LemmikkipäiväkirjaPäiväkirja

Koiran sairaudet · Hermosto

Ääreishermoston sairaudet koiralla – neuropatiat

Ääreishermoston sairaudet voivat heikentää koiran liikkumista tai lamaannuttaa yksittäisen raajan. Ääreishermot kulkevat aivojen ja selkäytimen ulkopuolella. Polyneuropatiassa useita ääreishermoja vaurioituu samanaikaisesti. Samankaltainen heikkous voi johtua myös lihaksen tai hermolihasliitoksen sairaudesta.

Tarkistettu 07.11.2026 · Tassusen toimitus

Ääreishermoston sairauden tutkiminen alkaa koiran liikkeiden ja hermoston toiminnan arvioinnista.

Kiireesti eläinlääkäriin

Nopeasti etenevä heikkous voi ulottua hengitystä ylläpitäviin lihaksiin. Päivystykseen lähdetään, jos:

  • Koira ei enää pysy pystyssä tai yleisvointi heikkenee nopeasti.
  • Hengitys vaikeutuu tai kieli ja ikenet muuttuvat sinertäviksi.
  • Heikkous leviää takajaloista myös etujalkoihin lyhyessä ajassa.
  • Koira ei pysty nielemään tai yskii toistuvasti syömisen yhteydessä.
  • Raaja halvaantuu tapaturman jälkeen ja koira raahaa tassua.

Kurkunpään halvauksen hengitysvaikeus voi pahentua kuumuudessa tai kiihtyessä. Lähimmän kiireellisen avun etsimiseen on eläinlääkäriopas.

Yleiskuvaus

Vaurion sijainti ratkaisee oireet

Neuropatia voi koskea esimerkiksi raajaan tai kasvoihin kulkevaa hermoa. Usean hermon rappeutuminen voi aiheuttaa kaikkien raajojen heikkoutta ja lihaskatoa. Hermon viestiyhteyden katketessa myös sen ohjaaman lihaksen toiminta häiriintyy.

Keskushermostoon kuuluvat puolestaan aivot ja selkäydin. Neurologisessa tutkimuksessa selvitetään ensin, mihin hermoston osaan oireet sopivat. Pelkkä vaikea kävely ei siksi kerro, onko vika selkäytimessä, ääreishermossa vai lihaksessa.

Akuutti hermojuuritulehdus voi edetä nopeasti kaikkien raajojen halvaukseen. Toipuminen on silti mahdollista. Osa kroonisista rappeuttavista neuropatioista puolestaan pahenee vähitellen. Yhteistä paranemisaikaa ei voi soveltaa kaikkiin näihin sairauksiin.

Syyt

Tulehdus ja hermon rappeutuminen

Ääreishermo voi vaurioitua infektion tai poikkeavan immuunireaktion seurauksena. Akuutissa polyradikuloneuriitissa tulehdus kohdistuu erityisesti selkäytimestä lähteviin etummaisiin hermojuuriin ja ääreishermoihin. Sairauden nimen polyradikuloneuriitti voi ymmärtää monen hermojuuren tulehdukseksi.

Raaka kananliha on tähän akuuttiin sairauteen liittyvä riskitekijä. Mahdollisena selityksenä on saastuneen lihan kampylobakteerin käynnistämä immuunireaktio. Rokotuksen jälkeisiä yksittäisiä tapauksia on kuvattu, mutta syy-yhteyttä ei ole osoitettu.

Kroonisessa tulehduksellisessa demyelinoivassa polyneuropatiassa hermon myeliinieriste vaurioituu. Vanhemman koiran krooninen aksonirappeuma vaurioittaa puolestaan hermosäikeitä laaja-alaisesti.

Vamma, taustasairaus tai kasvain

Tapaturmassa hermo voi venyä, ruhjoutua tai katketa. Etujalan hermopunoksen irtoaminen voi syntyä kaulan ja olkapään alueen vammassa. Iskiashermo voi vaurioitua lonkan alueen murtuman yhteydessä. Vaurio voi liittyä myös murtumaleikkaukseen. Kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä neuropatia. Myös hermotuppikasvain voi aiheuttaa paikallista hermovauriota.

Organofosfaattimyrkytyksen viivästyneessä muodossa hermot rappeutuvat. Hermoston ulkopuolinen kasvain voi joskus käynnistää paraneoplastisen neuropatian.

Riskitekijät

Ääreishermoston sairauksia todetaan eri-ikäisillä koirilla, mutta alttius riippuu tautimuodosta. Krooninen aksonirappeuma ja siihen liittyvä kurkunpään halvaus ovat tyypillisesti keski-ikäisten tai vanhojen koirien ongelmia. Kurkunpään halvausta esiintyy erityisesti suurilla koirilla, esimerkiksi labradorin- ja kultaisillanoutajilla.

