Kennelyskä koiralla: oireet, tartunta ja hoito

Yleiskuvaus

Kennelyskä ei ole yhden mikrobin nimi. Se on hengitystiesairauksien kokonaisuus, jossa henkitorvi ja keuhkoputket voivat tulehtua. Bordetella bronchiseptica on yksi mahdollisista bakteereista, mutta myös esimerkiksi parainfluenssavirus ja adenovirus voivat osallistua tautiin. Samalla koiralla voi olla useampi aiheuttaja.

Nimestään huolimatta sairaus voi tarttua muuallakin kuin kenneleissä. Koirapuistot, hoitopaikat, näyttelyt ja harjoitusryhmät tuovat koiria lähelle toisiaan. Lievässä taudissa koira voi vaikuttaa yskän välissä varsin hyvävointiselta.

Tautikokonaisuudesta käytetään myös lyhennettä CIRDC, joka tarkoittaa koiran tarttuvien hengitystiesairauksien kokonaisuutta. Useimpien tapausten pääasiallisena syynä pidetään viruksia.

Mahdollisiin virusaiheuttajiin kuuluvat myös koirainfluenssavirus ja harvemmin penikkatautivirus. Hengitysteiden koronavirukset ja pneumovirus voivat nekin osallistua samaan tautikokonaisuuteen.

Syyt

Hengitystie-eritteissä olevat mikrobit leviävät koirasta toiseen. Bordetella voi tarttua yskimisen ja aivastelun yhteydessä muodostuvien pisaroiden kautta, suorassa kontaktissa sekä saastuneista tavaroista. Yhteinen juomakuppi, lelu tai ihmisen kädet voivat siten osallistua tartunnan kulkuun.

Bakteeri voi kiinnittyä hengitysteiden pintaan ja vaurioittaa sitä. Viruksen aiheuttama pintavaurio voi puolestaan helpottaa toissijaista bakteeritulehdusta.

Ahtaat olot ja epäsuotuisat ympäristöolosuhteet voivat lisätä alttiutta ja vaikeuttaa tautia. Esimerkiksi stressi sekä ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteuden ääriolosuhteet ovat mukana riskissä.

Tyypillinen yskä alkaa noin 5–10 päivän kuluttua kontaktista sairastuneeseen tai tartunnalle alttiiseen koiraan. Bordetellan itämisaika on keskimäärin noin 6 päivää, ja vaihteluväli on 2–10 päivää.

Mykoplasmat ja Streptococcus equi -bakteerin zooepidemicus-alalaji kuuluvat muihin mahdollisiin bakteeriaiheuttajiin.

Riskitekijät

Kaikenikäiset koirat voivat sairastua, mutta pennuilla vaikean taudin riski on suurempi. Bordetellatartunnan riskiryhmiin kuuluvat myös rokottamattomat koirat sekä koirat, joilla on aiempi hengitystiesairaus tai vastustuskykyä heikentävä muu sairaus.

Riski kasvaa, kun koiria pidetään tiiviisti yhdessä tai tavataan suurissa ryhmissä. Siksi päivähoito, hoitolajakso ja yhteiset harrastukset ovat hyödyllisiä tietoja tartuntahistoriaa selvittäessä.

Bordetella voi toimia ensisijaisena taudinaiheuttajana erityisesti alle 6 kuukauden ikäisillä pennuilla. Samanaikainen virus- tai bakteeritartunta voi pahentaa oireita.

Tartunta voi levitä myös oireettomasta koirasta, koska taudinaiheuttajia esiintyy ilman näkyvää sairauttakin.

Tyypilliset oireet

Tyypillinen yskä on kova ja kuiva, joskus torven tai hanhen ääntä muistuttava. Yskän jälkeen koira voi kakistella tai yökätä, mikä saattaa näyttää siltä kuin kurkussa olisi jotakin. Rasitus voi pahentaa yskää.

• Äkilliset toistuvat yskänpuuskat.

