LemmikkipäiväkirjaPäiväkirja
Tuki- ja liikuntaelimistö

Kaulavamma kissoilla: syyt, oireet ja ehkäisy

Kaulavamma tarkoittaa kaularangan vauriota, joka syntyy putoamisissa, liikenneonnettomuuksissa tai muissa vammoissa. Vauriot voivat koskea lihaksia, siteitä, nikamia ja selkäydintä, minkä vuoksi ne ovat vaarallisia ja voivat uhata kissan henkeä.

8 min lukuaikaLähteet

Kiireesti eläinlääkäriin

Ota välittömästi yhteys päivystykseen, jos kissalla on vamman jälkeen jokin seuraavista:

  • hengitysvaikeus, suu auki hengittäminen tai nopeasti muuttuva hengitys;
  • yhden tai useamman raajan heikkous, kaatuminen tai kyvyttömyys nousta;
  • voimakas niskakipu tai pää pysyy poikkeavassa asennossa;
  • tajunnan heikkeneminen, romahtaminen tai nopeasti pahenevat oireet.

Vältä kaulan liikuttelua ja kuljeta kissa hoitopaikan ohjeella. Apua löydät eläinlääkärioppaasta.

Yleiskuvaus

Kissan kaularanka mahdollistaa pään liikkuvuuden ja välittää selkäytimen kautta viestejä kehoon. Tämän alueen vammoissa voivat vaurioitua luut ja pehmytkudokset, ja myös hermoimpulssien kulku voi häiriintyä. Tämä näkyy kipuna, liikehäiriöinä ja jopa halvauksena.

Kaulavamma ei aina tarkoita murtumaa eikä jokainen murtuma merkitse selkäytimen katkeamista. Lihasvenähdyksen, nikaman sijoiltaanmenon ja selkäydinvaurion hoito sekä ennuste ovat erilaisia. Pelkän kivun tai ulospäin näkyvän asennon perusteella näitä ei voi erottaa. Epäiltyä epävakaata vammaa käsitellään varovasti lisävaurion estämiseksi.

Selkäydin voi vaurioitua suoraan iskun tai puristuksen seurauksena. Sen jälkeen turvotus, verenvuoto ja verenkierron häiriöt voivat pahentaa hermokudoksen tilannetta. Siksi aluksi lievältä näyttävä oireilu ei takaa, että tilanne pysyisi samanlaisena. Samanaikainen hapenpuute tai verenkierron heikkeneminen tarvitsee kiireellisen hoidon.

Syyt

  • putoaminen korkealta (”korkealta putoamisen oireyhtymä”);
  • liikenneonnettomuudet;
  • iskut ja voimakkaat mekaaniset vammat (tappelut, oven väliin puristuminen ym.);
  • sairauksien aiheuttamat murtumat kasvaimissa tai luutulehduksessa.

Kaulan kipu tai poikkeava asento ei kuitenkaan aina johdu tapaturmasta. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi tulehdus, välilevyn sairaus tai muu hermoston tai lihasten toimintahäiriö. Vastaanotolla kerrotaan, mitä tapahtui ennen oireita ja oliko kaula kipeä jo aiemmin. Tapahtuman puuttuminen havaintohistoriasta ei yksin sulje vammaa pois.

Esimerkiksi alaspäin painuva pää voi liittyä hermojen ja lihasten heikkouteen eikä välttämättä nikaman murtumaan. Pään kallistuminen, kääntyminen ja kaulan kiertyminen ovat myös eri löydöksiä. Niiden merkitys arvioidaan muiden oireiden kanssa, eikä omistajan tarvitse yrittää tunnistaa vauriokohtaa itse.

Riskitekijät

  • kerrostaloissa ilman ikkunaverkkoja asuvat kissat;
  • vapaa ulkoilu teiden lähellä;
  • aktiiviset ja nuoret kissat (taipumus hyppiä ja pudota);
  • iäkkäät kissat, joiden luut ovat hauraat.

Luetellut altistavat tilanteet eivät osoita, että jokainen nuori tai iäkäs kissa olisi erityisen hauras. Kaularangan tapaturmien yksittäisistä riskitekijöistä kissoilla on rajallisesti tietoa. Korkea ikä ei itsessään todista luusairautta. Riskin arvioinnissa huomioidaan todellinen putoamis- tai törmäysmahdollisuus ja mahdollisesti todetut sairaudet.

Tyypilliset oireet

Kissan kaulavamma voi näkyä:

  • kipuna ja pään liikkuvuuden rajoittumisena;
  • haluttomuutena liikkua tai nousta;
  • velttoutena, apaattisuutena;
  • pakkoasentona tai kaulan vinoutena, haluttomuutena kääntää päätä;
  • rohinana ja vaikeutuneena hengityksenä (kun selkäydin on vaurioitunut);
  • raajojen heikkoutena tai halvauksena;
  • koordinaatiohäiriöinä.

