Kirppulääkkeet ja joet: Britannia luopui 28 päivän uintikiellosta koirille — mitä tutkimukset osoittivat

Mitä hallitus päätti

Britannian ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministeriö (Defra) vastasi 26. lokakuuta ylähuoneen raporttiin siitä, miten lemmikkien loislääkkeet saastuttavat jokia. Suurimman osan suosituksista hallitus hyväksyi. Tärkeimmän — että lääkityt koirat eivät saisi uida joissa ja järvissä neljään viikkoon nykyisen neljän päivän sijaan — se kuitenkin hylkäsi.

Ylähuoneen valiokunnan puheenjohtaja, paronitar Sheehan, kutsui päätöstä pettymykseksi. Valiokunta aikoo ottaa asian esiin keskustelussa ministerin kanssa.

Miten kirppulääkkeet päätyvät jokiin

Monet täpläliuokset sekä kirppu- ja punkkipannat sisältävät fiproniilia tai imidaklopridia. Ne ovat hyönteismyrkkyjä, jotka vaikuttavat hyönteisten hermostoon. EU:n ja Britannian maataloudessa ne on jo kauan sitten kielletty tai niiden käyttöä on rajoitettu voimakkaasti, koska ne vahingoittavat mehiläisiä ja vesiselkärangattomia — mutta koirien ja kissojen eläinlääkkeissä niitä käytetään yhä.

Eläimen turkista nämä aineet päätyvät veteen kahta reittiä: suoraan, kun koira ui joessa tai lammessa, ja viemärin kautta — kun koira pestään, sen makuualusta pestään tai omistaja pesee kätensä silitettyään lemmikkiä. Jätevedenpuhdistamot pidättävät nämä aineet vain osittain.

Miksi näitä valmisteita ylipäätään tarvitaan

Loissuojauksesta luopuminen ei ole hyvä ajatus. Punkit levittävät koirille vaarallisia tauteja — babesioosia ja borrelioosia (Lymen tautia) —, ja ilmaston lämmetessä niiden kausi pitenee Euroopassa. Kirput aiheuttavat vaikeaa allergista ihotulehdusta ja levittävät heisimatoa ja bakteereja, jotka voivat tarttua myös ihmiseen. Brittiläisessä keskustelussa ei siis ole kyse siitä, että eläinten lääkitseminen lopetettaisiin, vaan siitä, miten se tehdään järkevästi.

Millaisia valmisteita on

• Täpläliuokset ovat yleisin muoto. Aine leviää iholle ja turkkiin, joten osa siitä huuhtoutuu pois, kun koira ui tai pestään.
• Pannat vapauttavat vaikuttavaa ainetta vähitellen useiden kuukausien ajan.
• Tabletit vaikuttavat sisältäpäin eivätkä huuhtoudu turkista, mutta niillä on omat rajoituksensa ja vasta-aiheensa.
• Shampoot ja suihkeet vaikuttavat lyhyen aikaa ja sopivat lähinnä kertakäsittelyyn.

Se, mikä muoto sopii tietylle koiralle tai kissalle, riippuu iästä, terveydestä, elintavoista ja siitä, mitä loisia vastaan suojaa tarvitaan. Päätös kannattaa tehdä yhdessä eläinlääkärin kanssa.

Tärkeää: koirille tarkoitettuja valmisteita ei saa käyttää kissoille. Osa koirien täpläliuoksista sisältää permetriiniä, joka on kissoille myrkyllistä ja voi aiheuttaa kouristuksia ja kuoleman. Jos kotona on sekä koira että kissa, kysy eläinlääkäriltä, mikä valmiste on turvallinen kummallekin, äläkä anna kissan maata aivan vasta lääkityn koiran kyljessä.

Mitä tutkijat löysivät

Vuonna 2024 Sussexin yliopiston ja Imperial College Londonin tutkijat selvittivät, miten koirien valmisteet päätyvät viemäreihin. He ottivat näytteitä 98 koirasta, joita oli lääkitty fiproniili- tai imidaklopridi-täpläliuoksella, sekä niiden omistajista.

