Kiireesti eläinlääkäriin
Hakeudu nopeasti tutkimuksiin, jos korvaoireisiin liittyy jokin seuraavista merkeistä:
- Kissa kallistaa päätään, kaatuilee tai menettää tasapainonsa.
- Silmät liikkuvat tahattomasti tai kasvojen toinen puoli näyttää roikkuvan.
- Korva on hyvin kivulias, eikä kissa anna koskea päähänsä.
Tasapaino-oireita ei pidä selittää tavallisella hiivatulehduksella, sillä ne voivat liittyä sisäkorvan sairauteen. Hoitopaikan löytämisessä auttaa eläinlääkäriopas.
Yleiskuvaus
Malassezia pachydermatis ja sen sukulaislajit elävät terveiden eläinten iholla ja korvakäytävässä aiheuttamatta ongelmia. Kun immuunipuolustus heikkenee tai ihon olosuhteet muuttuvat, hiiva alkaa lisääntyä voimakkaasti, ja seurauksena on tulehdus – dermatiitti tai korvatulehdus. Tavallisimmin muutoksia on korvissa, kasvoissa, kaulalla, vatsassa ja varpaiden välissä.
Hiivan löytyminen näytteestä ei yksin tarkoita sairautta. Oireettomankin kissan iholla tai korvissa voi olla hiivoja, ja niiden määrä vaihtelee yksilön sekä näytteenottokohdan mukaan. Tulehduksen arvioinnissa yhdistetään ihon tai korvan muutokset ja mikroskooppitutkimus. Malassezia ei ole kissoilla yhtä tavallinen ihotulehduksen aiheuttaja kuin koirilla.
Syyt
Malassezian liikakasvun tärkeimmät syyt:
- allergiset sairaudet (atooppinen dermatiitti, ruoka-aineallergia);
- hormonaaliset ja aineenvaihdunnan sairaudet (esim. diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta);
- loissairaudet (kirppuallergia, punkit);
- ihon bakteeri-infektiot;
- vastustuskyvyn heikkeneminen sairauksien tai hoitojen jälkeen;
- ihon lisääntynyt kosteus ja rasvaisuus.
Luettelo kuvaa mahdollisia taustatekijöitä, mutta niiden merkitys ei ole kissoilla yhtä hyvin osoitettu. Diabeteksen yhteydestä hiivan liikakasvuun on ristiriitaista tutkimusnäyttöä, eikä kilpirauhasen liikatoiminta yksin osoita hiivatulehduksen syytä. Allergisilla kissoilla hiivan osuus kutinassa on sen sijaan kuvattu: tulehtuneelta iholta on todettu hiivoja, ja sienilääkitys on voinut vähentää oireita. Allergia voi silti vaatia omaa hoitoaan hiivan vähentymisen jälkeen.
Riskitekijät
- Kissat, joilla on kroonisia allergioita tai ihotulehduksia.
- Kissat, joiden vastustuskyky on heikentynyt.
- Kosteissa oloissa elävät kissat.
- Rodut, joilla on taipumusta iho-ongelmiin (esim. sfinksit, devon rexit, persialaiset).
- Krooniset tai toistuvat korvatulehdukset.
Kissojen riskitekijöistä on rajallisesti tutkimustietoa, joten luetteloa ei pidä käyttää diagnoosin tekemiseen. Sfinkseillä ja devon rexeillä hiivaa voi esiintyä tavallista enemmän myös ilman selvää ihotulehdusta. Persialaisilla hiivan liikakasvua on kuvattu tietynlaisen kasvojen ihotulehduksen yhteydessä. Pelkkä rotu, ihon rasvaisuus tai ympäristön kosteus ei kerro, tarvitseeko kissa sienilääkettä.
Tyypilliset oireet
- Voimakas kutina, jatkuva nuoleminen tai raapiminen.
- Rasvainen turkki, tahmea iho.
- Epämiellyttävä ”hiivainen” tai eltaantunut haju.
- Ihon punoitus ja paksuuntuminen.
- Paikallinen karvanlähtö.
- Korvissa: tummaa, ruskehtavaa tai kellertävää eritettä, korvakäytävän tulehdus, pään ravistelu.
Oireiden voimakkuus vaihtelee. Kissa ei välttämättä raavi voimakkaasti, vaikka iholla olisi rasvaista hilsettä tai kynsien ympärillä ruskeaa, tiukasti kiinnittyvää eritettä. Allergisella kissalla muutoksia voi olla usealla alueella, esimerkiksi kasvoissa, kaulan alapuolella ja vatsassa. Samassa kohdassa voi esiintyä myös bakteeritulehdusta.
Korvaeritteen väri tai haju ei tunnista aiheuttajaa. Korvapunkit, bakteerit ja hiivat voivat aiheuttaa samantapaisia oireita tai esiintyä yhdessä. Kerro vastaanotolla, onko oire yhdessä vai molemmissa korvissa, onko vastaavia oireita ollut aiemmin ja mitä korviin on jo laitettu. Näytteenotto ennen puhdistusta auttaa arvioimaan alkuperäistä tilannetta.
