Sisällys
- Mitä Alankomaissa tapahtui
- Mitä viranomaiset tekivät
- Yleistä sisätiloissa pitämisen velvoitetta ei vielä ole
- Tanska: kolmas tapaus perjantain jälkeen
- Miksi riski kasvaa syksyllä
- Onko virus vaarallinen ihmisille
- Miksi virus on vaarallinen kissoille
- Näin suojaat kissasi
- Näin suojaat pihan kanat
- Kuinka kauan vyöhykkeet ovat voimassa
- Rokotukset: mitä Alankomaat kokeilee
- Mitä seuraavaksi
- Milloin eläinlääkäriin
Mitä Alankomaissa tapahtui
Alankomaiden maatalous-, kalastus-, ruokaturva- ja luontoministeriö (LVVN) ilmoitti 26. lokakuuta 2026 illalla, että munivien kanojen tilalla Lutjegastin kylässä (Westerkwartierin kunta, Groningenin provinssi) on vahvistettu lintuinfluenssa. Jotta virus ei leviäisi, ministeriö päätti lopettaa kaikki tilan linnut — noin 45 000 kanaa. Työn tekee Alankomaiden elintarvike- ja kulutustuoteturvallisuusviranomainen NVWA.
Kyseessä on maan ensimmäinen tautipurkaus sitten heinäkuun. Edellinen todettiin 17. heinäkuuta pienessä harrastusparvessa Etelä-Hollannissa, eikä tiloilla ollut uusia tapauksia kesän ja alkusyksyn aikana.
Jo seuraavana päivänä, 27. lokakuuta, virus löytyi toisen kerran — Middelien kylästä (Edam-Volendamin kunta, Pohjois-Hollanti). Kyse ei ollut suuresta tuotantotilasta vaan niin sanotusta zorgboerderijsta eli sosiaalisesta maatilasta, jossa erityistä tukea tarvitsevat ihmiset työskentelevät eläinten parissa. Myös sen noin 150 kanaa lopetetaan.
Alankomaiden hallitus, Fødevarestyrelsen; 26.–27. lokakuuta 2026
Mitä viranomaiset tekivät
Molempien paikkojen ympärille perustettiin 10 kilometrin rajoitusvyöhyke: sen sisällä on 3 kilometrin suojavyöhyke ja 10 kilometriin ulottuva valvontavyöhyke. Lutjegastin tilan 1 ja 3 kilometrin säteellä ei ole muita siipikarjatiloja, 10 kilometrin vyöhykkeellä niitä on 21. Middelien ympäristössä muita siipikarjatiloja ei ole lainkaan.
Koko 10 kilometrin vyöhykkeellä tuli heti voimaan siirtokielto. Paikoista, joissa pidetään lintuja, ei saa viedä lintuja, haudontamunia eikä syömämunia. Myös siipikarjan lannan ja käytetyn kuivikkeen vieminen on kielletty — virus säilyy niissä pitkään. Muita eläimiä ja niiden tuotteita saa siirtää, mutta vain tiukkaa hygieniaohjetta noudattaen.
NVWA selvittää tilojen kaikki kontaktit viime päiviltä: onko niiltä viety siipikarjaa, munia tai rehua muille tiloille. Jos riskialttiita yhteyksiä löytyy, seuraa lisänäytteitä tai kontaktitilojen asettaminen rajoitusten alaisiksi.
Yleistä sisätiloissa pitämisen velvoitetta ei vielä ole
Alankomaiden järeintä keinoa lintuinfluenssaa vastaan kutsutaan nimellä ophokplicht — velvoite pitää kaikki siipikarja sisätiloissa. Ensimmäisen tautipurkauksen jälkeen ministeriö kirjoitti, ettei se ”vielä anna suoraa syytä” velvoitteen käyttöönottoon. Toisen jälkeen sävy muuttui: viranomaiset harkitsevat, tarvitaanko lisätoimia, ja ovat pyytäneet eläintautien asiantuntijaryhmältä (Deskundigengroep Dierziekten) uutta riskinarviota.
Jos sinulla on kanoja pihalla, valmistaudu ajoissa: jos ophokplicht otetaan käyttöön, linnut on siirrettävä nopeasti katon tai verkon alle.
