Valkoposkihanhia kuolee eri puolilla Suomea: ensimmäisistä näytteistä ei löytynyt lintuinfluenssaa — mitä tiedetään ja miten toimit kuolleen linnun löytäessäsi

Mitä tapahtuu

Lokakuun lopulla 2026 eri puolilla Suomea alettiin löytää syysmuuttoreiteiltä runsaasti kuolleita valkoposkihanhia — pieniä mustavalkoisia hanhia, jotka lentävät maan halki valtavina parvina joka syksy. Lintuja lähetetään Ruokavirastoon tutkittavaksi.

Ruokavirasto kertoi 28. lokakuuta ensimmäisistä tuloksista. Niistä näytteistä, joiden tutkimus on jo valmistunut, ei löytynyt lintuinfluenssaa. Ensitulokset koskevat valkoposkihanhia Etelä-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta.

Millainen lintu valkoposkihanhi on

Valkoposkihanhi on pieni hanhi, jolla on valkoinen ”naamio” mustassa päässä, musta kaula ja hopeanharmaa selkä. Kesällä se pesii arktisilla alueilla, ja syksyllä valtavat parvet lentävät talvehtimaan Pohjanmeren rannikoille — Alankomaihin, Saksaan ja Tanskaan. Suomi on niiden reitillä, ja lokakuussa tuhannet valkoposkihanhet levähtävät pelloilla, niityillä ja kaupunkien puistoissa, myös Helsingissä.

Viime vuosikymmeninä valkoposkihanhia on tullut paljon lisää, ja osa niistä pesii nykyään Suomessa, rannikolla ja kaupungeissa. Suuret, tiiviit parvet ovat linnuille hyödyllisiä, mutta niissä taudit leviävät helposti: yksi sairas lintu voi tartuttaa monta, kun parvi ruokailee samalla pellolla. Siksi valkoposkihanhien joukkokuolemat herättävät aina eläinlääkäreiden ja lintuharrastajien huolen.

Mistä näytteet tulevat ja mitä avauksissa havaittiin

Ruokavirastoon on viime ja tällä viikolla toimitettu yli 20 näytettä kuolleina löytyneistä tai huonon kunnon vuoksi lopetetuista valkoposkihanhista. Valtaosa näytteistä on Pohjois-Karjalasta, mutta niitä on saatu myös Itä-, Kaakkois- ja Etelä-Suomesta.

Linnuissa todettiin avauksissa erilaisia sairauksien merkkejä. Siksi niitä tutkitaan lintuinfluenssan lisäksi myös muiden virusten ja bakteerien varalta. Usealta paikkakunnalta lähetettyjen valkoposkihanhien lintuinfluenssatutkimukset ovat vielä kesken — tuloksia odotetaan ensi viikolla.

Milloin lintuinfluenssaa todettiin Suomessa viimeksi

Ruokaviraston mukaan viimeisimmät vahvistetut korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tapaukset luonnonvaraisilla linnuilla Suomessa olivat viime kesänä. Virus löytyi 15. kesäkuuta valkoposkihanhesta Joensuusta ja 4. elokuuta kanadanhanhesta Espoosta. Sen jälkeen uusia vahvistettuja tapauksia ei ole ollut, vaikka naapurimaissa virusta on tänä syksynä jo todettu siipikarjatiloilla.

Miksi kuolleet hanhet eivät aina tarkoita lintuinfluenssaa

Vesilintujen joukkokuolemilla on monia syitä, ja lintuinfluenssa on vain yksi niistä. Syksyllä linnut kuluttavat paljon voimia muuttoon, kerääntyvät tuhansittain samoille pelloille ja vesille, ja tartunnat leviävät parvessa helposti. Hanhien ja sorsien yleisiä kuolinsyitä ovat:

• lintukolera — bakteeritauti, joka leviää nopeasti tiheissä lintuparvissa;
• botulismi — bakteerin tuottaman toksiinin aiheuttama myrkytys, yleisempi lämpimällä säällä matalassa vedessä;
• myrkytykset — esimerkiksi lyijyhaulien tai peltojen aineiden aiheuttamat;
• uupuminen pitkän lennon jälkeen tai huonolla säällä.