Molempia aineita löytyi kaikista huuhdenäytteistä. Yllättävintä oli omistajien käsien osuus: valmisteiden jäämiä löytyi käsistä vähintään 28 päivää koiran lääkitsemisen jälkeen — riittää, että silittää lemmikkiä ja pesee sitten kädet. Eniten kerralla huuhtoutuu koiraa pestäessä: tekijöiden arvion mukaan näin viemäriin päätyy noin 5 % levitetystä imidaklopridista ja noin 3 % fiproniilista. Kaiken kaikkiaan käsienpesu, koiran pesu ja makuualustan pesu aiheuttavat tutkijoiden arvion mukaan 20–40 % näiden aineiden jätevesikuormituksesta.

Mitä ylähuone ehdotti

Elokuussa ylähuoneen ympäristövaliokunta julkaisi lemmikkejä, loislääkkeitä ja saastumista käsittelevän raportin ”Paws for Concern”, jossa oli kahdeksan suositusta. Valiokunnan jäsenet olivat kuulleet näyttöä siitä, että täpläliuokset voivat saastuttaa vettä jopa 28 päivää levittämisen jälkeen, ja ehdottivat siksi:

• käsiteltyjen koirien uintikiellon pidentämistä neljästä päivästä neljään viikkoon;
• loislääkkeiden myyntiä vain yksilöllisen neuvonnan jälkeen;
• eläinlääkärien ja myyjien parempaa koulutusta;
• uuden tutkimuksen rahoittamista;
• valmisteiden ympäristöriskien tiukempaa arviointia;
• anonymisoitujen myynti- ja käyttötietojen julkaisemista.

Miksi hallitus hylkäsi 28 päivää

Defran mukaan näyttö tällaiselle kiellolle ei vielä riitä. Tutkimukset tehtiin pienellä eläinmäärällä, ja ne perustuvat oletuksiin koirien käyttäytymisestä, vesistöjen ominaisuuksista ja valmisteiden käyttöolosuhteista — todellisuudessa kaikki voi olla toisin. Ministeriön mukaan uusien rajoitusten on perustuttava vakiintuneeseen tieteelliseen riskinarviointimenetelmään.

Muitakin perusteita on. Liian pitkä kielto voisi heikentää eläinten hyvinvointia: osa omistajista saattaisi lopettaa koiriensa lääkitsemisen kokonaan tai valita huonommin sopivia valmisteita. Uudet säännöt voisivat myös johtaa siihen, että Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa myytäisiin eri valmisteita.

Nykyiset suositukset yhdessä omistajille annettavan ohjeistuksen kanssa ovat edelleen oikeasuhtaisin lähestymistapa, kun tutkimme uusia tietoja.

Defra, vastaus ylähuoneen raporttiin, 26. lokakuuta 2026

Mitä hallitus hyväksyi

Muut ehdotukset saivat ministeriön tuen: ammattilaisten koulutus, tutkimusrahoitus, valmisteiden tiukempi ympäristöarviointi ja anonymisoitujen myynti- ja käyttötietojen julkaiseminen. Sitä, pitäisikö loislääkkeitä myydä vain eläinlääkärin neuvonnan jälkeen, selvittää parhaillaan Britannian eläinlääkevirasto (Veterinary Medicines Directorate), eikä Defra halunnut ennakoida sen päätöstä. Kevään lausuntokierroksen tulokset on luvattu julkaista lähiviikkoina.

Koskeeko tämä muita maita?

Samoja vaikuttavia aineita on valmisteissa, joita myydään kaikkialla Euroopassa, ja joet toimivat kaikkialla samalla tavalla. Brittiläinen keskustelu on ensimmäisiä, joissa viranomaiset pohtivat vakavasti, miten vesiä suojellaan jättämättä eläimiä ilman suojaa kirppuja ja punkkeja vastaan. Sen lopputulos kannattaa tuntea koiran- ja kissanomistajien kaikissa maissa.

