Alankomaat määräsi siipikarjan sisälle koko maassa: kolmas lintuinfluenssaesiintymä kolmessa päivässä ja täysi näyttelykielto — mitä tämä tarkoittaa kanojen ja kissojen omistajille

Mitä tapahtui

Alankomaiden maatalous-, kalastus-, ruokaturva- ja luonnonministeriö (LVVN) kertoi 28. lokakuuta 2026 kolmannesta lintuinfluenssaesiintymästä kolmen päivän sisällä. Virus vahvistettiin munivien kanojen tilalla Grootegastin kylässä (Westerkwartierin kunta, Groningenin maakunta).

Kaksi ensimmäistä esiintymää todettiin 26. lokakuuta naapurikylässä Lutjegastissa, tilalla, jolla oli noin 45 000 munivaa kanaa, ja 27. lokakuuta Middeliessä Pohjois-Hollannissa pienellä sosiaalisella maatilalla. Sitä ennen Alankomaiden tiloilla ei ollut ollut lintuinfluenssaa 17. heinäkuun jälkeen.

Samana iltana ministeriön valtiosihteeri Silvio Erkens otti käyttöön koko maata koskevat toimet: velvoitteen pitää linnut sisällä tai suojattuna luonnonvaraisilta linnuilta, täyden näyttelykiellon ja tiukemman kiellon vierailla siipikarjatiloilla.

Kolmas esiintymä: Grootegast

Grootegastin tilalla on noin 51 000 kanaa. Jotta virus ei leviäisi, ministeriö määräsi kaikki linnut lopetettaviksi. Työn tekee Alankomaiden elintarvike- ja kuluttajatuoteturvallisuusvirasto NVWA.

Tilan ympärille on perustettu 10 kilometrin rajoitusvyöhyke: sen sisällä on 3 kilometrin suojavyöhyke ja valvontavyöhyke. Kilometrin säteellä on yksi muu siipikarjatila, kolmen kilometrin säteellä vielä yksi ja koko 10 kilometrin vyöhykkeellä niitä on 16. NVWA tarkastaa sisävyöhykkeiden tilat. Osa tiloista on samalla myös Lutjegastin ympärillä olevalla vyöhykkeellä: kylät sijaitsevat aivan vierekkäin.

Koko 10 kilometrin vyöhykkeellä on voimassa kuljetuskielto: paikoista, joissa pidetään lintuja, ei saa viedä pois lintuja, haudonta- eikä syömämunia, lintujen lantaa eikä käytettyä kuiviketta. NVWA selvittää myös, minne tilan linnut ja tuotteet ovat viime päivinä menneet ja mistä niitä on tullut. Riskialttiit kontaktit tarkastetaan tai suljetaan.

”Sisällä” ja ”verkon alla”: mikä ero

Uusissa säännöissä on kahdenlaisia velvoitteita.

• Sisällä pitämisen velvoite (ophokplicht) — kaikelle kaupalliselle siipikarjalle. Tilojen kanat, ankat, hanhet ja kalkkunat on pidettävä hallissa ilman ulkoilua.
• Suojaamisvelvoite (afschermplicht) — linnuille, joita ei pidetä kaupallisesti, kuten pihakanoille. Ne saavat olla ulkona, mutta vain tarhassa, joka on katettu ylhäältä verkolla tai katoksella niin, etteivät luonnonvaraiset linnut pääse sisään eivätkä jätä jätöksiään.

Myös tiloille on poikkeus: kaupallisesti kasvatettuja fasaaneja ja strutseja on käytännössä vaikea pitää sisällä, joten niitä koskee vain suojaamisvelvoite. Toimet tulivat voimaan heti, eikä niille ole ilmoitettu päättymispäivää.

Täysi näyttely- ja vierailukielto

Alankomaissa oli jo ennestään lintunäyttelyiden kielto, mutta poikkeuksin. Nyt poikkeukset on poistettu: niin sanottujen ”riskilintujen” — kanojen, ankkojen, hanhien ja muiden helposti tartunnan saavien lajien — näyttelyt on kielletty kokonaan. Rotulintujen kasvattajille ja kerhoille päätös on raskas, sillä syksy ja talvi ovat tärkeintä näyttelykautta.