Leonberginkoirille on olemassa LPN1-, LPN2- ja LPPN3-geenitestejä. Rottweilereiden distaalista polyneuropatiaa on todettu molemmilla sukupuolilla 1–4 vuoden iässä. Tämä tautimuoto ei tarkoita kaikkia rottweilerin hermostosairauksia.

Pennun alkueläinperäinen hermojuuritulehdus voi johtua Neospora- tai toksoplasmatartunnasta. Oireet voivat alkaa 3–8 viikon iässä.

Tuntohermosolmukkeiden tulehdus eli sensorinen ganglioneuriitti on mahdollinen eri roduilla. Siperianhuskyilla on siihen suurentunut riski. Sairastuvat koirat ovat tyypillisesti 1–6-vuotiaita.

Tyypilliset oireet

Oireet voivat olla paikallisia tai levitä useampiin raajoihin. Kotona voi näkyä esimerkiksi:

  • Lyhytaskelinen kävely ja takajalkojen heikkous.
  • Koira ei jaksa seistä tai kannatella vartaloaan.
  • Tassu laahaa maata eikä koira varaa jalalle normaalisti.
  • Lihasten näkyvä surkastuminen.
  • Haukun käheytyminen tai hengityksen rohina.
  • Nielemisvaikeus, ruoan pulauttelu tai yskä.
  • Kasvojen toispuoleisuus tai silmän räpyttämisen vaikeus.

Akuutti hermojuuritulehdus voi edetä takajalkojen oireista kaikkien raajojen velttoon halvaukseen 1–2 päivässä. Lihaskato voi olla voimakas jo 10–14 päivässä. Koiran vireystila ja ruokahalu voivat silti säilyä normaaleina. Myös kivun tunteminen säilyy tässä tautimuodossa. Hännän liike sekä virtsaaminen ja ulostaminen säilyvät yleensä normaaleina.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvän neuropatian rinnalla voi olla lihavuutta ja karvanlähtöä. Joskus neurologiset oireet ovat kuitenkin sen ainoat näkyvät merkit. Hermotuppikasvaimen aiheuttama yhden jalan kipu ja heikkous voivat muistuttaa luun tai lihaksen vammaa.

Sensorisessa ganglioneuriitissa kävely voi olla haparoivaa ilman varsinaista raajojen voimattomuutta. Kiputunto voi heikentyä tai puuttua sekä raajoista että kasvoista. Joillakin koirilla esiintyy myös poikkeavaa kosketusherkkyyttä ja itsensä vaurioittamista.

Komplikaatiot ja seuraukset

Hengitys ja nieleminen voivat vaarantua

Vaikea akuutti hermojuuritulehdus voi johtaa hengityshalvaukseen. Kurkunpään halvaus voi olla osa laajempaa vanhan koiran polyneuropatiaa eli GOLPP-oireyhtymää. Ruokatorven toimintahäiriö lisää ruoan tai veden hengittämisen riskiä. Tästä voi seurata aspiraatiokeuhkokuume.

Tunnoltaan heikentynyt, laahaava raaja voi vaurioitua tai joutua koiran pureskelemaksi. Pahoin vaurioituneen raajan amputaatio voi joskus olla tarpeen. Hermotuppikasvain voi levitessään painaa myös selkäydintä.

Toipumisennuste vaihtelee vaurion mukaan

Akuutissa hermojuuritulehduksessa vointi voi huonontua vielä ensimmäisten 10 päivän aikana. Kun hengitys säilyy vakaana, toimintakyky yleensä paranee hitaasti seuraavien 1–2 kuukauden aikana.

Akuutin polyradikuloneuriitin paraneminen alkaa usein 3 viikon kuluessa oireiden alkamisesta. Täydellinen toipuminen voi kestää 2–6 kuukautta. Voimakkaasti oireilevalle ja huomattavasti lihasmassaa menettäneelle koiralle voi jäädä puutoksia.

Hermovamman ennuste on parempi ruhjeessa kuin täydellisessä hermojuuren repeämässä. Kroonisessa aksonirappeumassa neurologiset oireet yleensä pahenevat hitaasti. Siksi akuutin tulehduksen kuukausissa mitattua paranemisaikaa ei käytetä rappeumasairauden ennusteena.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Ensin paikannetaan hermostovaurio

Eläinlääkäri arvioi vireystilan, liikkeet, asentotuntoreaktiot, refleksit ja kiputunnon. Aivohermojen tutkiminen selvittää esimerkiksi kasvojen ja nielemisen toimintaa. Akuutissa polyradikuloneuriitissa selkäydinrefleksit ovat heikot tai puuttuvat.

