Ilmarinta koiralla – pneumothorax on hengityksen hätätilanne

Yleiskuvaus

Keuhkojen ympärillä oleva ilma haittaa niiden täyttymistä

Keuhkopussitila sijaitsee rintakehän seinämää ja keuhkoa verhoavien kalvojen välissä. Normaalisti rintaontelon alipaine auttaa pitämään keuhkot laajentuneina. Kun alipaine menetetään, keuhko voi painua kasaan. Kasaan painumista kutsutaan atelektaasiksi. Ilma on tällöin väärässä paikassa: keuhkopussitilassa, ei pelkästään hengitysteiden sisällä.

Ilmarinta luokitellaan taustansa perusteella traumaattiseksi, spontaaniksi tai hoitotoimenpiteeseen liittyväksi eli iatrogeeniseksi. Koiralla vammaperäinen ilmarinta on spontaania muotoa yleisempi. Spontaani ilmarinta on harvinainen, mutta sitä voi esiintyä missä rodussa tahansa.

Ilmarinta voi uhata henkeä hengityksen heikentymisen vuoksi. Nopeasti kehittyvä paineilmarinta on erityisen vakava tilanne. Hoidon kiireellisyys ratkaistaan siksi koiran hengityksen ja verenkierron perusteella.

Syyt

Vamma voi avata ilmalle reitin keuhkopussitilaan

Avoimessa ilmarinnassa rintakehän seinämässä on esimerkiksi läpäisevä vaurio. Suljetussa ilmarinnassa rintakehän ulkoseinämä on ehjä, mutta ilma vuotaa sisäisestä vauriosta. Liikenneonnettomuus ja purema ovat tavallisia vammaperäisen ilmarinnan taustoja. Ilma voi myös vuotaa vaurioituneesta keuhko- tai henkitorvikudoksesta ympäröivään rintaonteloon. Rintakehän vamma ja keuhkon ilmavuoto voivat siten liittyä samaan onnettomuuteen.

Toimenpiteeseen liittyvä ilmarinta erotetaan itsestään alkaneesta muodosta. Mahdollisia hoitoon liittyviä taustoja ovat esimerkiksi keuhkon neulanäyte, leikkauksen jälkeinen ilmavuoto ja ylipaineventilaation painevaurio. Eläinlääkäri tarvitsee siksi tiedon myös äskettäisistä toimenpiteistä.

Spontaanissa muodossa etsitään vuotavaa keuhkomuutosta

Spontaanin ilmarinnan tavallisin syy koirilla on ilmatäytteisen rakkulan puhkeaminen. Näitä rakkuloita kutsutaan bulliksi tai blebeiksi. Niitä voi esiintyä ilman muuta samanaikaista keuhkosairautta.

Toissijaisen spontaanin ilmarinnan taustalla voi olla keuhkokasvain, bakteerikeuhkokuume tai keuhkopaise. Myös keuhkoihin vaeltanut vierasesine voi aiheuttaa ilmarinnan. Ruokatorven puhkeaminen on toinen mahdollinen reitti ilman kulkeutumiselle rintaonteloon. Siihen voi liittyä ilman kertymistä myös ihon alle ja sydämen ympäristön rakenteisiin.

Riskitekijät

Spontaania ilmarintaa esiintyy erityisesti suurilla, syvärintaisilla koirilla. Siperianhusky ja muut pohjoiset rodut ovat yliedustettuina. Selvää sukupuolialttiutta ei ole kuvattu. Taustalla voi olla myös sieni-infektio tai keuhkoveritulppa. Nämä tiedot koskevat spontaania muotoa, eivät kaikkia rintakehävammoja.

Uusiutunutta spontaania ilmarintaa koskevassa pienessä tutkimuksessa koirien iän mediaani oli 7,4 vuotta ja vaihteluväli 3–12 vuotta. Mukana oli sekä pieniä että suuria rotuja. Ilmarinta ei siis rajoitu suureen koiraan. Vammaperäisen muodon riski liittyy puolestaan onnettomuuksiin ja puremiin.

