LemmikkipäiväkirjaPäiväkirja

Lääkeaine · Alkueläinlääke (antimoniyhdiste)

MeglumiiniantimonaattiMeglumiiniantimonaatti: antimoni-injektio koiran leishmanioosin hoitoon

Meglumiiniantimonaatti on viidenarvoinen antimoniyhdiste, jota pistetään ihon alle koirien leishmanioosin, hiekkasääskien levittämän loistaudin, hoitoon. Sen tavoitteena on lievittää kliinisiä oireita, mutta hoidetut koirat voivat jäädä loisten lähteeksi hiekkasääskille ja tarvita toistuvia hoitojaksoja. Sitä ei saa käyttää koirille, joilla on sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta, ja munuaisten toimintaa on seurattava ennen hoitoa ja sen aikana.

Tarkistettu 15.11.2026 · Lähteet: viralliset valmisteyhteenvedot

LääkeryhmäAlkueläinlääke (antimoniyhdiste)
EläinlajiKoira
LääkemuodotInjektio
Lähteet1 valmisteyhteenveto
Tärkeä varoitus

Pitkittynyt käyttö voi harvoin vahingoittaa sydäntä ja munuaisia. Koiria, joilla on sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta, ei saa hoitaa, ja yhdistäminen QT-aikaa pidentäviin lääkkeisiin lisää rytmihäiriöiden riskiä.

Tärkeimmät asiat

  • Meglumiiniantimonaatti hoitaa koiran leishmanioosia tappamalla Leishmanioita koiran immuunisolujen sisällä.
  • Se lievittää kliinisiä oireita, mutta koira voi jäädä tartuttavaksi hiekkasääskille, joten pistojen ehkäisy on edelleen tärkeää.
  • Munuaisten toiminta on tarkistettava ennen hoitoa ja sen aikana, ja sydämen ja maksan toiminta hoidon aikana.
  • Koirat, joilla on sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta, eivät saa saada sitä.
  • Uusiutumisia esiintyy, ja toistuvia hoitojaksoja voidaan tarvita, joten seurantatarkastukset jatkuvat hoidon jälkeen.
  • Vältä muita sydämen rytmiin vaikuttavia lääkkeitä (QT-aikaa pidentäviä lääkkeitä) hoidon aikana.

Mistä aineesta on kyse

Meglumiiniantimonaatti on antimoniryhmän alkueläinlääke, joka tehoaa Leishmaniaan. Sen tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta täysin; se voi salvata tiettyjä loisen glykolyysientsyymejä, ja kokeet viittaavat siihen, että makrofagit muuttavat viidenarvoisen antimonin kolmenarvoisiksi yhdisteiksi, jotka ovat myrkyllisiä koiran solujen sisällä elävälle amastigoottivaiheelle. Resistenttejä kantoja on kuvattu. Reseptisäännöt vaihtelevat maittain.

Lääkemuodot

Kirkas, vaaleankeltainen injektioneste ihon alle pistettäväksi; suuret tilavuudet jaetaan kahteen pistoskohtaan.

Mihin ainetta käytetään

  • Koirat: Leishmania-lajien aiheuttaman koiran leishmanioosin hoito.
  • Koirat: toistetut hoitojaksot tarvittaessa uusiutumisen jälkeen eläinlääkärin seurannassa.

Näin aine vaikuttaa

Makrofagit, immuunisolut, joissa Leishmania-amastigootit elävät, ottavat lääkkeen sisäänsä, ja siellä sen arvellaan muuttuvan kolmenarvoiseksi antimoniksi, joka on loiselle myrkyllistä. Myös loisen glykolyysientsyymien estyminen voi vaikuttaa.

Kuinka nopeasti aine vaikuttaa

Imeytyminen ihonalaisen injektion jälkeen on täydellistä, ja pitoisuudet veressä ovat huipussaan noin 85,6 minuutin kuluttua injektiosta. Poistuminen on nopeaa, ja puoliintumisaika on 20 minuutista 2 tuntiin. Jos suunniteltuun hoitojaksoon ei ole vastetta, kantaa pidetään resistenttinä ja muuta hoitoa on harkittava.

Näin lääke annetaan

  • Pistetään ihon alle; tietyn koon ylittävät tilavuudet jaetaan kahteen kohtaan.
  • Eläinlääkäri aloittaa yleensä pienemmällä määrällä ja suurentaa sitä vähitellen, etenkin jos munuaisten toiminta on heikentynyt.
  • Jos koira ei siedä sitä, hoito keskeytetään ja aloitetaan uudelleen pienemmällä määrällä.
  • Munuaisten toiminta tarkistetaan ennen hoitoa ja sen aikana, ja sydämen ja maksan toiminta hoidon aikana.
  • Olemassa oleva munuaissairaus tai silmätulehdus (keratiitti, uveiitti, sidekalvotulehdus) on vakautettava ennen aloittamista.
  • Älä sekoita sitä fysiologiseen keittosuolaliuokseen tai muihin lääkkeisiin.

Tiineys, imetys ja jalostus

Turvallisuutta tiineyden ja imetyksen aikana ei ole osoitettu, joten käyttö jätetään eläinlääkärin hyöty-riskiarvion varaan.

Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa

QT-aikaa pidentäviä lääkkeitä ei pidä antaa samanaikaisesti, koska sydämen rytmihäiriöiden riski kasvaa.