Komplikaatiot ja seuraukset
Hoitamattomana Malassezia-dermatiitti ja -korvatulehdus johtavat:
- krooniseen kutinaan ja ihotulehdukseen;
- syviin infektioihin, joihin liittyy bakteerien aiheuttama jälkitauti;
- ihon paksuuntumiseen ja tummumiseen;
- krooniseen korvatulehdukseen, joka voi johtaa kuurouteen;
- kissan elämänlaadun huomattavaan heikkenemiseen.
Nämä ovat mahdollisia seurauksia, eivät jokaisen hiivatulehduksen väistämätön eteneminen. Malassezia aiheuttaa tavallisesti pinnallista tulehdusta. Syvän infektion tai kuulon heikkenemisen yhteydessä on arvioitava myös bakteereita, korvakäytävän pitkäaikaisia muutoksia sekä väli- tai sisäkorvan sairautta. Ulkokorvatulehdus ja sisäkorvatulehdus ovat eri tiloja. Kissoilla välikorvan tulehdus voi liittyä myös hengitystiesairauteen tai polyyppiin, eikä se aina etene ulkokorvasta.
Diagnoosi eläinlääkärissä
Diagnoosin varmistamiseksi tehdään:
- iho- tai korvaeritenäytteen solututkimus (hiivasolujen toteaminen);
- viljelyt kroonisissa tapauksissa;
- taustalla olevien sairauksien (allergiat, hormonaaliset häiriöt) selvittäminen.
Ihon ja korvien näytteet
Ihonäyte voidaan ottaa teipillä, painamalla näytelasi iholle tai pyyhkäisemällä eritettä näytepuikolla. Näytteenottotapa valitaan muutoksen mukaan. Mikroskoopilla etsitään hiivojen lisäksi tulehdussoluja ja bakteereita. Hiivan määrä tulkitaan oireiden yhteydessä: pelkkä positiivinen viljely ei osoita, että hiiva selittäisi kaikki ihomuutokset.
Viljelyä ei tarvita automaattisesti jokaiselle kissalle. Tavallinen sieniviljely ei myöskään vastaa ihon hiivamäärän arviointia, ja tutkimusmenetelmä pitää valita kysymyksen mukaan. Jos epäily säilyy mutta näytteessä ei löydy hiivoja, eläinlääkäri voi ottaa näytteitä muista oireilevista kohdista tai arvioida muita diagnooseja.
Korvat tutkitaan korvantähystimellä eli otoskoopilla. Samalla arvioidaan käytävän turvotusta, eritettä, mahdollisia kasvaimia tai polyyppeja ja tärykalvon kuntoa. Hyvin kivuliaan tai tukkeutuneen korvan perusteellinen tutkiminen voi vaatia rauhoituksen. Korvasta otetulla näytteellä selvitetään myös punkkien mahdollisuutta.
Milloin etsitään yleissairautta?
Äkillinen, laaja-alainen ihon rasvoittuminen ja karvanlähtö voivat edellyttää koko kissan terveydentilan tutkimista. Hiivaa on kuvattu myös vakaviin sisäisiin sairauksiin ja kasvaimiin liittyvissä ihomuutoksissa. Tällainen yhteys ei tarkoita, että jokaisella hiivaoireisella kissalla olisi kasvain. Esimerkiksi paikallinen leukamuutos ja laajalle leviävä ihosairaus voivat vaatia erilaisen jatkoselvittelyn. Tutkimukset valitaan iholöydösten, yleisvoinnin ja muiden oireiden perusteella.
Hoito ja seuranta
Iholle annettava ja suun kautta annettava hoito
Ihon hiivatulehdusta voidaan hoitaa eläinlääkärin valitsemilla sienilääkettä sisältävillä paikallisvalmisteilla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi shampoo, voide tai pyyhkeet. Valintaan vaikuttavat oirealueen koko, ihon herkkyys ja se, onnistuuko käsittely kotona. Kissalle sopiva valmiste ja sen käyttöohje on varmistettava erikseen. Koiran iholle tarkoitettu tuote ei automaattisesti sovi kissalle.
Joissakin tapauksissa eläinlääkäri määrää suun kautta annettavan sienilääkkeen. Samanaikainen bakteeritulehdus hoidetaan vain sen tarpeen mukaan; sienilääke ei korvaa bakteeri-infektion arviointia eikä antibiootti hoida hiivaa. Taustalla oleva allergia tai muu ihosairaus tarvitsee oman hoitosuunnitelmansa. Hoitovasteeseen vaikuttaa myös se, saadaanko perussairaus hallintaan.
Korvan hoitaminen turvallisesti
Korvalääke valitaan näytelöydösten ja tärykalvon kunnon perusteella. Kaikki valmisteet eivät sovi korvaan, jonka tärykalvo on vaurioitunut. Älä aloita aiemmasta tulehduksesta jääneitä tippoja omin päin. Runsas erite voidaan joutua poistamaan vastaanotolla, jotta korva voidaan tutkia ja lääkitys pääsee vaikuttamaan.