Mistä tietää, että lemmikillä on kirppuja

Kirppuja on vaikea huomata: ne ovat pieniä ja piiloutuvat nopeasti turkkiin. Hälytysmerkkejä ovat tiheä raapiminen, ihon näykkiminen hännän tyvessä, punoitus ja kaljut kohdat. Yksinkertainen testi: kampaa turkkia kostean valkoisen paperin päällä. Jos paperille jää mustia murusia, jotka levittyvät punaruskeiksi läiskiksi, kyse on kirppujen ulosteesta eli sulaneesta verestä. Kissoilla kirppuja on vielä vaikeampi löytää: ne pesevät itsensä huolellisesti ja nielevät hyönteiset, joten joskus ainoa merkki ovat riisinjyvän näköiset heisimadon jaokkeet hännän juuressa tai hiekkalaatikossa.

Kirput eläimessä ovat vain osa ongelmaa. Munat ja toukat putoavat turkista ja kehittyvät makuualustoissa, matoissa ja lattian raoissa. Siksi lemmikin lääkitsemisen ohella kannattaa imuroida säännöllisesti paikat, joissa se nukkuu, ja tyhjentää pölypussi tai -säiliö ulkona.

Miten koira tarkistetaan punkkien varalta

Punkit ovat aktiivisimmillaan keväällä ja syksyllä, ja leutoina talvina niitä tavataan joulukuussakin. Tarkista koira ruohikossa, pensaikossa ja metsässä kulkemisen jälkeen: punkit kiinnittyvät useimmiten päähän, korviin, kaulaan, kainaloihin, nivusiin ja varpaiden väliin. Poista punkki punkkikoukulla tai pinseteillä — hitaasti ja tasaisesti, puristamatta sitä. Älä voitele punkkia öljyllä äläkä polta sitä: se ei auta ja voi vahingoittaa. Jos puremakohta punoittaa ja koira muutaman päivän kuluttua on vetämätön, kuumeinen tai sen virtsa tummuu, mene heti eläinlääkäriin — näin voi alkaa babesioosi.

Näin lääkitset lemmikin vahingoittamatta jokia

Loissuojauksesta ei tarvitse luopua: kirput ja punkit levittävät vaarallisia tauteja, joista osa tarttuu myös ihmisiin. Joitakin asioita omistaja voi kuitenkin tehdä itse:

• Sovi suunnitelmasta eläinlääkärin kanssa. Monet eläinlääkärijärjestöt suosittelevat lääkitsemään todellisen riskin mukaan — vuodenajan, elintapojen ja alueen perusteella — eikä ympäri vuoden ”varmuuden vuoksi”.
• Noudata pakkausselosteen aikaa. Jos selosteessa sanotaan, ettei koiraa saa pestä tai päästää veteen muutamaan päivään käsittelyn jälkeen, noudata sitä.
• Älä pese koiraa heti täpläliuoksen jälkeen, jos se ei ole välttämätöntä: pesussa huuhtoutuu eniten valmistetta.
• Vältä koskemasta levityskohtaan ja pese kädet käsittelyn jälkeen.
• Älä käytä valmisteita päällekkäin. Täpläliuos, panta ja tabletti samaan aikaan eivät anna kaksinkertaista suojaa, mutta ne lisäävät kuormitusta eläimelle ja vesille. Annos määräytyy lemmikin painon mukaan.
• Älä kaada valmistejäämiä lavuaariin tai vessanpönttöön — hävitä pakkaukset pakkausselosteen tai kuntasi ohjeiden mukaan.

Britannian hallituksen päätös ei ole lopullinen: uusien tietojen tutkiminen jatkuu, ja omistajille annettavat suositukset voivat muuttua.