Kohonnut verenpaine koiralla – oireet ja hoito

Yleiskuvaus

Systolinen paine eli yläpaine on valtimoiden korkein paine sydämen supistumisen aikana. Koiran hoitopäätökset perustuvat tavallisesti juuri yläpaineeseen. Diastolinen paine eli alapaine tarkoittaa sydämen lepovaiheen alinta valtimopainetta. Pysyvä yläpaineen nousu 160–179 mmHg:n tasolle merkitsee kohtalaista elinvaurioriskiä.

Verenpaine voi nousta vastaanotolla tilapäisesti jännityksen vuoksi. Tällaista tilannesidonnaista nousua ei hoideta samalla tavalla kuin pysyvää verenpainetautia. Kohde-elinvauriolla tarkoitetaan esimerkiksi silmiin, munuaisiin, aivoihin tai verenkiertoelimistöön kohdistuvaa haittaa. Hoidon tarkoitus on pienentää näiden vaurioiden riskiä.

Syyt

Munuaiset ja hormonisairaudet

Toissijaisessa verenpainetaudissa paineen nousun taustalla on tunnistettava sairaus. Munuaisen toiminnan heikkeneminen on koiralla tavallinen taustasyy. Korkea paine voi puolestaan pahentaa munuaisten vaurioitumista.

Cushingin taudissa liiallinen lisämunuaiskuoren hormonituotanto voi liittyä korkeaan verenpaineeseen. Myös lisämunuaisen feokromosytooma voi nostaa verenpainetta. Diabetes kuuluu mahdollisiin, joskin harvinaisempiin taustasyihin. Harvoin taustalla voi olla keskushermoston sairaus.

Tuntematon syy, lääkitys ja jännitys

Jos altistavaa sairautta ei löydy tutkimuksissa, tilaa kutsutaan idiopaattiseksi verenpainetaudiksi. Se on koiralla selvästi harvinaisempi kuin toissijainen muoto. Eräät lääkkeet tai myrkylliset aineet voivat myös nostaa verenpainetta.

Jännityksen aiheuttama nousu liittyy autonomisen hermoston aktivoitumiseen. Paine voi tällöin laskea, kun koiran pelko vähenee tai mittausympäristö vaihtuu. Jännitys voi siten aiheuttaa virheellisen verenpainetautidiagnoosin.

Riskitekijät

Verenpainetautia tavataan enemmän vanhemmilla koirilla, joille altistavia sairauksia kertyy iän mukana. Munuais- ja lisämunuaissairaudet ovat tärkeitä syitä arvioida verenpainetta. Myös nuori koira voi sairastua, jos sillä on munuaisen kehityshäiriö tai munuaisinfektio.

Lisämunuaisperäistä Cushingin tautia sairastaneesta 14 koirasta 79 %:lla oli korkea verenpaine diagnoosihetkellä. Verenpainetta nostavan lääkityksen käyttö on myös syy suunnitella mittauksia. Munuaissairaudessa virtsan valkuaisvuoto on erityinen syy arvioida verenpainetta ja sen aiheuttamia haittoja. Verenpaine voi kohota jo munuaissairauden varhaisessa vaiheessa, vaikka veren kreatiniiniarvo olisi vielä normaali.

Tyypilliset oireet

Korkea verenpaine ei aina aiheuta kotona näkyviä varhaisoireita. Ensimmäinen huomattu muutos voi olla äkillinen sokeutuminen.

• Koira menettää näkönsä tai alkaa törmäillä.
• Mustuaiset pysyvät tavallista laajempina.
• Silmässä näkyy verta.
• Koira vaikuttaa sekavalta tai liikkuu kehää.
• Tasapaino horjuu tai pää kallistuu.
• Koira saa kouristuskohtauksen.
• Virtsassa voi olla verta.

Lisääntynyt juominen ja virtsaaminen voivat liittyä taustalla etenevään munuaissairauteen. Myös korkea paine itsessään voi lisätä virtsan muodostumista. Nenäverenvuoto voi liittyä verenpaineeseen, mutta verenpainetauti on sen harvinainen ensisijainen syy. Eläinlääkäri voi todeta sivuäänen tai rytmihäiriön.