Rohiseva tai työläs hengitys ei yksin osoita selkäydinvauriota. Onnettomuudessa voi vaurioitua myös hengitysteitä tai rintakehää, ja kipu voi muuttaa hengitystä. Kaularangan selkäydinvaurio voi puolestaan vaikuttaa sekä etu- että takaraajoihin. Kaikkien raajojen ei tarvitse olla täysin halvaantuneita, jotta vamma olisi vakava.

Kissa voi piiloutua, syödä tavallista vähemmän tai vastustaa nostamista. Ääntelyn puuttuminen tai kehrääminen ei sulje kipua pois. Kissan päätä ei käännetä oireen esiin saamiseksi eikä kävelyä tai hyppäämistä kokeilla kotona vamman vakavuuden arvioimiseksi.

Komplikaatiot ja seuraukset

  • selkäytimen puristuminen tai repeämä;
  • pysyvä halvaus;
  • krooninen kipu;
  • hengitysvajaus (kaularangan yläosan murtumissa);
  • kuolema.

Komplikaatiot ovat mahdollisia, mutta kaikki kaulavammat eivät johda pysyvään halvaukseen tai kuolemaan. Vaurion sijainti, selkäytimen toiminta ja nikamien vakaus vaikuttavat seurauksiin. Jos liikkuminen huononee tai hengitys muuttuu odotettaessa kuljetusta, ilmoita siitä heti päivystykseen.

Diagnoosi eläinlääkärissä

  • neurologinen tutkimus (refleksien ja tunnon arviointi);
  • kaularangan röntgenkuvaus;
  • tietokonetomografia tai magneettikuvaus (selkäytimen ja siteiden arviointi);
  • verikokeet monivammoissa ja sokissa.

Ensin arvioidaan hengitys, verenkierto ja muut mahdolliset vammat. Selkärankavamma voi liittyä monivammaan, vaikka kaulan kipu olisi omistajan ensimmäinen havainto. Esitiedot putoamisesta, törmäyksestä ja oireiden muuttumisesta auttavat kohdistamaan tutkimukset. Verenkuva ja muut verikokeet täydentävät kokonaisarviota, mutta eivät yksin osoita selkäydinvauriota.

Neurologisessa tutkimuksessa eläinlääkäri arvioi muun muassa raajojen liikkeitä, asentoa, refleksejä ja tarvittaessa kivun tietoista havaitsemista. Raajan refleksinomainen vetäytyminen ei ole sama asia kuin tietoinen kiputunto. Kotona ei pidä puristaa varpaita tai häntää tunnon kokeilemiseksi: tulkinta vaatii ammattiosaamista ja käsittely voi aiheuttaa lisäkipua.

Rauhoitus ja tajunnantason muutos voivat rajoittaa neurologisen tutkimuksen tulkintaa. Siksi eläinlääkäri huomioi, milloin lääkkeitä on annettu ja mitä toimintoja ennen niitä havaittiin. Toistuva tutkimus voi auttaa seuraamaan, onko hermoston toiminta muuttumassa hoidon aikana.

Röntgen näyttää nikamien asentoa ja osan murtumista. Normaali tai vain vähän muuttunut röntgenkuva ei kuitenkaan varmasti sulje epävakaata vammaa pois. Tietokonetomografia kuvaa erityisesti luurakenteita tarkasti. Magneettikuvaus antaa tarkempaa tietoa selkäytimestä ja sitä ympäröivistä pehmytkudoksista, joten tutkimuksilla vastataan osittain eri kysymyksiin.

Kuvaaminen edellyttää usein rauhoitusta tai nukutusta, jotta kissa pysyy liikkumatta ja kuvat voidaan tulkita. Toteutus sovitetaan hengitykseen ja muuhun vointiin. Eläinlääkäri arvioi myös, tarvitseeko kuvata muita selkärangan osia tai rintakehää. Kuvan löydöksiä verrataan aina neurologisen tutkimuksen tuloksiin.

Kuljetus ja ensiapu

Soita hoitopaikkaan ja kerro epäillystä selkärankavammasta ennen lähtöä. Vähennä siirtelyä ja tue kissan koko vartaloa. Jos se on turvallisesti mahdollista, siirtoon käytetään tukevaa, tasaista alustaa, jotta selkäranka ei taivu tai kierry. Älä nosta kissaa päästä, kaulasta tai yksittäisistä raajoista.

Pidä ympäristö rauhallisena. Peittoa käytettäessä rintakehää tai hengitysteitä ei puristeta, eikä hengitysvaikeuksista kärsivää kissaa kääritä tiukasti. Kaulaan ei rakenneta kotona lastaa eikä nikamia yritetä oikaista. Ensiavun tarkoitus on ehkäistä lisäliikettä ja päästä hoitoon, ei selvittää murtuman asentoa.

