LemmikkipäiväkirjaPäiväkirja

Eläinlääkkeet · Muut lääkkeet

Phenoleptil vetFenobarbitaalia koiran yleistyneisiin epilepsiakohtauksiin

Phenoleptil vet on fenobarbitaalia sisältävä koiran reseptitabletti yleistyneiden epilepsiakohtausten ehkäisyyn. Ruskeatäpläisistä tableteista on erilaisia kokoja, ja myös käyttöön liittyvät painorajat eroavat. Hoidon suunnittelu ja seuranta perustuvat kohtauksiin, kliiniseen vointiin, veripitoisuuksiin ja maksan toimintaan.

Tarkistettu 5.11.2026 · Myyntiluvan haltija: Dechra Regulatory B.V. · ATCvet QN03AA02

Vaikuttava aineFenobarbitaali
EläinlajiKoira
LääkemuotoSuun kautta annettava valkoinen tai luonnonvalkoinen, pyöreä ja kupera tabletti, jossa on ruskeita täpliä. Ristiuurre mahdollistaa puolikkaat tai neljännekset. Tablettien halkaisijat ovat 8 mm ja 13 mm.
SaatavuusReseptilääke
Tärkeä varoitus

Ihmisen vahinkonielaisu voi aiheuttaa kuolemaan johtavan myrkytyksen, etenkin lapselle. Fenobarbitaali voi vaurioittaa syntymättömän tai rintaruokitun lapsen kehitystä, muuttaa aivojen kehitystä ja heikentää tiedonkäsittelyä.

Mihin lääkettä käytetään

  • Yleistyneen epilepsian kohtausten ennaltaehkäisy koiralla. Päätös lääkityksestä tehdään kohtausmäärän, esiintymisen, keston ja vaikeusasteen perusteella.
  • Saman epilepsian hoidon aloitusta puoltavat yleensä yksittäisten kohtausten alle 4–6 viikon väli, saman vuorokauden useat kohtaukset tai jatkuva sarjakohtaus eli status epilepticus. Nämä ovat hoitopäätöksen perusteita, eivät erillisiä sairauksia.

Näin lääke vaikuttaa

Fenobarbitaalin kouristuksia ehkäisevän vaikutuksen taustalla pidetään ainakin kahta mekanismia. Yhden hermoliitoksen kautta etenevä viestintä eli monosynaptinen transmissio heikkenee, minkä oletetaan vähentävän hermoston ärtyvyyttä. Liikkeiden säätelyyn osallistuva aivokuori tarvitsee myös aiempaa voimakkaamman sähköärsykkeen aktivoituakseen. Kliininen vaste vaihtelee: jotkut koirat ovat kokonaan kohtauksettomia, toisilla kohtaukset vain vähenevät ja osa ei saa lääkityksestä vastetta.

Näin lääke annetaan

  • Molemmat tablettikoot ovat jaettavia: ristiuurre tuottaa yhtä suuret puolikkaat tai neljännekset.
  • Jaettaessa tabletti asetetaan tasaiselle alustalle kupera puoli alaspäin. Neljännekset tehdään painamalla yläpintaa peukalolla tai etusormella.
  • Hoidon lopetus tai epilepsialääkityksen muutos toteutetaan vähitellen, jotta kohtausmäärä ei kasvaisi nopeasti. Vakiintuneen fenobarbitaalihoidon tarpeettomia valmistevaihdoksia vältetään.
  • Mahdolliset muutokset sovitetaan tehon, veren lääkeainepitoisuuden ja haittojen mukaan. Koira reagoi yksilöllisesti, eikä sama hoito-ohje sovi automaattisesti kaikille.

Tiineys, imetys ja jalostus

Tiineyden ja imetyksen turvallisuutta ei ole vahvistettu, ja kummassakin käyttö perustuu eläinlääkärin hyöty-riskiarvioon. Epilepsia itsessään voi haitata sikiön kehitystä, joten epilepsiakoiran tiinehtymistä vältetään mahdollisuuksien mukaan. Jos koira on tiine, lääkityksen riskit punnitaan lopettamisen riskejä vasten; hoidon lopettamista ei suositella.

Fenobarbitaali kulkee istukan läpi. Laboratorioeläimillä on todettu sikiökasvun vaikutuksia ja pysyviä neurologisen sekä sukupuolisen kehityksen muutoksia. Tiineyskäyttöön on liittynyt vastasyntyneen verenvuototaipumus, ja suurella altistuksella pennun korjautuvat vieroitusoireet ovat mahdollisia.

Maitoon siirtyy hieman ainetta. Pennuilta seurataan uneliaisuutta tai rauhoittumista, joka voi heikentää imemistä. Tällöin tarvitaan keinotekoinen ruokintamenetelmä; myös varhainen vieroitus voi olla vaihtoehto.

Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa

Fenobarbitaali lisää lääkkeitä sitovien plasmaproteiinien, kuten AGP:n eli alfa-1-glykoproteiinin, muodostusta. Kilpirauhashormonien, teofylliinin ja syklosporiinin pitoisuudet sekä vaikutukset voivat pienentyä. Nopeampi aineenvaihdunta voi heikentää myös muiden epilepsialääkkeiden, kortikosteroidien, doksisykliinin, beetasalpaajien, metronidatsolin ja kloramfenikolin tehoa.

Simetidiini ja ketokonatsoli voivat nostaa fenobarbitaalipitoisuutta estämällä maksaentsyymejä. Huumaavat kipulääkkeet, morfiinijohdannaiset, antihistamiinit, fentiatsiinit, klomipramiini ja kloramfenikoli voivat voimistaa fenobarbitaalin keskushermostovaikutusta. Kaliumbromidin kanssa haimatulehdusriski kasvaa. Griseofulviinin imeytyminen voi heikentyä. Primidonia ei suositella rinnalle, koska se muuttuu pääosin fenobarbitaaliksi. Valmistetieto mainitsee myös suun kautta otettavien ehkäisyvalmisteiden luotettavuuden heikkenemisen.

Kohtauskynnystä voivat alentaa kinolonit, runsas beetalaktaamialtistus, aminofylliini, teofylliini, syklosporiini ja propofoli. Kynnystä muuttava lääke on perusteltu vain todellisessa välttämättömyydessä, kun turvallisempaa vaihtoehtoa ei ole.

Milloin lääkettä ei saa käyttää

  • Pienempi, halkaisijaltaan 8 mm:n tabletti ei sovi alle 2,5 kg painavalle koiralle.
  • Suurempi, halkaisijaltaan 13 mm:n tabletti on kielletty alle 10 kg painavalle koiralle.
  • Vakavasti heikentynyt maksan toiminta tai vakava munuais- tai sydän-verisuonisairaus estää kummankin version käytön.
  • Fenobarbitaalille tai muille barbituraateille yliherkkää koiraa ei saa hoitaa näillä tableteilla.

Hyvä tietää

  • Maksan toiminta tutkitaan ennen aloitusta. Tavalliseen laboratoriokontrolliin kuuluvat maksaentsyymit ja sappihapot 2–3 viikon kohdalla; myöhempien kontrollien väli on 4–6 kuukautta.
  • Usean kouristuslääkkeen yhteiskäyttöön liittyvien maksahaittaraporttien yhteydessä suositellaan lisäksi lähtötilanteen sappihappotutkimusta, fenobarbitaalipitoisuuksien ja kohtausten arviointia sekä maksan toimintakontrollia, jonka tutkimusväli on 6–12 kuukautta.
  • Verestä mitataan fenobarbitaali, kun pitoisuudet ovat vakiintuneet. Näyte pyritään ajoittamaan pitoisuuden alimpaan vaiheeseen, juuri ennen määrättyä seuraavaa tablettia. Jos kohtauksia esiintyy edelleen korkeasta pitoisuudesta huolimatta, diagnoosi ja hoitosuunnitelma arvioidaan uudestaan.
  • Kohtauksen aikainen hapenpuute voi nostaa maksaentsyymejä. Fenobarbitaali voi myös suurentaa alkaalisen fosfataasin ja transaminaasien arvoja ilman varsinaista sairautta tai maksavaurion vuoksi. Normaalien sappihappojen yhteydessä pelkkä entsyymiarvojen nousu ei aina edellytä lääkityksen pienentämistä.
  • Lievempikin munuaisten vajaatoiminta, vähentynyt kiertävä verimäärä eli hypovolemia, anemia sekä sydämen tai hengityksen toimintahäiriö vaativat varovaisuutta. Pienten koirien tarkka lääkemäärän sovittaminen on vaikeampaa, joten seuranta korostuu.
  • Jos valmistevaihdos on välttämätön, haittoja ja maksan toimintaa seurataan tavallista tiiviimmin, kunnes tasapaino on palautunut. Maustetut tabletit houkuttelevat eläimiä, joten myös muiden lemmikkien pääsy pakkaukseen estetään.

Mahdolliset haittavaikutukset

Harvinaisia haittoja, joita todetaan 1–10 eläimellä 10 000 hoidetusta, ovat huimaus, liikkeiden yhteensovittamisen vaikeus eli ataksia ja voimattomuus eli letargia. Hyvin harvinaisiksi luetaan alle yhdellä 10 000 eläimestä ilmoitetut haitat yksittäistapauksineen: uneliaisuus neurologisena oireena, sedaatio eli rauhoittuminen, ylikiihtyminen, virtsaamisen, janon tai ruokahalun lisääntyminen, maksatoksisuus, kaikkien verisolulinjojen vähentyminen eli pansytopenia, neutrofiilivalkosolujen vähentyminen ja matala tyroksiiniarvo.