Tyypilliset oireet

Omistaja voi havaita hengityksen muuttuvan ennen kuin sairauden tarkka syy tiedetään. Tyypillisiä havaintoja ovat:

• Koira hengittää tavallista nopeammin.
• Hengitys jää pinnalliseksi.
• Koira yskii.
• Koira on levoton tai hätääntynyt.
• Kaula ojentuu ja kyynärpäät levittyvät vartalon sivuille.
• Rintakehä näyttää tavallista laajemmalta.
• Limakalvoissa näkyy sinerrystä.

Terveen koiran tavallinen hengitystiheys on noin 12–30 hengitystä minuutissa. Levossa hengitys on tavallisesti hitaampaa ja syvempää. Ilmarinnassa sisäänhengitys voi olla erityisen vaikeaa.

Keuhkopussitilan sairaus voi saada rintakehän ja vatsan liikkumaan eri tahtiin. Rintakehän laajentuessa vatsa voi vetäytyä sisään. Sama hengitysmalli voi esiintyä myös keuhkopussin nestekertymässä. Oireet eivät siis yksin erottele ilmaa ja nestettä toisistaan.

Komplikaatiot ja seuraukset

Paine voi vaarantaa hengityksen lisäksi verenkierron

Paineilmarinnassa vuotokohta toimii yksisuuntaisena venttiilinä, joka päästää ilmaa sisään hengitettäessä. Keuhkopussitilan paine voi nousta nopeasti ulkoilman painetta suuremmaksi. Tila voi vähentää veren palaamista rintaonteloon. Se voi johtaa verenkierron romahtamiseen ja sokkiin.

Voimakas ilmankertyminen voi painaa keuhkoa kasaan. Hengitysvaikeudessa hapensaanti jää elimistön tarpeeseen nähden riittämättömäksi. Myös pieni ilmamäärä voi aiheuttaa merkittävää hengenahdistusta, jos keuhkoissa on ennestään vaikea sairaus. Hengenahdistuksen asteeseen vaikuttavat lisäksi ilman kertymisnopeus sekä muut hengityksen tai aineenvaihdunnan häiriöt.

Spontaani ilmarinta voi uusiutua hoidon jälkeen. Leikattujen koirien tutkimuksessa uusiutuma todettiin 13 koiralla eli 13 %:lla niistä 100 koirasta, joita seurattiin yli 30 päivää. Uusiutumiseen kuluneen ajan mediaani oli 9 päivää. Yli 30 päivää leikkauksesta alkaneita uusiutumia oli 3 eli 3 %. Varhainen uusiutuminen voi johtua siitä, ettei kaikkia vuotavia keuhkomuutoksia löydetty ensimmäisen rintakehän leikkauksen yhteydessä. Se ei silloin tarkoita uusien rakkuloiden syntymistä leikkauksen jälkeen. Nämä luvut koskevat leikattua primaaria spontaania ilmarintaa, eivät kaikkia vammapotilaita.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Ilma todetaan turvallisimmin koiran voinnin sallimalla tavalla

Eläinlääkäri arvioi hengitysmallin ja kuuntelee rintakehää. Keuhkopussitilan sairaudessa hengitysäänet voivat vaimentua. Vaikeassa ilmarinnassa rintakehä voi näyttää tynnyrimäiseltä ja laajentua vain vähän voimakkaasta hengitystyöstä huolimatta.

Hengitysvaikeuksiselta koiralta voidaan poistaa ilmaa ennen röntgenkuvausta. Ultraääni voi auttaa toteamaan ilmaa tai nestettä vähemmällä rasituksella kuin röntgenkuvaus. Hoidon aloittamista ei saa viivästyttää kuvantamisen vuoksi. Röntgenkuvaus tehdään vasta, kun koira pystyy sietämään sen.

Röntgenkuva voi vahvistaa ilman kertymisen keuhkojen ulkopuolelle. Ilman poiston jälkeiset uusintakuvat voivat näyttää rintaontelon rakenteet paremmin. Taustasyy jää silti usein epäselväksi, jolloin tarvitaan tarkempaa kuvantamista. Ultraäänellä arvioidaan muun muassa keuhkon pinnan liukumista rintakehän seinämää vasten. Liukumisen puuttuminen voi olla ilmarinnan merkki.

Tietokonetomografia auttaa paikantamaan vuotokohdan

Tietokonetomografia eli TT havaitsee ilmatäytteisiä keuhkomuutoksia röntgenkuvaa paremmin. Kasaan painunut keuhkokudos voi kuitenkin peittää rakkulamuutoksia.

