MirtatsapiiniMirtatsapiini: korvaan levitettävä transdermaalinen voide, joka auttaa kroonisesti sairaita, huonoruokaisia ja laihtuneita kissoja lihomaan

Kuinka nopeasti aine vaikuttaa

Ensimmäisen korvaan levityksen jälkeen veripitoisuudet ovat huipussaan keskimäärin noin 15,9 tunnin kuluttua, suurella vaihtelulla. Toistuvassa levityksessä vakaa tila saavutetaan 14 vuorokauden kuluessa.

Näin lääke annetaan

• Pue mukana tulevat läpäisemättömät käsineet ennen voiteen käsittelyä.
• Hiero mitattu voidenauha tasaisesti korvan sisäpintaan vuorotellen vasempaan ja oikeaan korvaan.
• Halutessasi pyyhi korvan sisäpinta kuivalla paperilla ennen seuraavaa levitystä.
• Levitä illalla ja vältä kosketusta kissaan, kunnes kohta on kuiva.
• Älä levitä vaurioituneelle iholle, ja pidä muut lemmikit poissa kohdasta, kunnes se kuivuu.

Tiineys, imetys ja jalostus

Mirtatsapiinia ei saa käyttää tiineillä, imettävillä tai siitoskissoilla. Sen on todettu olevan mahdollisesti haitallinen lisääntymiselle rotilla ja kaneilla, eikä sen turvallisuutta tiineyden ja imetyksen aikana ole osoitettu. Raskaana olevien tai raskautta yrittävien naisten ei pidä käsitellä sitä eikä koskea hoidettuihin kissoihin hoidon aikana.

Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa

Syproheptadiinia, tramadolia ja MAO:n estäjiä ei saa käyttää mirtatsapiinin kanssa, eikä MAO:n estäjien tapauksessa vähän ennen sitä, serotoniinioireyhtymän riskin vuoksi. Mirtatsapiini voi lisätä bentsodiatsepiinien, antihistamiinien ja opiaattien aiheuttamaa rauhoittumista. Ketokonatsoli ja simetidiini voivat nostaa sen veripitoisuuksia.

Milloin ainetta ei saa käyttää

• Ei siitos-, tiineille tai imettäville kissoille.
• Ei alle 7,5 kuukauden ikäisille tai alle 2 kg:n kissoille.
• Ei kissoille, jotka ovat allergisia mirtatsapiinille tai millekään aineosalle.
• Ei syproheptadiinin, tramadolin tai MAO:n estäjien kanssa, myöskään äskettäisen MAO:n estäjän käytön jälkeen, serotoniinioireyhtymän riskin vuoksi.
• Maksa- tai munuaissairaus vaatii säännöllisiä verikokeita; diabeetikkokissat tarvitsevat glukoosin seurantaa.
• Turvallisuutta ei ole osoitettu kissoilla, joilla on vaikea munuaissairaus tai syöpä.

Hyvä tietää

• Perussairauden diagnosointi ja hoito ovat edelleen laihtumisen hallinnan avain.
• Asianmukainen ravitsemus sekä painon ja ruokahalun seuranta kuuluvat hoitoon.
• Teho osoitettiin vain suositellulla hoitojaksolla; toistuvat jaksot vaativat eläinlääkärin päätöksen.
• Munuaissairaus voi hidastaa puhdistumaa ja lisätä altistusta.
• Kuivuneet kissat tarvitsevat nestehoitoa hoidon rinnalla.

Mahdolliset haittavaikutukset

Hyvin yleisiä vaikutuksia ovat reaktiot levityskohdassa, kuten punoitus, ruvet, voidejäämät, kuiva tai hilseilevä iho, ärsytys, karvanlähtö, kutina ja turvotus; käyttäytymisen muutokset, kuten ääntely, ylivilkkaus, huomionhakuisuus tai aggressiivisuus; pään ravistelu; sekavuus, epävakaus, väsymys ja heikkous. Oksentelu, runsas laimean virtsan erittyminen, veren urean nousu ja kuivuminen ovat yleisiä. Harvoin esiintyy allerginen reaktio, joka vaatii lopettamista, sekä kuolaamista tai vapinaa, jos kissa nuolee voidetta.

