Koiran dementia eli kognitiivinen dysfunktio

Yleiskuvaus

Ikääntymiseen liittyvä muutos aivoissa

Dementia on etenevä ikääntymiseen liittyvä aivosairaus. Sairauden merkitys näkyy siinä, miten koira selviytyy arjessa aiemmin oppimistaan tehtävistä. Tuttu vihje, kuten aiemmin opittu sana, ei välttämättä enää saa koiraa toimimaan entiseen tapaan.

Yksi sairauteen liittyvä muutos on aivokuoren surkastuminen. Koira voi vaikuttaa ensin vain hajamieliseltä, sillä lievät käytösmuutokset voivat tulla esiin arjessa harvoin.

Lievässä vaiheessa koiran tavallinen toimintakyky voi säilyä, vaikka tutussa käytöksessä huomattaisiin pieniä muutoksia. Sairauden edetessä aiemmin satunnaiset muutokset voivat muuttua toistuviksi ja häiritä tavallista päivärytmiä.

Suomessa koirien kognitiiviseen heikentymiseen liittyviä aivokudoksen muutoksia tutkitaan vuosina 2024–2027.

Yli 8-vuotiaista koirista on eri tutkimuksissa luokiteltu kognitiivisesti heikentyneiksi 14–35 %. Arvioon vaikuttaa, mitä käytösmuutoksia kyselyssä mitataan ja missä kohdassa pisteraja asetetaan.

Syyt

Hermokudoksen muutokset

Dementiaan liittyy hermokudoksen vähittäistä rappeutumista, jonka seurauksena koiran tiedonkäsittely muuttuu. Aivoihin voi kertyä beeta-amyloidia, josta muodostuu valkuaisainekertymiä eli plakkeja. Sairastuneen koiran aivokuori voi ohentua. Joillakin koirilla myös aivokammiot ovat laajentuneet.

Yksittäistä oiretta voi pahentaa toinen samanaikainen sairaus, kuten nivelkipu tai heikentynyt näkö.

Aivokudoksen lisäksi amyloidia voi kertyä aivojen verisuonten yhteyteen. Ikääntyvissä aivoissa solujen kyky suojautua hapetusvaurioilta voi heiketä. Välittäjäaineita hajottavan entsyymin toiminnan voimistuminen voi vähentää aivojen dopamiinia.

Muistiin ja suunnistamiseen osallistuvalla aivoalueella, hippokampuksessa, voi tapahtua hermosolujen katoa. Aivojen tukisolut voivat aktivoitua pitkäkestoiseen tulehdusreaktioon, kun kudokseen kertyy amyloidia ja hapetusvaurioita. Aivojen valkeassa aineessa voi vaurioitua hermosäikeitä suojaavaa myeliiniä.

Riskitekijät

Ikä on keskeinen dementian esiintymiseen liittyvä tekijä. Yhdysvaltalaisessa kaikenikäisiä lemmikkikoiria koskeneessa kyselyssä 1,4 % ylitti käytetyn kognitiivisen häiriön pisterajan. Kunkin lisäikävuoden vetosuhde oli 1,52, kun muita mitattuja eroja otettiin huomioon.

Omistajan passiivisiksi arvioimilla koirilla häiriön vetosuhde oli 6,47 verrattuna hyvin aktiivisiin koiriin. Vähäinen liikkuminen voi olla myös seurausta alkaneesta kognitiivisesta häiriöstä. Silmien tai korvien aiemmat sairaudet liittyivät suurempaan häiriön todennäköisyyteen samassa koirajoukossa.

Vaikka oireet yleistyvät iän myötä, niiden alkamisiässä on eroja koiran koon mukaan. Suurilla koirilla ensimmäisiä oireita voi ilmetä jo 6–7 vuoden iässä. Pienillä koirilla ensimmäiset merkit ilmenevät useammin 8–10 vuoden iässä.

Omistajakyselyssä myös aiempi neurologinen sairaus liittyi suurempaan kognitiivisen häiriön todennäköisyyteen. Sukupuolen ja leikkaamattomuuden yhteydestä dementiaan on saatu keskenään erilaisia tuloksia.