Verikokeilla voidaan etsiä heikkoutta selittäviä taustasairauksia. Tarvittaessa tutkitaan kilpirauhasen toiminta tai mahdollinen infektio. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös myasthenia gravis, botulismi, lihassairaus ja myrkytys.

Sähköiset tutkimukset ja näytteet

Lihassähkökäyrä eli EMG voi osoittaa lihaksen hermoyhteyden menetykseen sopivia muutoksia. Hermon johtumisnopeusmittaus tutkii viestin kulkua ääreishermossa. Kroonisessa demyelinoivassa polyneuropatiassa johtuminen voi hidastua, vaikka EMG olisi normaali. Näin tutkimukset täydentävät toisiaan.

Vuoden 2024 selvityksessä oli 71 koiraa, joilla epäiltiin akuuttia polyradikuloneuriittia. Sähköisissä tutkimuksissa löytyi muutoksia jo 1–6 päivän kuluessa oireiden alusta. Tutkimusta ei siten aina tarvitse lykätä vain siksi, että oireet ovat alkaneet äskettäin.

Selkäydinnestenäytteessä voi olla akuutissa hermojuuritulehduksessa kohonnut proteiini mutta normaali solumäärä. Hermon tai lihaksen koepala voi tarkentaa vauriotyyppiä. Kuvausta voidaan tarvita, jos epäillään esimerkiksi selkärangan alueen ongelmaa. Kurkunpään halvaus todetaan tutkimalla kurkunpään liike rauhoitetulta koiralta.

Tuntohermoihin painottuvan sairauden tutkimuksessa voidaan mitata nimenomaan tuntohermon johtumista. Tuntohermon koepalassa voidaan nähdä eristeellisten hermosäikeiden katoa ja arpimuutoksia. Näin selvitetään erilainen vauriomekanismi kuin pelkästään lihasvoimaa heikentävässä sairaudessa.

Hoito

Hoito valitaan diagnoosin perusteella

Eläinlääkäri laatii hoidon sen mukaan, onko kyse tulehduksesta, vammasta vai taustasairaudesta. Akuutissa idiopaattisessa polyradikuloneuriitissa hoidon perusta on tukihoito. Kortikosteroideista ei ole tähän tautimuotoon hyötyä. Kroonisen tulehduksellisen demyelinoivan polyneuropatian oireet voivat sen sijaan helpottua kortikosteroidilla. Kroonisessa muodossa oireet voivat palata hoidon loputtua.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvässä neuropatiassa hoidetaan hormonivajetta. Kasvaimeen liittyvä neuropatia voi helpottua, jos taustakasvaimen hoito onnistuu. Katkennut hermo voi vaatia nopeasti leikkaushoitoa. Pelkkien tulehdusta hillitsevien lääkkeiden hyödystä tapaturmaisessa hermovammassa on vain vähän näyttöä.

Hengityksen, ravitsemuksen ja ihon turvaaminen

Akuutisti heikkenevän koiran hengitystä seurataan sairaalassa. Hengityshalvauksessa voidaan tarvita hengityskonetta. Kurkunpään halvaus voidaan hoitaa hengitystietä avartavalla leikkauksella. Leikkaus ei kuitenkaan korjaa laaja-alaista hermorappeumaa.

Liikkumattomalle koiralle järjestetään pehmustettu, puhdas ja kuiva makuualusta. Asentoa vaihdetaan, jos koira ei itse siihen pysty. Ruokailussa, juomisessa ja tarpeiden tekemisessä voidaan tarvita apua. Nieleminen ja ruokailuasento arvioidaan erikseen, jos aspiraation riski on kohonnut.

Kuntoutus ylläpitää toimintaa

Ohjattu fysioterapia voi sisältää nivelten passiivista liikuttelua sekä tuettua seisomista ja kävelyä. Hermovamman pitkäaikaisessa hoidossa pyritään vähentämään lihaskatoa ja säilyttämään nivelten liike. Vaurioitunutta raajaa voidaan suojata siteellä tai lastalla. Hermon toiminta voi palautua vasta, kun hermosäie on kasvanut vauriokohdasta takaisin lihakseen asti. Arpikudos tai kaukana toisistaan olevat katkenneet hermon päät voivat estää paranemista.