Uusiutunutta ilmarintaa koskeneessa 8 koiran tutkimuksessa muutoksia näkyi alkuperäisissä TT-kuvissa 5/8 koiralla. Ilman poiston ja valvotun ylipaineventilaation jälkeen muutokset löytyivät kaikilta 8 koiralta. Tämä on eläinsairaalassa tehtävä kuvantamismenettely. Ylipaineventilaatio voi myös pahentaa ilmavuotoa. Pienen tutkimuksen tulos ei tarkoita, että menetelmä olisi riskitön.

Hoito

Ilman poistaminen palauttaa keuhkoille tilaa

Alkuhoidon tavoite on vakauttaa hengitys. Ilmaa voidaan poistaa rintaontelopunktiolla eli torakosenteesillä. Se voi antaa keuhkojen laajentua ja helpottaa hengitystä. Ennen ilman poistoa voidaan käyttää rauhoitusta, joka lievittää koiran kamppailua ja ahdistusta. Punktio ei kuitenkaan korjaa vuodon taustasyytä.

Jos ilmaa kertyy jatkuvasti tai poistoja tarvitaan minuuttien tai tuntien välein, voidaan asentaa rintaontelodreeni. Dreeni mahdollistaa jatkuvan ilman imun. Paineilmarinnassa tarvitaan välitöntä paineen vapauttamista; tavanomainen punktio voi olla riittämätön. Toimenpiteet tekee eläinlääkäri.

Oireeton vähäinen ilmankertyminen voidaan joissakin tapauksissa hoitaa tiiviissä seurannassa. Ilma voi imeytyä pois päivien tai viikkojen kuluessa. Tämä arvio koskee vakaata potilasta, ei hengitysvaikeudesta kärsivän koiran kotona odottamista.

Jatkuva vuoto ja vuotava keuhkorakkula voivat vaatia leikkauksen

Jos suljettu traumaattinen ilmarinta ei korjaannu 3–5 päivän dreenauksen aikana, tarvitaan kirurginen arvio. Avoin läpäisevä rintakehävamma vaatii yleensä kirurgisen korjauksen potilaan vakauttamisen jälkeen.

Spontaanissa ilmarinnassa voidaan poistaa vuotava keuhkomuutos tai sitä sisältävä keuhkolohko. Poistetun keuhkomuutoksen kudostutkimus voi osoittaa rakkulan lisäksi esimerkiksi keuhkoputkien laajentumasairauden tai kasvaimen. Leikkausreitti suunnitellaan muutoksen sijainnin ja lukumäärän perusteella. Leikkaus voidaan tehdä rintalastan kautta tai kylkivälistä, ja valikoiduissa tapauksissa tähystyksellä.

Spontaanin ilmarinnan leikkaushoidon jälkeen uusiutumiseksi on esitetty noin 3 % ja ilman leikkausta jopa 50 %. Toisessa, edellä kuvatussa leikkaustutkimuksessa uusiutuma oli 13 % ja myöhäinen uusiutuma 3 %. Luvut eivät kuvaa täysin samoja seurantatilanteita.

Leikkauksen jälkeiseksi kuolleisuudeksi spontaanissa ilmarinnassa on raportoitu 12 % ja konservatiivisessa hoidossa yli 50 %. Konservatiivinen hoito tarkoittaa tässä muuta kuin leikkaushoitoa, esimerkiksi ilman poistoa ja seurantaa. Vertailua ei pidä soveltaa suoraan yksittäisen koiran ennusteeksi. Kaikkia ilmavuodon aiheuttajia ei voida poistaa leikkauksella.

Ennaltaehkäisy

Vammaperäisen ilmarinnan ehkäisyssä vähennetään liikenneonnettomuuksien ja puremien mahdollisuutta. Turvalliset ulkoiluolosuhteet ja karkaamisten ehkäisy kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Rintakehän vamman jälkeen koiran hengityksen muutos arvioidaan nopeasti, sillä ilmarinta voi olla onnettomuuden seuraus.