Tyypilliset oireet

Oireita tarkastellaan usealla arjen osa-alueella, kuten suunnistamisessa, vuorovaikutuksessa, unessa, sisäsiisteydessä, aktiivisuudessa ja ahdistuneisuudessa.

• Koira voi jäädä seisomaan oven väärälle puolelle tai juuttua nurkkaan.
• Koira voi kulkea päämäärättömästi ympäri kotia.
• Koira voi vältellä silittämistä tai hakeutua aiempaa tiiviimmin ihmisen seuraan.
• Koira voi nukkua päivällä aiempaa enemmän ja olla yöllä hereillä.
• Aiemmin sisäsiisti koira voi virtsata tai ulostaa sisälle.
• Koira voi menettää kiinnostuksensa tuttuihin leikkeihin.
• Koira voi huolestua tilanteissa, joissa se oli nuorempana rauhallinen.

Uusien tehtävien oppiminen voi hidastua. Koira voi löytää lattialle pudonneen ruoan aiempaa huonommin.

Joillakin koirilla ilmenee uutta ääniarkuutta, esimerkiksi voimakkaiden äänien tai ukkosen yhteydessä. Vanhemmalla iällä voi alkaa myös eroahdistus, jolloin yksin jääminen aiheuttaa koiralle selvää levottomuutta.

Koira voi tervehtiä tuttua ihmistä aiempaa harvemmin, kun sen tapa hakeutua seuraan muuttuu. Koira voi toisinaan jäädä tuijottamaan seinää tai tyhjyyteen.

Komplikaatiot ja seuraukset

Kun oireet alkavat haitata arkea

Sairauden edetessä käytösmuutokset voivat rajoittaa koiran toimintakykyä entistä enemmän. Yöllinen levottomuus voi näkyä toistuvana vaelteluna tai ääntelynä. Yksin jäämiseen liittyvä ahdistus voi heikentää koiran elämänlaatua.

Yli 8-vuotiaiden koirien 24 kuukauden seurannassa dementiaan eteni 4 koiraa eli 22 % lievästi oireilevista. Samassa 51 koiran seurannassa dementiadiagnoosi ei ollut yhteydessä lyhyempään elinaikaan.

Samassa 24 kuukauden seurannassa 33 % alussa oireettomista koirista siirtyi lievän kognitiivisen heikentymisen ryhmään. Kognitiivisen heikentymisen etenemisnopeus vaihtelee huomattavasti koirasta toiseen.

Yöaikainen vaeltelu tai ääntely voi häiritä myös omistajan lepoa.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Käytösmuutosten selvittäminen

Eläinlääkäri selvittää, milloin käytös muuttui ja ovatko havainnot koiralle uusia. Käytöskyselyssä voidaan kartoittaa esimerkiksi eksymistä, sisäsiisteyttä ja muutoksia uni-valverytmissä. Kyselyssä huomioidaan, kuinka usein oireita ilmenee ja miten ne muuttuvat ajan myötä. Toistamalla saman kyselyn voidaan seurata oireiden kehitystä ajan mittaan.

Muiden sairauksien tutkiminen

Yleistutkimuksessa etsitään kipua ja muita sairauksia, jotka voivat muuttaa koiran käytöstä. Heikentynyt näkö tai kuulo voi selittää osan käytösmuutoksista. Verenkuva ja veren kemialliset tutkimukset voivat auttaa löytämään samankaltaisia oireita aiheuttavia yleissairauksia. Mikäli toinen sairaus voi selittää oireet, koiran käytös arvioidaan uudelleen, kun sitä on hoidettu.

Neurologisessa tutkimuksessa havaittu paikallinen toimintahäiriö voi viitata esimerkiksi aivokasvaimeen tai verenkiertohäiriöön. Tarvittaessa aivojen magneettikuvaus auttaa etsimään muita rakenteellisia syitä oireille. Laajempaan diagnostiseen arvioon voi kuulua magneettikuvauksen lisäksi aivo-selkäydinnesteen tutkimus.