• Yökkäily tai kakistelu yskän jälkeen.

• Aivastelu ja nenäerite.

• Silmien erittäminen.

• Väsymys tai ruokahalun heikentyminen.

Yskän jälkeen suusta voi tulla limaa. Se saattaa näyttää oksentamiselta, joten kuvaa vastaanotolle mahdollisimman tarkasti, edeltääkö eritteen tuloa nimenomaan yskänpuuska.

Kuume, voimakas apeus, märkäinen nenäerite ja limainen yskä voivat liittyä keuhkokuumeeseen.

Yskän voimakkuus alkaa yleensä vähentyä ensimmäisten 5 päivän kuluessa, vaikka se ei vielä lopu. Henkitorven tai kurkunpään kevyt kosketus voi laukaista yskän.

Komplikaatiot ja seuraukset

Merkittävin huoli on keuhkokuume, etenkin pennuilla ja muuten haavoittuvilla koirilla. Heikkokuntoisella aikuisella tai iäkkäällä koiralla tauti voi liittyä myös pitkittyvään keuhkoputkitulehdukseen.

Komplisoitumaton infektio paranee tavallisesti itsestään 7–14 vuorokaudessa. Kennelyskän kokonaiskesto voi olla myös 10–20 päivää. Muuten terveellä koiralla lievästä bordetellatartunnasta toipuminen kestää usein 7–10 päivää. Yskän loppuminen ja tartuttavuuden päättyminen ovat eri asioita.

Bordetella voi tarttua myös kissoihin ja eräisiin muihin nisäkkäisiin. Ihmisen sairastuminen on harvinaista ja liittyy tavallisesti heikentyneeseen vastustuskykyyn.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Eläinlääkäri arvioi yskän laatua, hengitystä, yleiskuntoa ja mahdollisia altistumisia. Rokotustiedot ovat myös hyödyllisiä. Tyypillisen oirehistorian ja lievän taudinkuvan perusteella voidaan usein muodostaa kliininen arvio ilman jokaisen aiheuttajan tunnistamista.

Jos vointi on heikko, yskä pitkittyy tai keuhkokuumetta epäillään, röntgenkuvaus auttaa arvioimaan keuhkojen tilaa. Pelkästään yskivän koiran rintakehän kuvat voivat olla normaalit. Keuhkokuumeessa voidaan havaita keuhkorakkuloiden alueen muutoksia.

Tarvittaessa otetaan verikokeita sekä hengitysteiden näytteitä PCR-tutkimusta tai bakteeriviljelyä varten. PCR etsii taudinaiheuttajan perimää.

PCR-näyte voidaan ottaa nenänielusta tai henkitorven alueelta eläinlääkärin valitsemalla tavalla.

Muut yskän syyt pitää huomioida myös altistumishistorian ollessa sopiva. Esimerkiksi hengitysteiden ärsytys nukutuksen hengitysputken jälkeen voi muistuttaa tarttuvaa henkitorvitulehdusta.

Positiivinen PCR-tulos ei aina merkitse, että löydetty mikrobi aiheuttaa juuri nykyiset oireet. Myös elävän rokotteen mikrobikanta voi näkyä testissä. Myöhään otettu näyte voi puolestaan jäädä negatiiviseksi, koska viruksen erittyminen on voimakkainta taudin alkuvaiheessa.

Usean koiran epidemiaa tutkittaessa näytteitä voidaan ottaa useista sairastuneista koirista. Pelkän nenäeritteen solunäytteen hyöty bakteeritulehduksen ja antibiootin valinnan arvioinnissa on rajallinen.

Onnistuneen hoidon jälkeen ei yleensä tarvita uutta bakteeriviljelyä.

Hoito

Eläinlääkäri määrää hoidon sairauden vaikeuden mukaan. Muuten hyvävointinen koira toipuu usein levolla, seurannalla ja muulla tukihoidolla. Antibiootti ei ole automaattinen hoito jokaiseen kennelyskään. Komplisoitumattomassa taudissa sitä ei yleensä tarvita, kun taas keuhkokuume tai merkittävä bakteeritulehdus voi muuttaa tilanteen.