Tanska: kolmas tapaus perjantain jälkeen
Tanskan elintarvike- ja eläinlääkintäviranomainen Fødevarestyrelsen ilmoitti 27. lokakuuta tautipurkauksesta pienessä parvessa Nørre Vedbyssä (Guldborgsundin kunta Falsterin saarella). Parvessa oli 50 kanaa, 8 hanhea ja 3 riikinkukkoa. Kanat sairastuivat, useita kuoli, ja Statens Serum Institutin laboratorio vahvisti korkeapatogeenisen lintuinfluenssan. Loput linnut lopetettiin samana päivänä — niiden hyvinvoinnin vuoksi ja jotta virus ei leviäisi.
Tämä on jo kolmas lintuinfluenssatapaus perjantain jälkeen. Vaikka tässä parvessa on vain vähän eläimiä, tartuntojen tiheys osoittaa, kuinka vakavasta asiasta on kyse ja miksi tautisuojaus on otettava vakavasti, varsinkin tähän aikaan vuodesta.
Mette Kirkeskov Sie, eläinlääkäri ja yksikönpäällikkö, Fødevarestyrelsen
Parven ympärille perustettiin suoja- ja valvontavyöhykkeet. Kaikkien vyöhykkeillä kanoja tai muita lintuja pitävien on rekisteröitävä ne valtion portaaliin, eikä eläviä lintuja, munia tai siipikarjatuotteita saa siirtää ilman viranomaisen lupaa. Siipikarjan markkinat, näyttelyt ja kilpailut ovat vyöhykkeillä kiellettyjä. Jo aiemmin lokakuussa virus oli löytynyt Tanskassa kahdelta kalkkunatilalta.
Miksi riski kasvaa syksyllä
Lintuinfluenssa on viime vuosina säilynyt Euroopan luonnossa ympäri vuoden, mutta syksyllä sitä on enemmän. Miljoonat muuttolinnut — sorsat, hanhet, joutsenet ja kahlaajat — lentävät talvehtimisalueilleen ja levähtävät järvillä, pelloilla ja rannikoilla. Alankomaat ja Tanska ovat suoraan näiden reittien varrella. Virus erittyy ulosteisiin, ja siipikarja saa tartunnan, jos se voi joutua kosketuksiin luonnonvaraisten lintujen tai niiden ulosteiden kanssa: veden, rehun, jalkineiden tai kuivikkeen kautta.
Siksi ensimmäiset syksyn tautipurkaukset alkavat lähes aina Pohjanmeren ja Itämeren maista. Lokakuussa 2026 lintuinfluenssa oli jo vahvistettu tiloilla Englannissa, Saksassa ja Tanskassa, ja nyt myös Alankomaissa.
Onko virus vaarallinen ihmisille
Kummankin maan viranomaiset korostavat, että ihmiset saavat lintuinfluenssatartunnan hyvin harvoin, yleensä vain läheisessä kosketuksessa sairaisiin lintuihin. Kaupan munat ja liha ovat turvallisia tavallisesti kypsennettyinä. Sairaisiin ja kuolleisiin lintuihin ei kuitenkaan saa koskea paljain käsin, ja kuolleista luonnonvaraisista linnuista on ilmoitettava viranomaisille — Tanskassa sovelluksella FugleinfluenzaTip, Alankomaissa NVWA:lle ja Suomessa kunnaneläinlääkärille.
Miksi virus on vaarallinen kissoille
Kissanomistajalle lintuinfluenssa ei ole vain uutinen tiloista. Kissat ovat alttiita nykyiselle viruskannalle: ne saavat tartunnan, kun ne pyydystävät ja syövät sairaita lintuja tai saavat raakaa siipikarjanlihaa. Kissoilla tauti on vakava — siihen liittyy korkea kuume, väsymys, syömättömyys, hengitysvaikeudet ja neurologisia oireita, kuten huojumista, kouristuksia ja sokeutta. Koirat sairastuvat paljon harvemmin, mutta kuolleisiin lintuihin niidenkään ei pidä koskea.
Näin suojaat kissasi
- Älä syötä raakaa siipikarjaa alueilla, joilla on tautipurkauksia — ei lihaa, sisäelimiä eikä siipikarjapohjaisia raakaruokia.
- Rajoita metsästystä. Jos kissasi ulkoilee, pidä se tautikaudella mieluummin sisällä tai päästä ulos valvottuna, varsinkin vesistöjen lähellä.
- Älä anna raakamaitoa äläkä siitä tehtyjä tuotteita.
- Pese kädet ja jalkineet siipikarjan käsittelyn jälkeen ennen kuin silität kissaa.
- Huomasitko sairauden merkkejä sen jälkeen, kun kissa oli kosketuksissa lintuun? Soita heti eläinlääkärille ja kerro mahdollisesta kosketuksesta jo ennen käyntiä.