Juuri siksi on tärkeää, että linnut tutkitaan laboratoriossa: vain tutkimukset osoittavat, mikä kuolemat todella aiheutti ja onko siipikarjalle tai ihmisille vaaraa.

Miksi löydöksistä kannattaa ilmoittaa

Ruokavirasto seuraa lintuinfluenssan esiintymistä luonnonvaraisissa linnuissa koko maassa, ja jokainen löydös auttaa huomaamaan viruksen ajoissa. Virasto pyytää ilmoittamaan kunnaneläinlääkärille:

• luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista — kun samasta paikasta löytyy useita kuolleita lintuja;
• jokaisesta kuolleesta petolinnusta — kotkista, haukoista, pöllöistä ja muista.

Kunnaneläinlääkäri päättää, lähetetäänkö linnut tutkittaviksi, ja auttaa lähettämisessä. Tutkimuksiin toivotaan erityisesti sairaita tai äskettäin kuolleina löydettyjä vesi- ja petolintuja. Linnut voi lähettää kokonaisina Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan, ja lähettäjälle tämä on maksutonta.

Näin toimit, jos löydät kuolleen linnun

1. Älä koske lintuun paljain käsin. Jos sinun on pakko siirtää sitä, käytä käsineitä tai muovipussia ja pese kädet sen jälkeen.
2. Merkitse paikka muistiin — tallenna koordinaatit mieluiten puhelimeen.
3. Ilmoita kunnaneläinlääkärille, jos lintuja on useita tai kyseessä on petolintu.
4. Älä vie sairaita lintuja kotiin. Ruokavirasto pyytää, ettei sairaita luonnonvaraisia vesilintuja viedä tiloihin, joissa on muita lintuja, eikä luonnonvaraisia lintuja hoideta paikoissa, joissa pidetään siipikarjaa.

Onko tämä vaarallista ihmisille

Ruokavirasto muistuttaa, että lintuinfluenssavirusten kyky tarttua ihmiseen on heikko ja tartunta vaatii yleensä läheisen kosketuksen sairastuneeseen luonnonvaraiseen lintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Jos tartunta kuitenkin tapahtuu, tauti voi olla hyvin vakava. Siksi tärkein sääntö on välttää kosketusta sairaisiin ja kuolleisiin eläimiin.

Mitä koiranomistajan on hyvä tietää

Syksy on pitkien lenkkien aikaa järvien rannoilla ja pelloilla, joilla hanhet levähtävät. Koirat poimivat mielellään kuolleita lintuja, ja se on vaarallista muustakin syystä kuin mahdollisen lintuinfluenssan vuoksi: raadoissa voi olla bakteereja, loisia ja myrkkyjä.

• Pidä koira kytkettynä vesistöjen ja peltojen lähellä, joilla on nähty kuolleita lintuja.
• Opeta koiralle ”jätä” tai ”irti” -käsky — siitä on hyötyä ympäri vuoden.
• Älä anna koiran uida paikoissa, joissa kelluu sairaita tai kuolleita lintuja.
• Metsästyskoirat tarvitsevat erityistä valvontaa: vesilintujahdissa kannattaa muistaa lintuinfluenssa, ja Ruokavirastolla on omat ohjeensa metsästäjille.

Mitä kissanomistajan on hyvä tietää

Kissat ovat koiria alttiimpia nykyiselle lintuinfluenssakannalle. Ne saavat tartunnan, kun ne pyydystävät ja syövät sairaita lintuja. Jos kissasi ulkoilee vesistöjen tai peltojen lähellä, joilla lintuja kuolee, pidä se muuttokaudella mieluiten sisällä tai päästä ulos valvottuna. Raakaa siipikarjanlihaa kissalle ei kannata tähän aikaan antaa.