Ennaltaehkäisy

Kaikkien neuropatioiden syytä ei tunneta, joten niille ei ole yhteistä ehkäisykeinoa. Raakaan kananlihaan liittyvän riskin välttäminen vähentää altistumista akuuttiin hermojuuritulehdukseen yhdistetylle tekijälle. Sitä ei pidä tulkita kaikkien ääreishermosairauksien ruokaperäisyydeksi.

Perinnöllisten sairauksien ehkäisyssä käytetään rodulle merkityksellisiä geenitestejä. Leonberginkoirien rotukohtaisiin jalostusohjeisiin kuuluvat polyneuropatian geenitulokset ennen astutusta. Geenitestin soveltuvuus rodulle on tärkeä, koska kaikkien testien merkityksestä ei ole kaikilla roduilla tutkimustietoa. Yhden tutkitun geenimuutoksen tulos ei siis ole yleinen terveen hermoston todistus.

Tärkeää koiranomistajalle

Kirjaa, alkoiko heikkous äkillisesti vai vähitellen ja missä raajassa se näkyi ensin. Ota lyhyt video kävelystä turvallisella, pitävällä alustalla, jos koira pystyy liikkumaan. Seuraa myös haukun ääntä, hengitystä, nielemistä, tassujen ihon kuntoa ja painoa. Laaja-alaisen neuropatian ensioire voi olla kurkunpään toimintahäiriö.

Noudata yksilöllistä kääntämis-, ruokinta- ja kuntoutussuunnitelmaa. Älä kokeile raajan kiputuntoa puristamalla varpaita itse. Akuutissa hermojuuritulehduksessa kiputunto voi olla tallella vaikeasta halvauksesta huolimatta. Säilynyt ruokahalu ei myöskään poista hengityksen seurannan tarvetta.

Ilmoita heti uudesta yskästä, nielemisvaikeudesta tai hengityksen muuttumisesta. Kurkunpään halvaukseen liittyvä aspiraatiokeuhkokuume on mahdollinen myös ilman leikkausta. Säilytä tutkimustulokset ja tarkka diagnoosin nimi, jotta myöhemmin tiedetään, millaisesta neuropatiasta on ollut kyse.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako neuropatia aina pysyvää halvausta?

Ei tarkoita, sillä eri hermosairauksien kulku on erilainen. Akuutti polyradikuloneuriitti voi parantua kokonaan 2–6 kuukaudessa. Tapaturmaisessa hermovammassa toipumista vaikeuttavat hermon päiden erkaantuminen tai paranemisen estävä arpikudos. Ennusteen arvioinnissa tarvitaan siksi vaurion syy ja laajuus.

Voiko koira olla virkeä, vaikka se ei pysty kävelemään?

Akuutissa hermojuuritulehduksessa koiran vireystila ja ruokahalu voivat säilyä normaaleina. Myös kiputunto voi olla tallella. Silti sairaus voi vaikeimmillaan lamaannuttaa hengityslihakset. Liikkumattomuus ja nopeasti etenevä heikkous edellyttävät siis arviota, vaikka koira seuraisi ympäristöään ja söisi mielellään.

Miksi epäiltyä hermosairautta tutkitaan lihassähkökäyrällä?

EMG voi osoittaa lihaksessa muutoksia, jotka syntyvät hermoyhteyden menettämisestä. Hermon johtumisnopeusmittaus antaa erilaista tietoa hermon toiminnasta. Kroonisessa demyelinoivassa polyneuropatiassa johtuminen voi olla hidasta, vaikka EMG olisi normaali. Yhden mittauksen sijaan diagnoosi rakentuu oireiden, tutkimuslöydösten ja tarvittavien lisänäytteiden kokonaisuudesta.

Auttaako kortisoni kaikkiin tulehduksellisiin neuropatioihin?

Akuutissa idiopaattisessa polyradikuloneuriitissa kortikosteroideista ei ole todettu hyötyä. Sen hoidon perusta on tukihoito ja kuntoutus. Kroonisen tulehduksellisen demyelinoivan polyneuropatian oireet puolestaan usein helpottuvat kortikosteroidilla. Hoitopäätöstä ei siksi tehdä pelkän sanan tulehdus perusteella, vaan eläinlääkäri erottaa nämä tautimuodot tutkimuksilla.

Voiko käheä haukku liittyä myös jalkojen heikkouteen?

Kurkunpään halvaus voi olla vanhemman koiran laaja-alaisen polyneuropatian ensioire. Sama oireyhtymä voi myöhemmin aiheuttaa raajojen heikkoutta ja liikkeiden koordinaation häiriötä. Kurkunpään leikkaus voi helpottaa hengitystä, mutta se ei korjaa kurkunpään omaa toimintaa.

Lähteet

Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.

Lisää aiheesta: Hermosto