Aloitusvaiheen tasapainovaikeus, huimaus, voimattomuus ja uneliaisuus helpottavat yleensä hoidon jatkuessa, mutta eivät kaikilla koirilla. Alussa ilmenevä paradoksaalinen kiihtyminen ei itsessään tarkoita yliannostusta. Ataksia ja voimakas rauhoittuminen ovat erityinen huoli pitoisuuden lähestyessä hoitoalueen yläpäätä; maksahaitat liittyvät suuriin veripitoisuuksiin.

Jano, runsas virtsaaminen ja ruokahalu voivat lisääntyä myös hoitopitoisuuksilla. Mahdollinen ruoan tai veden saannin sovittaminen kuuluu eläinlääkärin yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Luuytimen kantasolujen haitasta johtuvat verisolumuutokset voivat korjautua lääkkeen lopettamisen jälkeen. Matala tyroksiini ei yksin osoita kilpirauhasen vajaatoimintaa: hormonikorvausta ei aloiteta ilman kliinisiä sairausoireita. Vaikea haitta voi edellyttää lääkityksen vähentämistä. Epäillyn haitan tai tehottomuuden voi ilmoittaa eläinlääkärille, myyntiluvan haltijalle, paikalliselle edustajalle tai kansalliseen ilmoitusjärjestelmään.

Ota heti yhteys eläinlääkäriin, jos

  • Hengitysvaikeus, poikkeuksellisen syvä uneliaisuus tai tajuttomuus voi merkitä vakavaa keskushermostolamaa: eläin tarvitsee heti eläinlääkärin hoitoa.
  • Jos koira on syönyt tabletteja vahingossa tai sen verenkierto pettää, ota viipymättä yhteys eläinlääkäriin. Myrkytyksessä sokki voi johtaa munuaistoiminnan romahtamiseen ja kuolemaan.

Löydä lähin eläinlääkäri eläinlääkärioppaasta.

Annostelu

Emme kerro annoksia tällä sivulla. Annos riippuu eläimen painosta, lajista ja tilanteesta, ja sen määrää eläinlääkäri. Noudata aina hänen ohjettaan ja pakkausselostetta.

Sama vaikuttava aine muissa lääkkeissä

Näissä lääkkeissä on sama vaikuttava aine ja ne on tarkoitettu samalle eläimelle. Taulukko on vain tiedoksi: lääkkeen vaihtamisesta päättää eläinlääkäri.

LääkeMuotoEläinSaatavuusRajoituksetNopeusKestoTiineys ja imetys
Phenoleptil vettablettiKoiraReseptilääkeVain koirille. Tablettikoko 8 mm: ei alle 2,5 kg; 13 mm: ei alle 10 kg. Vakava maksan, munuaisten tai sydän-verisuoniston sairaus ja barbituraattiyliherkkyys estävät käytön.––Tiineys ja imetys: eläinlääkärin hyöty-riskiarvio
Barbivet vettablettiKoiraReseptilääkeKoira; ei maksan vajaatoiminnassa, tiineyden aikana eikä pentuja imettävälle nartulle.Tehoa voidaan arvioida noin 2 viikon kohdalla–Ei tiineelle eikä imettävälle nartulle
Epityl vettablettiKoiraReseptilääkeKoira, ei alle 6 kg painavalle. Vaikea maksa- tai munuaisten vajaatoiminta sekä sydän- tai verisuonitauti rajaavat käyttöä.Täysi vaikutus noin 2 viikossa–Tiineys ja imetys vain hyöty-haitta-arvion jälkeen

Jos lääkettä on saatu liikaa

Yliannostus voi lamaannuttaa keskushermoston unesta koomaan asti, vaikeuttaa hengitystä ja aiheuttaa verenpaineen laskua, verenkiertohäiriöitä sekä kuolemaan johtavan sokin. Klinikkahoidossa poistetaan nieltyä lääkettä mahalaukusta ja tuetaan sydämen, verenkierron, hengityksen sekä munuaisten toimintaa ja suolatasapainoa. Spesifistä vastalääkettä ei ole. Doksapraamin kaltaisella keskushermostoa stimuloivalla aineella voidaan tukea hengityskeskusta.

Turvallisuus ihmiselle

  • Barbituraateille allerginen henkilö välttää lääketablettien koskettamista. Käsittelyssä suositellaan kertakäyttökäsineitä ihokosketuksen vähentämiseksi, ja sen jälkeen kädet pestään perusteellisesti.
  • Raskaana olevat, hedelmällisessä iässä olevat ja imettävät naiset välttävät erityisesti vahinkonielaisua ja pitkäkestoista ihokosketusta. Fenobarbitaalia kulkeutuu myös äidinmaitoon.
  • Ihmisen nieltyä lääkettä vahingossa tarvitaan välitöntä lääkärin apua. Näytä pakkaus tai seloste ja kerro barbituraattimyrkytyksestä sekä mahdollisuuksien mukaan nielemisen ajankohdasta ja määrästä.