Yskää hillitsevää lääkettä voidaan harkita sopivalle potilaalle, mutta se ei sovi keuhkokuumeeseen tai runsaasti limaa tuottavaan yskään. Ihmisten yskänlääkkeitä ei anneta omin päin.

Vaikeassa taudissa voidaan tarvita sairaalahoitoa, nestehoitoa, sumutusta ja happea. Jos antibiootti on tarpeen, valintaa voidaan ohjata bakteeriviljelyllä ja herkkyystutkimuksella.

Kotona pidetään tauko koiraryhmistä ja vältetään yskää pahentavaa rasitusta. Seuraa syömistä, vireyttä ja hengitystä levossa sekä sitä, muuttuuko yskä. Soita uudelleen, jos kotihoidossa oleva koira muuttuu selvästi sairaammaksi.

Toipumisvaiheessa myös ympäristö ja ravitsemus huomioidaan. Kuormittava ympäristö ja puutteellinen ravitsemus voivat edistää oireiden palaamista. Järjestä koiralle rauhallinen lepopaikka ja kerro, jos syöminen ei onnistu.

Märkäinen nenäerite ei hyvävointisella koiralla tarkoita automaattisesti antibiootin tarvetta. Märkäeritteen lisäksi kuume, väsymys tai syömättömyys lisäävät bakteerilääkityksen harkinnan tarvetta. Jos valittu antibiootti ei auta 7 päivässä, tarvitaan lisätutkimuksia ennen lääkeryhmän vaihtamista.

Pelkästään yskivä koira ei usein tarvitse sairaalahoitoa. Jos sairaalahoitoon joudutaan, koira hoidetaan erillään muista eläimistä tartuntojen vähentämiseksi.

Doksisykliini on mahdollinen ensisijainen antibiootti hoitoa vaativaan bakteeriperäiseen kennelyskään ilman keuhkokuumetta. Kaikki Bordetella-kannat ja mykoplasmat eivät ole herkkiä samoille antibiooteille.

Ennaltaehkäisy

Rokotukset pienentävät sairastumisen ja vaikeiden oireiden riskiä, mutta eivät takaa täydellistä suojaa kaikilta hengitystieinfektioilta. Bordetellarokotusta harkitaan altistumisriskin mukaan. Suomessa Kennelliitto suosittelee kennelyskärokotuksen vuosittaista uusimista koiraharrastuksiin tai kilpailuihin osallistuville koirille. Oman koiran rokotevalinta ja ajoitus sovitaan eläinlääkärin kanssa ennen hoitolaa tai tapahtumaa.

Pese kädet sairaan koiran käsittelyn jälkeen ja pidä sen kupit sekä lelut erillään. Vältä muiden koirien kohtaamista sairaana ja noudata hoitopaikan eristysohjetta. Suomessa Kennelliiton tapahtumiin palaaminen edellyttää vähintään 2 oireetonta viikkoa; rajoitus koskee myös saman kodin oireettomia koiria. Sääntö ei tarkoita kaikkien aiheuttajien tartuttavuuden varmasti päättyneen.

Bordetella säilyy ympäristössä vähintään 10 päivää. Tartuntoja voi siirtyä myös saastuneen veden kautta, joten sairaan koiran ei pidä käyttää yhteisiä vesikuppeja.

Bordetellarokotus voidaan aloittaa jo 6–8 viikon iässä valmisteesta ja altistumisriskistä riippuen. Suomessa Kennelliiton tavallinen yhdistelmärokotussuositus sisältää kennelyskäsuojan ensimmäisen kerran 12 viikon iässä. Rokotusikä valitaan käytettävän valmisteen ohjeen mukaan. Lisää tietoa on koiran rokotusoppaassa.