Virtsanäyte kuuluu perustutkimuksiin, kun etsitään sisäsiisteyden tai käytöksen muutosten muita syitä. Nivelkipu voi aiheuttaa sisälle virtsaamista esimerkiksi, jos koiran on vaikea kulkea portaita ulos. Cushingin tauti voi lisätä virtsaamista ja aiheuttaa siksi vahinkoja sisälle.

Käytöskyselyjen pisteet ja seuranta

Käytöksen arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi CCDR- ja CADES-kyselyitä, jotka koiranomistaja täyttää havaintojensa perusteella. CADES kartoittaa suunnistamista, vuorovaikutusta, uni-valverytmiä ja sisäsiisteyttä. CCDR-pistemäärä 40–49 voi viitata lievään kognitiiviseen heikentymiseen tai suurentuneeseen riskiin. Kyselyt voivat luokitella saman koiran oireet eri vaikeusasteille, joten pisteet tulkitaan muun tutkimuksen yhteydessä.

CCDR-kyselyssä vähintään 50 pistettä ylittää kognitiivisen dysfunktion seulontarajan. CADES-kyselyssä 8–23 pistettä sijoittuu lievän heikentymisen luokkaan. Kyselyjen vertailussa CADES luokitteli 5 koiran oireet vaikeiksi. Samassa vertailussa 7 koiraa sai CCDR-kyselyssä riskiluokituksen. Yksikään vertailun koirista ei ylittänyt CCDR-kyselyssä varsinaisen dementian pisterajaa. Vastaanotolla voidaan käyttää kyselyä seulontaan, sillä yksittäinen testi ei varmista elävän koiran dementiadiagnoosia.

Hoito

Lääkitys ja muu oireiden hoito

Dementian hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja helpottaa koiran selviytymistä arjessa. Eläinlääkäri voi harkita selegiliiniä, joka vaikuttaa aivojen dopamiinin määrään. Yölliseen levottomuuteen tai ahdistukseen voidaan harkita omaa oireita lievittävää lääkitystä. Koiran päivärytmiä voidaan pitää ennakoitavana, jotta hämmennys ja stressi vähenevät.

Selegiliini estää aivoissa entsyymiä, joka hajottaa dopamiinia ja muita välittäjäaineita. Selegiliinin mahdollisia haittoja ovat oksentelu, ripuli tai ruokahalun väheneminen. Avoimessa 641 koiran seurannassa oireiden helpottumista havaittiin 77,2 %:lla, kun selegiliinihoidon alusta oli kulunut 60 päivää.

Ruokavaliokokeissa havaitut muutokset

Ruokavaliovertailu tehtiin 24 eläinlääkäriasemalla Ontariossa. Kokeeseen osallistuneiden lemmikkikoirien iät vaihtelivat 9 ja 16 vuoden välillä. Koirat jaettiin satunnaisesti 3 ruokavalioryhmään, joissa kussakin oli aluksi 29 koiraa. Oireita arvioitiin 30 ja 90 päivän kohdalla. Ryhmällä, jonka ruoassa oli 6,5 % keskipitkäketjuisia triglyseridejä ja muita täydennettyjä ravintoaineita, kaikki 6 käytösoireiden osa-aluetta paranivat 90 päivässä. Vertailuruokaa saaneilla koirilla paranemista havaittiin 4 osa-alueella 6:sta. Ruokavalioita arvioitiin koiranomistajien täyttämällä oirekyselyllä.

Kokeen loppuun asti 6,5 % keskipitkäketjuisia triglyseridejä sisältänyttä ruokaa saaneista 26 koirasta 23:n oireet helpottivat tai pysyivät ennallaan. Samassa ruokavalioryhmässä paranemista havaittiin 5 oirealueella 6:sta jo 30 päivän kohdalla. Koeruoka sisälsi rasvahappojen lisäksi muun muassa E- ja C-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja.