Näin suojaat pihan kanat
Pienet harrastusparvet saavat tartunnan aivan kuten suuret tilat, sen Tanskan tapaus osoittaa. Yksinkertaiset säännöt pienentävät riskiä:
- Ruoki ja juota linnut katon alla tai verkon alla — näin luonnonvaraiset linnut eivät pääse rehuun ja veteen.
- Älä päästä ankkoja ja hanhia yhteisille lammille, joilla luonnonvaraiset vesilinnut levähtävät.
- Pidä erilliset jalkineet ja vaatteet kanalaa varten ja pese kädet ennen ja jälkeen.
- Säilytä rehu ja kuivike suljettuina, jotta luonnonvaraiset linnut ja jyrsijät eivät pääse niihin.
- Älä vie lintuja näyttelyihin ja markkinoille rajoitusalueilla.
- Seuraa parven terveyttä: äkilliset kuolemat, väsymys, syömättömyys, munintojen väheneminen, sinertävät heltat tai turvonneet päät — soita heti eläinlääkärille.
Kuinka kauan vyöhykkeet ovat voimassa
Tautipurkauksen ympärillä olevia vyöhykkeitä ei pureta heti. EU:n yleisten sääntöjen mukaan suojavyöhyke on voimassa vähintään kolme viikkoa tartunnan saaneen tilan puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen ja valvontavyöhyke vähintään kuukauden. Sinä aikana eläinlääkärit käyvät vyöhykkeiden tiloilla, tarkastavat linnut ja ottavat näytteitä. Vasta kun tarkastukset osoittavat, ettei virus ole levinnyt, rajoitukset puretaan. Tanskassa todetaan juuri näin: vyöhykkeet puretaan, kun tutkimukset vahvistavat, ettei tartunta ole levinnyt.
Vyöhykkeellä siipikarjaa pitäville tämä tarkoittaa, ettei lintuja eikä munia saa myydä tai siirtää useaan viikkoon ja että uusien kanojen hankkimista on lykättävä.
Rokotukset: mitä Alankomaat kokeilee
Alankomaat on yksi niistä EU-maista, jotka valmistautuvat vakavasti rokottamaan kanoja lintuinfluenssaa vastaan. Keväästä 2025 alkaen siellä on ollut käynnissä kokeiluhanke: munivat kanat rokotetaan jo tipuina hautomossa ja niitä seurataan sitten tilalla. Hallitus keskustelee alan kanssa munivien kanojen pakollisesta rokottamisesta, mutta suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty. Suurin vaikeus on kauppa: osa tuojamaista ei hyväksy rokotetun siipikarjan tuotteita, joten kokeiluhankkeen munat myydään vain kotimaassa.
Niin kauan kuin rokotukset eivät ole laajassa käytössä, tärkein suoja pysyy samana: siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen kontaktin estäminen ja lintujen nopea lopettaminen tartunnan saaneilla tiloilla.
Mitä seuraavaksi
Alankomaiden asiantuntijat laativat uutta riskinarviota, ja siitä riippuu, tuleeko yleinen velvoite pitää siipikarja katon alla. Tanskassa luonnonvaraisista linnuista johtuva uhkataso on ”keskitaso”; jos se nostetaan ”korkeaksi”, siipikarja on koko maassa suojattava ja pidettävä sisällä. Molemmat maat muistuttavat pienten parvien pitäjiä siitä, että tautisuojauksen säännöt koskevat myös kolmea pihakanaa eivätkä vain suuria tiloja. Jos alueellasi on tautipurkauksia, seuraa Ruokaviraston tiedotteita.
Milloin eläinlääkäriin
Jos siipikarjasi alkaa yhtäkkiä kuolla tai sairastua, soita eläinlääkärille tai kunnaneläinlääkärille — se on lakisääteinen velvollisuus kaikissa EU-maissa. Jos kissasi on pyydystänyt tai syönyt linnun ja on sen jälkeen väsynyt, lakkaa syömästä tai sillä on hengitys- tai liikkumisvaikeuksia, älä odota: vie se eläinlääkäriin samana päivänä.
Lähteet
- Alankomaiden hallitus (Rijksoverheid), maatalousministeriö LVVN, 26. lokakuuta 2026
- Alankomaiden hallitus (Rijksoverheid), 27. lokakuuta 2026
- Fødevarestyrelsen (Tanskan elintarvike- ja eläinlääkintäviranomainen), 27. lokakuuta 2026
- Wageningen Bioveterinary Research, luettelo tautipurkauksista, 27. lokakuuta 2026