Spontaaniin ilmarintaan ei liity havaittua vammaa, ja tavallinen syy on keuhkorakkulan puhkeaminen. Siksi kaikkia tapauksia ei voi ehkäistä tapaturmia välttämällä. Uusiutumisen ehkäisyssä selvitetään ja hoidetaan ilmavuodon aiheuttaja. Kun syy on leikattavissa, sen poistaminen kuuluu jatkohoitosuunnitelmaan.

Tärkeää koiranomistajalle

Rauhallinen kuljetus ja hengityksen seuranta

Kuljeta hengitysvaikeuksista koiraa mahdollisimman rauhallisesti. Pidä auto viileänä, sillä kuumuus voi lisätä läähätystä ja pahentaa hengitystä. Jos koira ei pysty seisomaan, sitä voi kuljettaa rintalastan päällä maaten leuka tuettuna ja kaula ojennettuna. Soita mahdollisuuksien mukaan päivystykseen etukäteen.

Kerro rintakehään kohdistuneesta iskusta, puremasta, aiemmasta ilmarinnasta ja viimeaikaisista toimenpiteistä. Kirjaa, milloin hengitys muuttui ja oliko sitä ennen yskää tai rasitusta. Nämä tiedot auttavat hahmottamaan tapahtumien kulkua.

Toipuminen jatkuu sovitulla seurannalla

Ilman poiston jälkeen seurataan tarkasti, palaako hengitysvaikeus. Alkuvaiheen hoidoksi on suositeltu 2 viikon häkkilepoa. Rasituksen rajoitus ja käytännön toteutus sovitaan hoitavan eläinlääkärin kanssa. Kirjaa kotona lepotilanteen hengitystiheys, hengityksen vaivalloisuus ja yleisvoinnin muutokset.

Varmista kotiutuessa, onko ilmavuodon syy selvillä, miten sitä hoidettiin ja milloin koira tutkitaan uudelleen. Uusi hengitysvaikeus arvioidaan kiireellisesti, vaikka ilma olisi kerran jo poistettu. Säilytä kuvantamislausunnot ja leikkauskertomus myöhempää seurantaa varten.

Usein kysyttyä

Voiko koiralle tulla ilmarinta ilman onnettomuutta?

Voi. Spontaanissa ilmarinnassa ei ole tiedossa vammaa tai rintaonteloon ulottuvaa hoitotoimenpidettä. Koiralla tavallisin syy on ilmatäytteisen keuhkorakkulan puhkeaminen. Rakkuloita voi esiintyä ilman muuta samanaikaista keuhkosairautta. Toissijaisina syinä voidaan löytää esimerkiksi keuhkokasvain, keuhkokuume tai keuhkopaise.

Korjaako ilman poistaminen sairauden kokonaan?

Ilman poistaminen voi antaa keuhkojen laajentua ja helpottaa hengitystä. Se ei kuitenkaan itsessään korjaa vuodon aiheuttavaa muutosta. Sairauden aiheuttaja vaikuttaa jatkohoidon valintaan. Jatkuva vuoto voi vaatia rintaontelodreenin, ja vuotavan keuhkomuutoksen hoidossa voidaan tarvita leikkausta.

Onko paineilmarinta sama asia kuin tavallinen ilmarinta?

Paineilmarinta on erityisen vaarallinen muoto: vuotokohta toimii yksisuuntaisena venttiilinä ja keuhkopussitilan paine kasvaa nopeasti. Veren paluu rintaonteloon voi heikentyä. Seurauksena voi olla verenkierron romahtaminen ja sokki, joten paineen vapauttamista ei pidä viivyttää.

Näkyykö vuotava keuhkorakkula aina kuvissa?

Ei. Röntgenkuva voi osoittaa ilmarinnan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Myös TT-kuvassa kasaan painunut keuhkokudos voi vaikeuttaa rakkulan löytämistä. Kuvantamisen tapa ja keuhkon täyttymisaste vaikuttavat siksi löydettävyyteen ja leikkauksen suunnitteluun.

Voiko ilmarinta uusiutua leikkauksen jälkeen?

Voi. Primaarin spontaanin ilmarinnan leikkaustutkimuksessa 13 % yli 30 päivää seuratuista koirista sai uusiutuman. Leikkauksen ja rintakehän uuden ilmankertymisen välisen ajan mediaani oli 9 päivää. Siksi hengityksen uusi vaikeutuminen arvioidaan nopeasti myös leikkauksen jälkeen.