Kotona puhdistetaan vain eläinlääkärin ohjeen mukaan. Alkoholia tai vetyperoksidia sisältävät aineet voivat ärsyttää tulehtunutta korvaa. Vanupuikkoa ei työnnetä korvakäytävään: se voi vahingoittaa käytävää tai tärykalvoa ja työntää eritettä syvemmälle. Jos puhdistus sattuu, keskeytä käsittely ja ota yhteys hoitavaan eläinlääkäriin. Pyydä tarvittaessa käytännön opastus puhdistuksen ja lääkkeen antamisen järjestykseen.
Seurannassa verrataan sekä oireita että uusia näytteitä. Kutinan jatkuminen hiivan hävittyä voi viitata edelleen aktiiviseen perussairauteen. Jos hiivoja ja oireita jää, arvioidaan uudelleen lääkkeen antamisen onnistuminen ja hoidon sopivuus. Älä muuta hoitoa pelkän hajun tai ihon ulkonäön perusteella.
Ehkäisy
- Hoida allergiat ja krooniset ihotulehdukset ajoissa.
- Tarkista ja hoida kissan korvat säännöllisesti.
- Huolehdi hyvästä hygieniasta ja vältä liiallista kosteutta kissan ympäristössä.
- Käytä erikoisshampoita eläinlääkärin ohjeen mukaan.
- Käy säännöllisesti eläinlääkärissä, jos kissallasi on taipumusta iho-ongelmiin.
Terveitä, oireettomia korvia ei yleensä tarvitse puhdistaa rutiininomaisesti. Liiallinen puhdistaminen voi itse ärsyttää korvakäytävää. Tarkistaminen tarkoittaa ensisijaisesti eritteen, hajun, punoituksen ja kissan käyttäytymisen seuraamista. Jos korva muuttuu kivuliaaksi tai punoittavaksi, selvitä syy ennen puhdistusaineiden vaihtamista.
Tärkeää kissanomistajalle
Malassezia-dermatiitti ja -korvatulehdus johtuvat kissoilla usein muista sairauksista. Siksi hoidon pitää olla kokonaisvaltainen: sienilääkkeiden lisäksi on hoidettava perussyy (allergia, hormonaalinen häiriö, loiset). Jos kissasi alkaa raapia itseään paljon, sen iho rasvoittuu ja siitä lähtee epämiellyttävä haju, älä lykkää eläinlääkärikäyntiä.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa eläinlääkärin hoitoa. Jos huomaat kissallasi sairauden oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.
Usein kysyttyä
Voiko hiivaa olla kissan korvassa ilman tulehdusta?
Voi. Osa kissoista kantaa hiivoja ilman korvaoireita. Siksi mikroskooppilöydös tulkitaan yhdessä punoituksen, kivun, eritteen ja muiden tutkimuslöydösten kanssa. Oireettoman korvan yksittäinen hiivalöydös ei yksin ole peruste aloittaa lääkitystä.
Miksi hiivatulehdus palaa hoidon jälkeen?
Taustalla oleva allergia tai muu ihon olosuhteisiin vaikuttava sairaus voi jatkua, vaikka hiiva saadaan hetkeksi hallintaan. Korvassa myös aiemmin tunnistamatta jäänyt perussyy voi ylläpitää tulehdusta. Uusiutuessa tarvitaan tutkimus ja näyte sen varmistamiseksi, että kyse on edelleen samasta ongelmasta.
Paraneeko allergisen kissan kutina pelkällä sienilääkkeellä?
Kutina voi helpottaa, jos hiivan liikakasvu osallistuu tulehdukseen. Allergisilla kissoilla on kuvattu tällaista hoitovastetta. Hoito ei kuitenkaan poista itse allergiaa, joten jäljelle jäävä kutina tai uudet ihomuutokset voivat edellyttää allergian tutkimista ja hoitamista.
Tassusen toimitus
Lähteet
- Biology, diagnosis and treatment of Malassezia dermatitis in dogs and cats, World Association for Veterinary Dermatology, luettu 2026-11-03.
- Malassezia Dermatitis in Dogs and Cats, University of Illinois College of Veterinary Medicine, luettu 2026-11-03.
- Malassezia spp. overgrowth in allergic cats, Veterinary Dermatology / PubMed, luettu 2026-11-03.
- Retrospective study: the presence of Malassezia in feline skin biopsies. A clinicopathological study, Veterinary Dermatology / PubMed, luettu 2026-11-03.
- Otitis Externa in Animals, Merck Veterinary Manual, luettu 2026-11-03.
- Otitis Media and Interna in Animals, Merck Veterinary Manual, luettu 2026-11-03.
- Instructions for Ear Cleaning in Cats, VCA Animal Hospitals, luettu 2026-11-03.