Annostelu

Emme kerro annoksia tällä sivulla. Annos riippuu eläimen painosta, lajista ja tilanteesta, ja sen määrää eläinlääkäri. Noudata aina hänen ohjettaan ja pakkausselostetta.

Jos lääkettä on saatu liikaa

Yliannostus voi aiheuttaa kissoille ääntelyä ja käyttäytymisen muutoksia, oksentelua, epävakautta, levottomuutta ja vapinaa, ja hoito on tarvittaessa tukevaa. Suuremmilla määrillä tehdyissä turvallisuustutkimuksissa havaittiin korvan levityskohdan reaktioita, kuten punoitusta, karvanlähtöä, paksuuntumista, turvotusta, halkeamia ja korvankärkien kääntymistä sisäänpäin, ja maksan ALT nousi ajoittain lievästi.

Turvallisuus ihmiselle

• Käytä aina läpäisemättömiä kertakäyttökäsineitä käsitellessäsi tai levittäessäsi sitä.
• Vältä kosketusta hoidettuun kissaan noin 12 tunnin ajan jokaisen levityksen jälkeen ja kunnes kohta on kuiva.
• Hoidetut kissat eivät saa nukkua omistajien, etenkään lasten ja raskaana olevien naisten, kanssa hoidon aikana.
• Pese kädet huolellisesti käytön tai hoidetun kissan koskettamisen jälkeen; vältä käden viemistä suuhun tai silmiin.
• Säilytä lapsiturvallinen tuubi kotelossaan paitsi levityksen ajan, äläkä levitä lasten läsnä ollessa.

Mitä aineelle tapahtuu elimistössä

Ihon kautta mirtatsapiinin terminaalinen puoliintumisaika on noin 25,6 tuntia, yli kaksi kertaa pidempi kuin suun kautta annettuna. Ensimmäisen vuorokauden aikana sen hyötyosuus on noin 34 % suun kautta annetusta ja kaikkiaan noin 65 %. Toistuvassa levityksessä huippupitoisuudet saavutettiin noin 2,13 tunnin kuluttua levityksestä ja puoliintumisaika oli noin 19,9 tuntia; altistus kasvoi noin nelinkertaiseksi ennen vakaata tilaa.

Mitä tutkimuksissa on havaittu

Kenttätutkimuksessa asiakkaiden kissat, jotka olivat laihtuneet vähintään 5 %, lihoivat mirtatsapiinilla 3,39 % painostaan (keskimäärin noin 130 grammaa) verrattuna 0,09 %:iin lumelääkkeellä. Vaikutuksia ruoan syömiseen ei mitattu.

Säilytys

Ei erityisiä säilytysolosuhteita. Sulje tuubi ja palauta se koteloon jokaisen käytön jälkeen. Kestoaika 3 vuotta; käytä 30 vuorokauden kuluessa avaamisesta.

Hävittäminen

Älä hävitä jäteveden mukana; käytä palautusjärjestelmiä paikallisten määräysten mukaisesti.

Usein kysyttyä

Lue myös

• Krooninen munuaissairaus kissalla

Muita lääkeaineita

• AglepristoniProgesteronin salpaajaEläinlääkärin pistämä progesteronin salpaaja ei-toivotun tiineyden keskeyttämiseen nartuilla enintään 45 vuorokautta astutuksen jälkeen.
  Koira
• AminofylliiniMaidoneritystä vähentävä lääke (metyyliksantiini)Hormoniton tabletti, joka auttaa maidontuotantoa ehtymään nartuilla ja naaraskissoilla.
  KoiraKissa
• AmlodipiiniVerenpainelääke (kalsiumkanavan salpaaja)Kalsiumkanavan salpaaja kissojen korkeaan verenpaineeseen, laskee painetta vähitellen ilman äkillisiä laskuja.
  Kissa