Mitä lääkkeelle tapahtuu elimistössä

Suun kautta otettu fenobarbitaali imeytyy nopeasti: huippupitoisuus veriplasmassa tulee noin 4–8 tunnissa. Elimistön käyttöön päätyy 86–96 % annetusta aineesta, ja veren tasainen pitoisuustila muodostuu 2–3 viikossa. Nämä ajat kuvaavat aineen kulkua elimistössä.

Veren fenobarbitaalista noin 45 % on proteiineihin sitoutunutta. Maksa muuntaa sitä aromaattisen hydroksylaation kautta p-hydroksifenobarbitaaliksi. Noin 25 % poistuu virtsassa muuttumatta. Eliminaation puoliintumisaika, jossa lääkeainepitoisuus vähenee puoleen, on noin 40–90 tuntia ja vaihtelee huomattavasti koirasta toiseen.

Säilytys

Avaamaton pakkaus säilyy 3 vuotta enintään 30 °C:ssa. Valolta suojaava pahvikotelo pidetään läpipainoliuskojen ympärillä. Jäljelle jäänyt tabletin pala palautetaan avattuun läpipainokohtaan ja koteloon; käyttämätön pala hävitetään 48 tunnin jälkeen. Säilytys on järjestettävä lasten näköpiirin ja ulottuvuuden ulkopuolelle. Viimeinen käyttöpäivä tarkoittaa merkityn kuukauden viimeistä päivää.

Hävittäminen

Jäljelle jääneet lääkkeet ja lääkejätteet toimitetaan paikalliseen lääkepalautukseen kansallisten keräysohjeiden mukaan. Tablettijäämiä ei laiteta tavallisen roskan joukkoon eikä huuhdella viemäriin. Oikea hävittäminen suojaa ympäristöä.

Usein kysyttyä

Voiko Phenoleptilia antaa kissalle?

Phenoleptilin hyväksytty kohde-eläin on koira. Kissalle sitä ei ole hyväksytty, joten koiran käyttöohje ei ole kissan hoito-ohje.

Miten tunnistan koiralleni sopivan Phenoleptil-tabletin?

Ulkonäöltään samankaltaisista tableteista pienemmän halkaisija on 8 mm ja suuremman 13 mm. Niiden painorajat ovat eri: pienempi ei sovi alle 2,5 kg ja suurempi alle 10 kg painavalle koiralle.

Saako Phenoleptil-tabletin jakaa?

Kyllä, molemmat pyöreät tablettikoot voi jakaa yhtä suuriin puolikkaisiin tai neljänneksiin. Jakamista helpottaa tasainen alusta ja tabletin kuperan puolen asettaminen alaspäin.

Miksi Phenoleptil-hoidossa tarvitaan verikokeita?

Veren lääkeainepitoisuus auttaa arvioimaan tehoa ja haittariskiä. Samalla maksan toimintaa seurataan, koska fenobarbitaali voi muuttaa entsyymiarvoja ja aiheuttaa maksavaurioita.

Miksi koira on hoidon alussa tokkurainen?

Aloituksen yhteydessä voi ilmetä uneliaisuutta, huimausta tai haparointia. Ne ovat usein ohimeneviä, mutta kaikilla eivät poistu; syvä tajunnantason lasku tai hengitysvaikeus vaatii kiireellistä hoitoa.

Onko matala tyroksiini aina kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Ei. Fenobarbitaali voi pienentää tyroksiiniarvoa ilman varsinaista vajaatoimintaa. Pelkkä laboratoriotulos ei riitä hormonikorvauksen perusteeksi, vaan lisäksi tarvitaan sairauden kliinisiä merkkejä.

Voinko lopettaa lääkkeen, kun koira tulee tiineeksi?

Tiineys ei ole peruste lopettaa lääkitys omatoimisesti. Emon kohtauksetkin vaarantavat sikiökehitystä, ja tiineysajan hoito ratkaistaan yksilöllisellä hyöty-riskiarviolla.

Kauanko tabletin palan voi säilyttää?

Jaetun tabletin käyttämätön osa hävitetään 48 tunnin kohdalla. Siihen asti pala kuuluu avatun läpipainokohdan sisään ja liuska valolta suojaavaan koteloon.

Lue myös

Muita lääkkeitä

Lähteet

Tämä sivu on yleistä tietoa, ei lääkesuositus. Emme myy lääkkeitä. Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa eivätkä pakkausselostetta. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.