Miksi näin käy
- Liha ilman lisäaineita. Lihassa, jauhelihassa, sisäelimissä ja luuttomassa kanassa on kalsiumia kymmeniä kertoja vähemmän kuin fosforia. Nopeasti kasvava pentu ei saa kalsiumia tarpeeksi. Elimistö alkaa ottaa sitä omista luistaan, ja luut ohenevat ja pehmenevät.
- Kotitekoinen ruokavalio ”silmämääräisesti”. Ilman laskelmaa tehty kotiruoka tai raakaruoka ei lähes koskaan kata pennun kalsiumin, D-vitamiinin ja muiden ravintoaineiden tarvetta.
- Aurinko ja UV-lamppu eivät auta. Toisin kuin ihminen, kissa ei juuri muodosta D-vitamiinia ihossaan. Se saa D-vitamiinia vain ruoasta. Siksi ulkoilu auringossa tai UV-lamppu ei korvaa D-vitamiinia. UV-lamppu voi lisäksi polttaa kissan silmät ja ihon.
- Harvinaiset syyt: perinnölliset D-vitamiinin aineenvaihdunnan häiriöt sekä suoliston, munuaisten ja maksan sairaudet.
Miltä se näyttää
- pentu ontuu, hyppää vastahakoisesti ja makaa tavallista enemmän;
- pentu huutaa tai rimpuilee, kun se nostetaan syliin;
- jalat ovat vääntyneet, nivelet paksuuntuneet, kävely on ”polvet koukussa”;
- luut murtuvat pienestä rasituksesta – joskus huomaamattomasti, ”kasaan painuen”;
- ummetus, jos lantio on muotoutunut väärin;
- vaikeissa tapauksissa takajalkojen heikkous tai halvaus (nikaman murtuma) sekä vapina ja kouristukset veren matalan kalsiumin vuoksi.
Mitä eläinlääkäri tekee
- Kysyy, mitä pennulle ja emolle on syötetty.
- Ottaa röntgenkuvat. Kuvissa näkyvät ohut luukerros, luuston matala tiheys ja murtumat.
- Ottaa verikokeet: kalsium, fosfori ja tarvittaessa lisäkilpirauhashormoni ja D-vitamiini.
Hoito
- Siirtyminen kissanpennuille tarkoitettuun täysravintoon. Tämä on tärkeintä. Ruoan on täytettävä FEDIAFin suositukset tai AAFCO:n kasvuvaiheen vaatimukset. Vaihtoehtona on eläinlääkärin tai eläinravitsemukseen perehtyneen asiantuntijan laskema kotiruokavalio.
- Liikkumisen rajoittaminen muutamaksi viikoksi: kuljetuslaatikko tai pieni tila ilman korkeita hyllyjä, jotta uusia murtumia ei synny.
- Kivunlievitys – vain eläinlääkärin määräämillä lääkkeillä. Ihmisten lääkkeet ovat kissoille vaarallisia.
- Älä anna omin päin kalsiumia, D-vitamiinia tai kalanmaksaöljyä ”luiden vahvistamiseksi”. D-vitamiinin yliannostus vaurioittaa vakavasti munuaisia, ja laskematon lisäkalsium sotkee tasapainon.
Jos vakavia murtumia ei ole, luut vahvistuvat ruokinnan muuttamisen jälkeen yleensä selvästi muutamassa viikossa. Jo syntyneet virheasennot voivat jäädä pysyviksi. Jos lantio on kaventunut, kissalla voi myöhemmin olla ummetusta.
Ehkäisy
- Ruoki pentua kissanpennuille (tai ”kaikille elämänvaiheille”) tarkoitetulla täysravinnolla 12 kuukauden ikään asti. Suurilla roduilla pidempään valmistajan suosituksen mukaan.
- Älä anna lihaa, sisäelimiä tai ”puuroa lihan kanssa” pääruokana, jos ruokavaliota ei ole laskettu.
- Jos haluat ruokkia kotiruoalla tai raakaruoalla, pyydä ruokavalion laskelma eläinlääkäriltä tai eläinravitsemuksen asiantuntijalta: tarvitaan tarkka kalsiumin ja vitamiinien lähde.
- Ruoki myös tiineenä olevaa ja imettävää emoa täysravinnolla. Sille sopii kissanpennuille tarkoitettu ruoka.
Milloin kiireesti eläinlääkäriin
- pentu ei nouse jaloilleen tai laahaa takajalkojaan;
- pentu huutaa kivusta kosketettaessa;
- vapinaa, nykimistä tai kouristuksia;
- ulostetta ei ole tullut yli kahteen vuorokauteen, ja pentu ponnistelee.
Tassusen toimitus
Lähteet
- How K. L., Hazewinkel H. A. W., Mol J. A. Dietary vitamin D dependence of cat and dog due to inadequate cutaneous synthesis of vitamin D. General and Comparative Endocrinology, 1994.
- NRC. Nutrient Requirements of Dogs and Cats. National Academies Press, 2006.
- FEDIAF. Nutritional Guidelines for Complete and Complementary Pet Food for Cats and Dogs (voimassa oleva versio).
- WSAVA Global Nutrition Committee – suositukset ravitsemuksen arvioinnista.
- MSD (Merck) Veterinary Manual – Nutritional secondary hyperparathyroidism.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa eläinlääkärin hoitoa. Jos huomaat pennussa sairauden oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.
