyy, jos ihminen nielee tartuntakykyisiä munia esimerkiksi likaisista käsistä tai maaperän saastuttamasta ruoasta. Pelkkä kosketus koiraan ei vielä tarkoita, että munia on päätynyt suuhun. Pese kädet saippualla ulkoilun ja eläinten käsittelyn jälkeen.
Sulkeeko negatiivinen ulostenäyte tartunnan pois?
Ei, sillä nuoret madot eivät vielä tuota munia, vaikka koiralla olisi jo oireita. Eläinlääkäri voi tarvittaessa käyttää antigeenitutkimusta, joka havaitsee matojen tuottamia aineita ennen munien eritystä. Näyte voidaan ottaa uudelleen, jos löydös ja pennun oireet eivät sovi yhteen.
Voiko koira saada suolinkaisia uudelleen?
Voi, sillä munat voivat säilyä tartuntakykyisinä ympäristössä vuosia. Koira voi saada uuden tartunnan nielemällä ympäristöstä munia tai syömällä tartunnan saaneen jyrsijän. Ulosteiden nopea ja huolellinen kerääminen vähentää uusien munien päätymistä koiran elinympäristöön.
Lähteet
- Worm Control in Dogs and Cats: ESCCAP Guideline 01 (7th edition, June 2025), ESCCAP, luettu 2026-11-06.
- Emergency and Critical Care: emergent conditions, Cornell University College of Veterinary Medicine, luettu 2026-11-06.
- Roundworms in Small Animals (July 2026), Merck Veterinary Manual, luettu 2026-11-06.
- Canine intestinal helminths in Finland: Prevalence, risk factors and control (2006), Veterinary Parasitology / University of Helsinki, luettu 2026-11-06.
- Ascarid, Companion Animal Parasite Council, luettu 2026-11-06.
- Lemmikkieläimet: sisäloisnäytteet, Ruokavirasto, luettu 2026-11-06.
- Roundworms, Cornell University College of Veterinary Medicine, luettu 2026-11-06.
- Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaarat: muut sukkulamadot, Ruokavirasto, luettu 2026-11-06.
- Low intestinal parasite prevalence in Finnish pet dogs and cats (2024, abstract), Acta Veterinaria Scandinavica / University of Helsinki, luettu 2026-11-06.
- Loishäädöt, Kuopion Eläinlääkärikeskus, luettu 2026-11-06.
- Koirien suolistoloisten esiintyvyys Suomessa (alkuperäinen suomalainen aineisto), Helsingin yliopisto, luettu 2026-11-06.
- How Toxocariasis Spreads, Centers for Disease Control and Prevention, luettu 2026-11-06.
- DPDx: Toxocariasis, Centers for Disease Control and Prevention, luettu 2026-11-06.
Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.