Mitä siipikarjan pitäjän on hyvä tietää

Vaikka ensimmäisistä näytteistä ei löytynyt lintuinfluenssaa, syksy on edelleen pihan kanojen, ankkojen ja hanhien vaarallisinta aikaa. Viruksen voivat tuoda muuttolinnut ja niiden ulosteet nurmikolla ja vedessä.

• Ruoki ja juota linnut katoksen alla, jotta luonnonvaraiset linnut eivät laskeudu rehulle.
• Älä päästä kotiankkoja ja -hanhia vesille, joilla luonnonvaraiset linnut levähtävät.
• Vaihda jalkineet ennen kanalaan menoa.
• Seuraa parvea: äkilliset kuolemat, väsymys, syömättömyys tai munintojen väheneminen ovat syy soittaa heti eläinlääkärille.

Kannattaako hanhia ruokkia puistossa

Moni kaupunkilainen ruokkii mielellään hanhia ja sorsia leivällä lammen rannalla. Muuttokaudella ruokinta kuitenkin pikemminkin haittaa. Se kokoaa linnut tiiviiksi ryhmiksi samalle rannalle, ja tartunnat leviävät tällaisessa joukossa nopeammin. Leipä on lisäksi huonoa ruokaa hanhille: se täyttää vatsan, mutta ei anna tarvittavia ravintoaineita, ja märät tähteet likaavat veden ja houkuttelevat rottia.

Jos haluat auttaa lintuja, katsele niitä mieluummin kaukaa, älä mene heikentyneiden lintujen luo äläkä yritä pyydystää niitä. Sairasta lintua, joka ei pysty lentämään, ei tarvitse viedä kotiin: siitä voi ilmoittaa paikalliselle viranomaiselle tai kunnaneläinlääkärille.

Miten lintuinfluenssaa seurataan Euroopassa

Kaikki EU-maat seuraavat luonnonvaraisia lintuja. Eläinlääkintäviranomaiset tutkivat ihmisten löytämiä kuolleita lintuja ja ilmoittavat positiivisista tuloksista yhteiseen eurooppalaiseen järjestelmään. Näiden tietojen pohjalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA laatii riskikarttoja ja varoittaa maita, joita virus lähestyy. Mitä useampi löydös päätyy laboratorioon, sitä tarkempi kuva on ja sitä aiemmin siipikarjan pitäjät saavat tietää vaarasta.

Siksi ilmoitus kuolleista hanhista ei ole turha muodollisuus. Negatiivinenkin tulos on tärkeä: se osoittaa, ettei virusta vielä ole alueella, ja auttaa välttämään tarpeettomia rajoituksia.

Mitä seuraavaksi

Ensi viikolla Ruokavirasto odottaa loput lintuinfluenssatulokset. Samaan aikaan tehdään tutkimuksia muiden virusten ja bakteerien varalta, ja niiden pitäisi auttaa selvittämään, miksi valkoposkihanhet kuolevat. Jos lintuinfluenssa vahvistuu, Ruokavirasto tiedottaa siitä ja antaa mahdollisesti uusia ohjeita siipikarjan pitäjille. Siihen asti on viisasta olettaa, että riski on olemassa, ja noudattaa yksinkertaisia varotoimia.

Milloin eläinlääkäriin

Jos koirasi tai kissasi on syönyt kuolleen linnun tai leikkinyt sillä pitkään ja on sen jälkeen väsynyt, sillä on kuumetta, ruokahalu on kadonnut, se oksentaa, sillä on ripulia, se yskii tai hengittää raskaasti, vie se eläinlääkäriin ja kerro kosketuksesta lintuun. Jos parvesi kanoja, ankkoja tai hanhia sairastuu tai kuolee, soita heti eläinlääkärille — epäilystä lintuinfluenssasta on pakko ilmoittaa.