Komplikaatiot ja seuraukset

Silmät, aivot ja munuaiset

Verenpaine voi vaurioittaa verkkokalvon verisuonia ja aiheuttaa verenvuotoa. Verkkokalvon irtoaminen voi johtaa näön menetykseen. Verenpaineen hoito voi auttaa irronnutta verkkokalvoa kiinnittymään uudelleen. Näkö palautuu silti vain pienelle osalle tällaisista potilaista. Verenpaineeseen liittyviä silmävaurioita on todettu jo 168 mmHg:n yläpaineessa. Verta voi vuotaa myös silmän etuosaan. Vaikeaan paineen nousuun voi liittyä aivojen turvotusta ja neurologisia oireita.

Munuaissairailla koirilla korkea verenpaine on yhdistetty runsaampaan valkuaisvuotoon. Korkea verenpaine voi nopeuttaa kroonisen munuaissairauden etenemistä. Sydämen vasemman kammion lihasseinämä voi paksuuntua. Varsinainen sydämen vajaatoiminta on harvinaisempi komplikaatio.

Ennuste ja taustasairauden merkitys

Ennuste riippuu verenpaineen taustasyystä. Hyvin hallittu paine pienentää komplikaatioiden riskiä. Verenpainelääkitystä tarvitaan yleensä koko loppuelämän ajan. Lääkitystä voidaan silti joutua muuttamaan seurannan aikana.

Lisämunuaisperäisen Cushingin taudin seurannassa 8 koirasta 25 %:lla oli edelleen korkea verenpaine 12 kuukauden kohdalla. Cushingin oireiden hyvä hallinta ei välttämättä tarkoita verenpaineen normalisoitumista.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Rauhallinen mittaus ja sopiva mansetti

Koiran verenpaine mitataan tavallisesti raajan tai hännän ympärille asetettavalla mansetilla. Mittaus on kivuton. Koira saa rauhoittua mittaushuoneessa 5–10 minuuttia. Mittaus tehdään mieluiten hiljaisessa paikassa erillään muista eläimistä. Omistajan läsnäolo voi helpottaa koiran jännitystä.

Koira voi olla mukavasti lattialla, sylissä tai omalla pedillään. Mittaus pyritään tekemään ennen muita jännittäviä toimenpiteitä. Rauhoituslääkitystä ei yleensä käytetä tavallisessa verenpainemittauksessa. Mansetin leveys on koiralla tavallisesti noin 40 % raajan ympärysmitasta. Vääränkokoinen mansetti voi vääristää tulosta.

Ensimmäinen lukema jätetään tavallisesti pois. Arvio lasketaan 5–7 keskenään johdonmukaisen mittauksen keskiarvosta. Jos tulokset vaihtelevat voimakkaasti, mittaussarja uusitaan. Mittauspaikka, asento ja mansetin koko kirjataan seuraavia käyntejä varten.

Vastaanotolla käytetään tavallisesti Doppler- tai oskillometristä mittaria, joilla paine arvioidaan kehon ulkopuolelta. Suora verenpainemittaus vaatii valtimoon asetettavan katetrin, joten se ei sovellu tavanomaiseen seulontaan.

Lukeman tulkinta ja vahvistaminen

Alle 140 mmHg:n yläpaineeseen liittyy vähäinen kohde-elinvaurion riski. 140–159 mmHg tarkoittaa lievästi kohonnutta painetta ja pientä vaurioriskiä. 160–179 mmHg merkitsee kohtalaista riskiä. Vähintään 180 mmHg merkitsee suurta vaurioriskiä.

Esimerkiksi englanninvinttikoirilla ja skotlanninhirvikoirilla paine voi olla noin 10–20 mmHg sekarotuisia korkeampi. Rotukohtaista viitealuetta käytetään, kun sellainen on saatavilla. Pysyvyys varmistetaan yleensä erillisinä päivinä tehdyillä mittauksilla. Munuaissairaalla 160–179 mmHg:n tasoa varmistetaan ilman elinvauriota 1–2 tai 2–4 viikon aikana. Vaikeassa nousussa varmistukset tehdään 1–2 viikon sisällä. Jos elinvaurio on jo todettu, hoitoa ei viivytetä pelkkien varmistuskäyntien vuoksi.