Milloin ainetta ei saa käyttää

  • Ei koirille, joilla on sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta.
  • Ei koirille, jotka ovat yliherkkiä meglumiiniantimonaatille tai apuaineille.
  • Vältä yhdistämistä lääkkeisiin, jotka pidentävät sydämen QT-aikaa.
  • Hoitoon on liitettävä serologinen ja parasitologinen seuranta.

Hyvä tietää

  • Hoidetut koirat voivat jäädä Leishmanian lähteeksi hiekkasääskille myös kliinisen paranemisen jälkeen.
  • Loisten hallintaan voidaan tarvita toistuvia hoitojaksoja, joten koiria seurataan hoidon päätyttyä.
  • Näennäinen resistenssi voi johtua väärästä annostelusta tai kestosta, joten todellista resistenssiä arvioidaan paranemisen puuttumisen, vasta-ainetasojen ja PCR-loiskuorman perusteella.
  • Se ei imeydy suun kautta, minkä vuoksi se pistetään.

Mahdolliset haittavaikutukset

Pistoskohdan kipu, turvotus ja tulehdus ovat melko harvinaisia (1–10 koiralla 1 000:sta). Harvoin koirille kehittyy kuumetta, väsymystä, oksentelua, heikkoutta, lihas- ja nivelkipua, nopea syke tai sydänongelmia sekä munuaishäiriöitä. Oireet häviävät yleensä, kun hoito lopetetaan.

Ota heti yhteys eläinlääkäriin, jos

  • Heikkous, lyyhistyminen tai epäsäännöllinen tai hyvin nopea syke.
  • Juominen ja virtsaaminen paljon tavallista enemmän tai vähemmän, mikä voi viitata munuaisvaurioon.
  • Kuume, oksentelu tai selvä väsymys hoitojakson aikana.
  • Kipeä turvotus pistoskohdassa.
  • Vahingossa itseen pistäminen: hakeudu heti lääkärin neuvontaan ja näytä pakkausseloste.

Löydä lähin eläinlääkäri eläinlääkärioppaasta.

Annostelu

Emme kerro annoksia tällä sivulla. Annos riippuu eläimen painosta, lajista ja tilanteesta, ja sen määrää eläinlääkäri. Noudata aina hänen ohjettaan ja pakkausselostetta.

Jos lääkettä on saatu liikaa

Tiedot yliannostuksesta ovat rajallisia, eikä sen oireita ole kuvattu. Yliannostuksen saanutta koiraa seurataan ja hoidetaan oireiden mukaan kiinnittäen huomiota maksa-, sydän- ja munuaistoksisuuteen; vastalääkettä ei tunneta. Suositeltua suurempi injektio voi aiheuttaa turvotusta ja kovettumaa pistoskohtaan.

Turvallisuus ihmiselle

  • Meglumiiniantimonaatille allergisten ihmisten on vältettävä kosketusta.
  • Vältä kosketusta ihoon, silmiin tai suuhun; pese roiskeet huolellisesti runsaalla vedellä.
  • Älä syö, juo tai tupakoi sitä antaessasi, ja pese kädet jälkeenpäin.
  • Vahingossa itseen pistämisen jälkeen hakeudu heti lääkärin neuvontaan ja näytä pakkausseloste.

Mitä aineelle tapahtuu elimistössä

Meglumiiniantimonaatti ei imeydy nieltynä, mutta imeytyy täydellisesti (yli 90 %) lihakseen tai ihon alle annetun injektion jälkeen. Sen leviäminen kudoksiin on hyvin rajallista, ja yli 80 % poistuu virtsaan ensimmäisten yhdeksän tunnin aikana.

Miksi oikea käyttö on tärkeää

Resistenttejä Leishmania-kantoja on kuvattu. Hoidon epäonnistuminen voi johtua annostelun tai keston virheistä sekä todellisesta, monitekijäisestä resistenssistä; todellisen resistenssin osoittavat kliinisen paranemisen puuttuminen, laskevat vasta-ainetitterit ilman paranemista ja jatkuvasti suuri loiskuorma PCR:ssä.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C:ssa. Kestoaika on 3 vuotta; kun injektiopullo on avattu, käytä se heti.

Hävittäminen

Älä heitä jäämiä viemäriin tai sekajätteeseen; käytä palautusjärjestelmää.

Usein kysyttyä

Parantaako meglumiiniantimonaatti koirani leishmanioosin?

Sen tavoitteena on lievittää kliinisiä oireita, mutta koira voi jäädä loisten lähteeksi ja tarvita toistuvaa hoitoa.

Miksi eläinlääkäri tarkistaa munuaisten toiminnan?

Munuaisten toimintaa on seurattava ennen hoitoa ja sen aikana, koska pitkittynyt käyttö voi harvoin vahingoittaa munuaisia.

Entä jos koirani ei parane?

Jos hoitojaksoon ei ole vastetta, Leishmania-kantaa pidetään resistenttinä ja muuta hoitoa on harkittava.

Voiko koirani tartuttaa hiekkasääskiä hoidon jälkeen?

Kyllä. Hoidettu koira voi jäädä loisten lähteeksi hiekkasääskille, jotka levittävät tautia.

Lue myös

Muita lääkeaineita

Lähteet

Tämä sivu on yleistä tietoa, ei lääkesuositus. Emme myy lääkkeitä. Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa eivätkä pakkausselostetta. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.