Myös valtakunnallista kieltoa vierailla kaupallisten tilojen siipikarjahalleissa tiukennettiin. Sisään saa mennä vain, jos se on tarpeen ihmisten tai eläinten terveyden, lintujen hyvinvoinnin tai rakennuksessa olevien ihmisten auttamisen vuoksi. Vierailijan on noudatettava hygieniaohjeita ja kirjauduttava.

Ymmärrän, että tämä koettelee kovimmin vapaan ulkoilun siipikarjatiloja ja harrastajia. Silti on tärkeää rajoittaa mahdollisimman paljon pidettävien lintujen kontaktia luonnonvaraisiin lintuihin, jotka voivat olla tartunnan saaneita.

Silvio Erkens, valtiosihteeri, Alankomaiden maatalousministeriö

Miksi viranomaiset eivät jääneet odottamaan

Kahden ensimmäisen esiintymän jälkeen hallitus odotti eläintautien asiantuntijaryhmän riskinarviota. Kolmannen jälkeen se päätti toimia heti. Kirjeessään parlamentille Erkens selittää, että maassa löytyy taas eläviä ja kuolleita luonnonvaraisia lintuja, joilla on virus, ilmoituksia tartunnan saaneista luonnonvaraisista linnuista tulee myös muista EU-maista ja syysmuutto on vasta alkamassa.

Aiempien vuosien kokemus osoittaa, että tilojen esiintymien määrä kasvaa jyrkästi loka- ja marraskuussa. Siksi toimet otettiin käyttöön etukäteen, eikä jääty odottamaan, että virus leviää kymmenille tiloille. Asiantuntijaryhmä kokoontuu joka tapauksessa pian, ja riskiä arvioidaan nyt useammin.

Mitä naapurimaissa tapahtuu

Alankomaat ei ole ainoa. Hallituksen mukaan tiloilla on tänä syksynä taas vahvistettu esiintymiä Tanskassa, Saksassa, Bulgariassa ja Isossa-Britanniassa. Tanskassa virus löytyi viikon sisällä kahdelta kalkkunatilalta ja pienestä harrastajaparvesta, Saksassa useilta tiloilta eri osavaltioissa ja Englannissa tilalta Northumberlandissa.

Virus tulee muuttavien vesilintujen mukana, jotka lentävät syksyllä etelään talvehtimaan Pohjanmeren ja Itämeren rannikoita pitkin. Siksi syksyn ensimmäiset esiintymät ilmaantuvat lähes aina juuri näihin maihin, ja sen jälkeen virus voi edetä syvemmälle mantereelle.

Munivien kanojen rokotus: suunnitelma vuoden loppuun mennessä

Jokainen esiintymä tarkoittaa kymmenien tuhansien lintujen lopettamista ja tappioita kasvattajille. Alankomaiden hallitus haluaa estää tämän toistumisen joka vuosi ja valmistelee alan kanssa suunnitelmaa munivien kanojen pakollisesta rokotuksesta. Erillinen tehtävä on purkaa kaupan esteitä: osa ostajamaista ei hyväksy rokotettujen lintujen tuotteita. Valtiosihteeri lupaa lähettää suunnitelman parlamentille ennen vuoden 2026 loppua.

Alankomaat on yksi harvoista EU-maista, jotka valmistautuvat vakavasti kanojen rokottamiseen. Ennen kuin rokotus yleistyy, tärkein suoja pysyy ennallaan: estetään siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen kontakti ja lopetetaan linnut nopeasti tartunnan saaneilla tiloilla.

Mikä muuttuu munien ostajille

Vapaan ulkoilun tiloille sisällä pitämisen velvoite on suuri muutos: kanat jäävät halliin, ja ostajat saattavat kysyä, ovatko munat yhä ”ulkokanojen munia”. EU:n sääntöjen mukaan munia kanoilta, joita pidetään tilapäisesti sisällä eläinlääkintäviranomaisten määräyksestä, saa edelleen myydä entisellä merkinnällä. Ostajalle tärkeintä on, että munat itsessään ovat turvallisia: valvottujen tilojen terveiden lintujen tuotteita voi syödä tavalliseen tapaan, ja virus kuolee keitettäessä ja paistettaessa.