Taustasyy ja elinvauriot tutkitaan

Eläinlääkäri tutkii silmänpohjat, sydämen ja neurologisen tilan. Verinäytteistä arvioidaan munuaistoimintaa ja mahdollisia muita sairauksia. Virtsanäytteestä tutkitaan muun muassa ominaispaino ja valkuaisen määrä. Munuaisten ultraääni ja tarvittaessa hormonitutkimukset täydentävät selvitystä. Alle 1,030:n virtsan ominaispaino ei vahvista munuaissairautta, sillä korkea verenpaine voi itsessään lisätä virtsaamista. Jos syy jää epäselväksi, myös piilevän munuaissairauden mahdollisuus arvioidaan.

Hoito

Verenpaine ja taustasairaus hoidetaan rinnakkain

Eläinlääkäri valitsee lääkityksen paineen, elinvaurioiden ja muiden sairauksien perusteella. Samanaikainen munuais- tai hormonisairaus tarvitsee omaa hoitoaan. Tavoitteena on laskea painetta hallitusti ja välttää liian nopea romahdus. Munuaispotilaalla tavoitellaan yleensä alle 160 mmHg:n yläpainetta. Pienintä elinvaurioriskiä vastaa alle 140 mmHg:n taso.

Koiran hoidossa käytetään esimerkiksi ACE:n estäjiä. Ne voivat samalla vähentää munuaisten valkuaisvuotoa. Angiotensiinireseptorin salpaaja on toinen tähän hormonijärjestelmään vaikuttava vaihtoehto. Kalsiumkanavan salpaaja, kuten amlodipiini, voi olla tarpeen voimakkaassa tai huonosti hallittuvassa paineen nousussa. Jos yksi lääke ei riitä, eläinlääkäri voi suunnitella yhdistelmähoidon.

Kuivuneen munuaispotilaan nestetasapaino korjataan ennen tiettyjen verenpainelääkkeiden aloittamista. Liian vähäinen munuaisverenkierto voi heikentää suodatusta. Nesteenpoistolääkkeet eivät ole tavallisia ensisijaisia verenpainelääkkeitä koiralle. Niitä voidaan tarvita, jos koiralla on myös nestekertymää.

Kiireellinen hoito ja hoitovasteen seuranta

Äkillinen elinvaurio voi edellyttää sairaalahoitoa ja jatkuvaa seurantaa. Paine lasketaan silloinkin vaiheittain, eikä sitä pyritä normalisoimaan kerralla. Lääkityksen aloituksen tai muutoksen jälkeen paine voidaan tarkistaa 7–10 päivän kuluttua, jos uusia elinvaurion merkkejä ei ole. Aktiivisen elinvaurion yhteydessä kontrolli voi olla jo 1–3 päivän kuluessa. Vakiintuneen munuaispotilaan verenpaineen seuranta jatkuu vähintään 3 kuukauden välein.

Kontrolleissa tutkitaan myös virtsan valkuaisvuotoa. Munuaissairaalla koiralla valkuaisvuodon hoitotavoite on vähintään 50 %:n lasku virtsan proteiini-kreatiniinisuhteessa, mieluiten alle 0,5:n tasolle. Verikokeilla seurataan munuaistoimintaa ja lääkityksen haittoja. Kreatiniinin selvä nousu hoidon aikana voi viitata lääkkeen haittavaikutukseen. Alle 120 mmHg:n paine yhdessä heikkouden tai pyörtymisen kanssa voi merkitä liiallista paineen laskua. Lääkitystä säädetään mittausten ja koiran voinnin perusteella.

Ruokavalio ja pitkäaikainen hoito

Ruokavalio sovitetaan etenkin mahdolliseen munuaissairauteen ja koiran syömiseen. Pelkkä suolan vähentäminen ei yleensä laske verenpainetta riittävästi. Hyvin suolaista ravintoa kuitenkin vältetään. Jos lisämunuaisen kasvain hoidetaan leikkauksella, verenpainelääkityksen tarve voi pienentyä. Verenpainetta seurataan sen vuoksi myös onnistuneen hormonisairauden hoidon jälkeen.