Hoito eläinlääkärissä

Hoitoon kuuluu kivun hallinta sekä hengityksen ja verenkierron tukeminen tarpeen mukaan. Jos nikamat ovat epävakaat tai selkäydin on puristuksissa, voidaan tarvita leikkausta. Sen tavoitteena on vakauttaa selkäranka ja tarvittaessa vapauttaa selkäydin puristuksesta. Leikkaus ei silti pysty korjaamaan kaikkea jo syntynyttä hermokudosvauriota.

Valikoiduissa vakaissa vammoissa hoito voi perustua tarkkaan liikkumisen rajoittamiseen ja seurantaan. Tätä päätöstä ei tehdä kotona sen perusteella, että kissa vielä kävelee. Lääkitys, sallittu liike ja kontrollit määrätään löydösten mukaan. Ihmisten kipulääkkeitä tai aiemmasta sairaudesta jääneitä lääkkeitä ei anneta omin päin.

Kotihoito ja toipuminen

Kotiutusohjeessa määritetään turvallinen lepoalue ja tapa nostaa tai siirtää kissaa. Hyppäämistä ja hallitsematonta liikkumista estetään sovitusti. Jos kissa ei vaihda asentoa itse, hoitotiimi neuvoo alustan ja asennonvaihtojen toteutuksen. Puhdas, pehmeä ja kuiva makuupaikka auttaa ehkäisemään ihon painevaurioita.

Seuraa syömistä, virtsaamista, ulostamista ja lääkkeiden antamisen onnistumista. Virtsarakon tyhjeneminen voi vaatia erillistä hoitoa, jos hermoston toiminta on häiriintynyt. Rakkoa ei puristeta ilman henkilökohtaista opetusta ja nimenomaista ohjetta. Puutteellinen syöminen ilmoitetaan ajoissa, jotta tarvittava ravitsemustuki voidaan suunnitella.

Ruokaa ei työnnetä väkisin suuhun, varsinkaan jos nieleminen tai vireystila on poikkeava. Tarvittaessa ravintoa voidaan antaa letkun kautta. Kuntoutus ja fysioterapia aloitetaan vasta, kun vamman vakaus ja sallitut liikkeet on arvioitu. Kaulan hierominen tai venyttely omin päin ei kuulu alkuvaiheen hoitoon.

Ennuste perustuu vamman laatuun, säilyneisiin hermotoimintoihin ja hoitovasteeseen. Osalle kissoista jää liikehäiriöitä, vaikka kävely palautuisi. Selkärankavammojen tutkimustuloksia ei voida suoraan yleistää juuri kaularankaan, koska monissa aineistoissa kaulavammat ovat harvinaisia. Kontrollit auttavat erottamaan odotetun toipumisen uudesta huononemisesta.

Ehkäisy

  • Suojaa ikkunat ja parveke turvaverkoilla.
  • Rajoita vapaata ulkoilua teiden lähellä.
  • Tee kodista turvallinen, jottei kissa voi pudota.
  • Vie iäkäs kissa säännöllisesti tarkastuksiin luusairauksien toteamiseksi.

Tärkeää kissanomistajalle

Kaulavamma on vaarallinen tila, joka voi johtaa halvaukseen tai kuolemaan. Muista: jos epäilet selkärangan vammaa, älä vedä kissan kaulaa äläkä yritä ”asetella” sitä itse. Tue kissa varovasti paikalleen ja lähde heti eläinlääkäriin tai päivystykseen.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa eläinlääkärin hoitoa. Jos huomaat kissallasi sairauden oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.

Usein kysyttyä

Voiko kävelevällä kissalla olla vakava kaulavamma?

Voi. Kävelykyky ei yksin osoita nikamien vakautta tai sulje selkäydinvauriota pois. Tapaturman jälkeinen niskakipu ja poikkeava asento tarvitsevat eläinlääkärin arvion.

Näkyykö jokainen kaularankavamma röntgenissä?

Ei. Röntgen ei näytä kaikkea selkäytimen tai pehmytkudosten vauriota eikä sulje kaikkia epävakaita vammoja pois. Eläinlääkäri voi tarvita tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta.

Saako kipeää kaulaa hieroa tai venyttää?

Epäillyssä tapaturmavammassa kaulaa ei käsitellä näin kotona. Liikettä rajoitetaan kuljetusta varten, ja mahdollinen kuntoutus suunnitellaan vasta tutkimuksen ja vamman vakauttamisen jälkeen.

Tassusen toimitus

Lähteet

Työkalut
Kissan oireetRokotusohjelmaMyrkyllistä vai ei?RotuluetteloMikä rotu sopii minulle?RuokalaskuriIkä ihmisvuosinaKaikki työkalut →