Mitä pihakanojen pitäjän kannattaa tehdä

Jos sinulla on muutama kana, ankka tai hanhi, uudet säännöt koskevat myös sinua, vaikka et asuisi Alankomaissa: lintuinfluenssa on yhtä vaarallinen kaikille parville. Yksinkertaiset toimet pienentävät riskiä:

1. Kata tarha ylhäältä verkolla tai katoksella, jotta luonnonvaraiset linnut eivät lennä sisään eivätkä jätä jätöksiään.
2. Ruoki ja juota linnut katoksen alla: avoimet ruokinta-automaatit houkuttelevat sorsia, lokkeja ja kyyhkysiä.
3. Älä päästä kesyankkoja ja -hanhia lammille ja ojiin, joilla uiskentelee luonnonvaraisia lintuja.
4. Pidä kanalaa varten omat kengät ja pese kädet lintujen hoidon jälkeen.
5. Seuraa parven terveyttä: äkilliset kuolemat, velttous, ruokahaluttomuus tai munintojen väheneminen ovat syy soittaa heti eläinlääkärille.

Miksi tämä koskee kissanomistajia

Kissat ovat alttiita lintuinfluenssan nykyiselle kannalle. Ne saavat tartunnan pyydystäessään ja syödessään sairaita lintuja tai saadessaan raakaa siipikarjanlihaa. Kissoilla tauti on vakava: korkea kuume, velttous, ruokahaluttomuus, hengitysvaikeudet, horjuminen ja kouristukset. Esiintymäalueilla eläinlääkärit neuvovat olemaan päästämättä kissoja ulos ilman valvontaa, varsinkaan vesistöjen ja peltojen lähelle, joille luonnonvaraiset linnut kerääntyvät, eikä antamaan niille raakaa siipikarjaa.

Koirat sairastuvat paljon harvemmin, mutta niidenkään ei pidä poimia kuolleita lintuja. Pidä koira kytkettynä kävellessäsi vesistöjen lähellä.

Onko virus vaarallinen ihmisille

Riski ihmisille on edelleen pieni: ihminen voi saada tartunnan vain hyvin läheisessä kosketuksessa sairaaseen lintuun. Kuolleisiin luonnonvaraisiin lintuihin ei silti pidä koskea paljain käsin. Alankomaiden hallitus muistuttaa kaikkia luonnonvaraisia lintuja tai niiden raatoja käsitteleviä siitä, että ne voivat olla tartunnan saaneita ja että turvallisuusohjeita on noudatettava. Suomessa kuolleista luonnonvaraisista linnuista voi ilmoittaa Ruokavirastolle.

Mitä seuraavaksi

Velvoite pitää linnut sisällä on voimassa, kunnes se perutaan — kun riskinarvio osoittaa uhan pienentyneen. Myös kolmen tilan ympärillä olevat vyöhykkeet poistetaan vasta myöhemmin: EU:n sääntöjen mukaan suojavyöhyke on voimassa vähintään kolme viikkoa tartunnan saaneen tilan puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen ja valvontavyöhyke vähintään kuukauden. Jos esiintymiä tulee lisää, viranomaiset voivat lisätä uusia vyöhykkeitä ja toimia.

Alankomaat tuskin jää tänä syksynä viimeiseksi maaksi, joka määrää siipikarjan sisälle. Suomessa Ruokavirasto tiedottaa lintuinfluenssatilanteesta ja siipikarjan suojaamista koskevista vaatimuksista — seuraa viraston ohjeita ja valmistele tarha hyvissä ajoin.

Milloin eläinlääkäriin

Jos parvesi kanoja, ankkoja tai hanhia kuolee tai sairastuu äkillisesti, soita heti eläinlääkärille tai eläinlääkintäviranomaiselle: lintuinfluenssaepäilystä on ilmoitettava. Jos kissasi tai koirasi on ollut kosketuksissa kuolleeseen lintuun ja muuttuu sen jälkeen veltoksi, saa kuumetta, yskää, hengitysvaikeuksia tai horjuu, vie se eläinlääkäriin ja kerro ehdottomasti kosketuksesta.