Bordetellaa vastaan on suun kautta, nenään ja ihon alle annettavia rokotevaihtoehtoja. Rokotetun koiran oireet voivat jäädä lievemmiksi ja bakteerin erittyminen vähäisemmäksi kuin rokottamattomalla.

Jos omistajan vastustuskyky on heikentynyt, koiran Bordetella-rokotteen antotapa arvioidaan erikseen. Tällöin pistettävä vaihtoehto voi olla sopivampi kuin nenään tai suuhun annettava elävä rokote.

Erityisen suuren altistumisriskin tilanteessa Bordetellan tehosterokotusta voidaan harkita myös 6 kuukauden välein eläinlääkärin arvion perusteella.

Tärkeää koiranomistajalle

Sovi myös, kuinka toimitte, jos samassa kodissa oleva toinen koira alkaa yskiä. Kirjaa yskän alkaminen, kontaktit muihin koiriin ja voinnin muutokset. Ota tarvittaessa video yskästä, jos se onnistuu turvallisesti. Kerro hoitopaikkaan tartuntaepäilystä ennen vastaanotolle saapumista ja pyydä ohje, missä odotatte. Järjestä myös perheen muiden koirien hoito niin, etteivät ne lähde oireilevan koiran mukana harrastusryhmiin.

Bordetellatartunnan saanut koira voi tartuttaa muita vielä 8 viikon ajan tai pidempään oireiden päättymisestä. Sovi paluusta erikseen erityisesti silloin, kun koira tapaa pentuja tai muita riskikoiria. Tapahtuman vähimmäissäännön lisäksi huomioidaan hoitavan eläinlääkärin arvio.

Usein kysyttyä

Voiko rokotettu koira saada kennelyskän?

Voi. Rokotus voi vähentää oireiden riskiä, vaikeutta ja mikrobien erittymistä, mutta se ei anna täydellistä suojaa kaikkia mahdollisia aiheuttajia vastaan. Siksi myös rokotettu yskivä koira pidetään poissa koiraryhmistä ja sen vointia seurataan.

Tarvitaanko kennelyskään aina antibiootti?

Ei yleensä lievässä komplisoitumattomassa taudissa. Lepo ja tukihoito riittävät monelle koiralle, mutta keuhkokuume tai vaikeampi bakteeritulehdus voi edellyttää lääkitystä. Eläinlääkäri arvioi tarpeen koiran oireista ja tutkimuksista; aiempaa antibioottia ei aloiteta omin päin.

Milloin yskivän koiran kanssa pitää kiirehtiä hoitoon?

Hengitysvaikeus, huomattava väsymys, syömättömyys ja kuume muuttavat tilanteen kiireellisemmäksi. Pennun voinnin laskuun pitää suhtautua erityisen tarkasti. Soita hoitopaikkaan ja kuvaa oireet sekä altistumiset, jotta saatte ohjeen tutkimuksen tarpeesta ja turvallisesta saapumisesta.

Saako oireeton samassa kodissa asuva koira mennä tapahtumaan?

Kennelliiton tapahtumasäännön rajoitus koskee myös saman talouden oireettomia koiria, kun kodissa on tarttuva hengitystiesairaus. Tarkista oman tapahtuman ajantasainen käytäntö ja noudata hoitopaikan ohjetta. Oireettomuus yksin ei tee toisen koiran altistumishistoriaa merkityksettömäksi tartuntojen ehkäisyssä.

Onko koira tartuttamaton heti yskän loppuessa?

Ei välttämättä. Bordetellaa voi erittyä vielä 8 viikon ajan tai pidempään oireiden jälkeen. Paluu ryhmiin riippuu siksi epäillystä aiheuttajasta, koiran tilanteesta ja tapahtuman säännöistä. Kysy eläinlääkäriltä omaan tilanteeseen sopiva eristysohje sen sijaan, että käyttäisit pelkkää viimeistä yskäpäivää rajana.