Ennaltaehkäisy

Verenpaineen seuranta suunnataan koiriin, joilla on altistava sairaus tai siihen viittaavia löydöksiä. Munuais- ja hormonisairauden asianmukainen hoito kuuluu paineen hallintaan. Vähintään 9-vuotiaille koirille voidaan tehdä vuosittainen seulontamittaus myös piilevän taustasairauden löytämiseksi. Tunnetussa munuaisriskissä tällaisia arvioita voidaan tehdä esimerkiksi 6 kuukauden välein.

Kaikkien nuorten, terveiltä vaikuttavien koirien rutiiniseulontaa ei suositella, koska se voi johtaa vääriin diagnooseihin.

Myös käytössä oleva lääkitys käydään läpi, jos verenpaine nousee. Rauhallinen mittausympäristö vähentää jännityksen aiheuttamaa väärän diagnoosin riskiä.

Tärkeää koiranomistajalle

Pidä luetteloa koiran lääkkeistä ja kerro muutoksista hoitavalle eläinlääkärille. Ota vastaanotolle koiran oma peti, jos se auttaa rauhoittumaan. Omistajan läsnäolo ja vähäinen kiinnipitäminen voivat helpottaa mittausta.

Kirjaa mahdolliset näkömuutokset, tasapainon häiriöt, juominen ja virtsaaminen. Säilytä verenpainetulokset sekä tieto mittauspaikasta ja koiran jännityksestä. Seurantaa tarvitaan, vaikka koira näyttäisi voivan hyvin.

Ilmoita uudesta heikkoudesta tai pyörtymisestä lääkityksen aikana. Hoito arvioidaan uudelleen, jos paine on laskenut liikaa.

Usein kysyttyä

Voiko korkea verenpaine olla oireeton?

Koira voi olla oireeton, vaikka verenpaine olisi selvästi koholla. Ensimmäinen havaittu muutos voi olla äkillinen näön menetys. Siksi verenpainetta tutkitaan myös munuais- tai hormonisairautta sairastavalta koiralta, jonka ulkoinen vointi vaikuttaa muuten hyvältä.

Kuinka korkea verenpaine on koiralle vaarallinen?

160–179 mmHg:n yläpaineeseen liittyy kohtalainen elinvaurioriski. Vähintään 180 mmHg:n tasolla riski on suuri. Arvio perustuu luotettaviin toistomittauksiin ja koiran löydöksiin. Äkillinen silmä- tai aivovaurio voi vaatia hoitoa heti.

Voiko eläinlääkärissä jännittäminen nostaa verenpainetta?

Jännitys ja kiihtyminen voivat nostaa koiran verenpainetta tilapäisesti. Koira saa siksi rauhoittua 5–10 minuuttia ennen mittausta. Ensimmäinen lukema jätetään pois. Arvio lasketaan 5–7 keskenään tasaisen mittauksen keskiarvosta. Tilapäistä jännitysnousua ei hoideta verenpainelääkityksellä.

Riittääkö vähäsuolainen ruoka verenpaineen hoitoon?

Pelkkä ravinnon suolan vähentäminen ei yleensä riitä laskemaan verenpainetta. Ruokavalio valitaan koiran muiden sairauksien ja syömisen perusteella. Hyvin suolaista ruokaa vältetään. Varmistetun verenpainetaudin hoidossa tarvitaan usein lääkitystä. Hoidon tehoa seurataan toistuvilla verenpainemittauksilla.

Voiko verenpainelääkityksen lopettaa, kun koira voi hyvin?

Verenpainelääkitys on yleensä elinikäinen. Hoidon tarvetta arvioidaan verenpainemittausten perusteella. Korkea paine voi säilyä ilman näkyviä oireita. Lisämunuaiskasvaimen leikkauksen jälkeen verenpainelääkitystä voidaan joskus vähentää. Myös silloin verenpaineen seuranta jatkuu, jotta lääkitys vastaa koiran senhetkistä tarvetta.