Ennaltaehkäisy

Kognitiivisen heikentymisen estämiseen ei tunneta varmaa keinoa. Säännöllinen, koiran jaksamiseen sovitettu liikunta on yksi tapa ylläpitää aktiivisuutta vanhetessa. Sopivat virikeruokailut ja lyhyet harjoitukset tarjoavat koiralle tilaisuuksia käyttää oppimiaan taitoja. Aktiivisemmilla koirilla havaittiin vähemmän omistajan raportoimaa kognitiivista heikentymistä edeltävän 6 kuukauden aikana.

Myös muut sairaudet voivat vähentää liikuntaa, joten aktiivisuuden ja dementian yhteydestä ei voi päätellä, kuinka paljon liikunta vaikuttaa sairauden syntyyn.

Iäkkään koiran terveystarkastuksessa voidaan kartoittaa lieviä käytösmuutoksia ennen kuin ne alkavat haitata selvästi sen arkea.

Tärkeää koiranomistajalle

Säilytä tutut ruokailu-, ulkoilu- ja nukkumaanmenoajat, jotta koiran on helpompi ennakoida päivän tapahtumia. Pidä huonekalut tutuilla paikoilla, jos koiran on vaikea löytää reittiä kotona. Yövalo voi helpottaa koiran liikkumista pimeällä. Sijoita vesi, ruoka ja makuupaikka helposti löydettäviin paikkoihin. Lisää lyhyitä ulkoilukertoja, jos koira tekee tarpeensa sisälle aiempaa useammin. Kirjaa vastaanottoa varten, mitä muuttui, milloin ja miten usein muutos näkyy.

Kuulon heikentyessä tuttuja käskyjä voi täydentää käsimerkeillä, jos koira näkee ne hyvin. Hyödynnä koiran mieluisia palkkioita, kun harjoittelette tuttua käskyä tai sisäsiisteyteen liittyvää rutiinia uudelleen.

Kerro eläinlääkärille myös uusista liikkumisvaikeuksista, sillä nivelkipu voi vaikuttaa koiran yöuneen ja käytökseen.

Usein kysyttyä

Mistä tiedän, onko koiralla dementia vai tavallista vanhuutta?

Huomiota kannattaa kiinnittää uusiin, toistuviin käytösmuutoksiin, jotka haittaavat koiran selviytymistä arjessa. Esimerkiksi tutussa kodissa eksyminen tai sisäsiisteyden katoaminen voi liittyä kognitiiviseen heikentymiseen. Eläinlääkäri selvittää myös kivun, aistimuutosten ja muiden sairauksien mahdollisuuden.

Voiko koiran dementiaa hoitaa?

Hoidolla pyritään helpottamaan koiran oireita ja tukemaan sen arkea, sillä sairaus etenee vähitellen. Eläinlääkäri voi arvioida lääkitystä esimerkiksi ahdistukseen tai yölevottomuuteen. Kotona tutun päivärytmin ja tuttujen kulkureittien säilyttäminen voi vähentää koiran hämmennystä.

Miksi koira kuljeskelee tai ääntelee öisin?

Dementia voi muuttaa uni-valverytmiä niin, että koira nukkuu päivällä enemmän ja heräilee yöllä. Yöllisen levottomuuden taustalla voi olla myös muuta kuin kognitiivinen heikentyminen, esimerkiksi kipu. Kirjaa ylös, mihin aikaan käytös toistuu ja mitä koira silloin tekee.

Tarvitaanko koiralle magneettikuvaus?

Arvio alkaa oireiden historiasta ja kliinisestä tutkimuksesta. Aivojen magneettikuvaus voi auttaa selvittämään, voisiko oireiden taustalla olla esimerkiksi kasvain tai muu paikallinen vaurio. Laajennettuun arvioon voi kuulua lisäksi aivo-selkäydinnesteen tutkimus magneettikuvauksen rinnalla.

Miksi sisäsiisti koira alkaa tehdä tarpeensa sisälle?

Dementiassa koira voi unohtaa ulospyytämisen tai aiemmin oppimansa sisäsiisteyden tavat. Oireen syy kannattaa selvittää vastaanotolla, sillä myös muut sairaudet voivat muuttaa sisäsiisteyttä. Tavallista tiheämmät ulkoilukerrat voivat auttaa vähentämään vahinkoja sillä välin.