Eläinlääkkeet · Muut lääkkeet
Lidor vet.Lidokaiiniliuos koiran ja kissan paikallispuudutukseen
Lidor vet. on eläinlääkärin käyttämä lidokaiinia sisältävä reseptiliuos. Sillä voidaan puuduttaa koiran tai kissan silmän tai hampaiston aluetta, pistää puudutetta toimenpidealueen kudoksiin tai tehdä epiduraalipuudutus. Sopiva tekniikka riippuu siitä, mistä kipuviestit pitää katkaista ja kuinka laaja alue on puudutettava.
Tarkistettu 6.11.2026 · Myyntiluvan haltija: VetViva Richter GmbH · ATCvet QN01BB02
Vahinkopistos ihmiselle vaatii heti lääkärin arviota. Ota pakkaus tai seloste mukaan ja vältä autolla ajoa.
Mihin lääkettä käytetään
- Silmän alueen toimenpiteessä voidaan puuduttaa silmän pinta tai antaa puudutus silmäluomen tai silmämunan takaisiin kudoksiin. Eläinlääkäri valitsee menetelmän toimenpiteen kohdan perusteella.
- Hammashoidossa puudutetta voidaan käyttää hampaan poistossa yläleuan hermon haaran alueella. Infiltraatiopuudutuksessa lidokaiini annetaan suoraan puudutettavaan kudokseen.
- Lanne-ristiluualueen epiduraalipuudutus tehdään antamalla puudute selkäydinkanavan epiduraalitilaan. Sillä voidaan estää alueelta lähtevien tuntohermojen viestien kulkua.
Näin lääke vaikuttaa
Lidokaiini keskeyttää hermoimpulssien kulun puudutetulla alueella. Vaikutus on palautuva: tunto palaa, kun puudute lakkaa vaikuttamasta. Ensin vaikutus kohdistuu autonomisiin eli tahdosta riippumattomiin hermosyihin, sitten tuntohermosyihin ja lopulta myös lihasten liikkeitä ohjaaviin hermosyihin. Silmän pinnalla liuos vaikuttaa kosketuskohdassa. Kudoksiin tai hermon ympärille annettaessa puudutteen pitää levitä kohtaan, jossa hermoviesti halutaan pysäyttää. Hermon sijainti ja puudutustapa vaikuttavat siihen, kuinka pian toimenpide voidaan aloittaa ja milloin tunto alkaa palata.
Kuinka nopeasti lääke vaikuttaa
Pintapuudutus voi alkaa alle 1 minuutissa. Joidenkin hermojen puudutuksessa alkuun kuluu 10–15 minuuttia. Puudutus voi kestää enintään 2 tuntia. Alkamiseen ja kestoon vaikuttavat tekniikka, puudutettavan hermon sijainti sekä infiltraatiopuudutuksessa kudoksiin annettu määrä.
Näin lääke annetaan
- Eläinlääkäri levittää liuoksen silmän pinnalle tai antaa sen pistoksena puudutettavaan kohtaan. Eläin punnitaan ennen puudutusta ja kissan erityinen herkkyys otetaan huomioon. Mahdollisista useista pistoskohdista tai uusista pistoista kertyvä kokonaismäärä lasketaan yhteen.
- Ennen pistosta varmistetaan, ettei neulan kärki ole verisuonessa. Tahaton laskimopistos suurentaa vakavan sydän- tai hermostohaitan riskiä. Pullon kumitulppa kestää enintään 25 lävistystä.
Tiineys, imetys ja jalostus
Lidokaiini läpäisee istukan. Se voi vaikuttaa sikiön tai vastasyntyneen hermostoon, sydämeen ja hengitykseen. Tiineyden aikana tai synnytykseen liittyvässä toimenpiteessä Lidor-valmistetta käytetään vain hoitavan eläinlääkärin hyöty-riskiarvion perusteella. Turvallisuutta tiineyden ja imetyksen aikana ei ole vahvistettu.
Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa
Keftiofuuri voi suurentaa veressä vapaana olevan lidokaiinin osuutta, sillä se vaikuttaa sitoutumiseen plasman proteiineihin. Amiodaroni voi suurentaa plasman lidokaiinipitoisuutta ja voimistaa vaikutusta; samoin voi käydä metoprololin tai propranololin kanssa. Morfiinin kaltaiset kipulääkkeet voivat hidastaa lidokaiinin aineenvaihduntaa.
Lidokaiini voi tehostaa pistettävien nukutusaineiden ja anestesiakaasujen vaikutusta, joten eläinlääkäri voi joutua muuttamaan anestesiasuunnitelmaa. Suksinyylikoliinin lihaksia rentouttava vaikutus voi voimistua ja sen aiheuttama hengitystauko pidentyä. Adrenaliinin kaltaiset verisuonia supistavat lääkkeet pidentävät paikallispuudutusta. Lidoria ei sekoiteta muihin eläinlääkkeisiin, koska yhteensopivuutta ei ole tutkittu.
Milloin lääkettä ei saa käyttää
- Puudutetta ei käytetä, jos antokohdan kudos on infektoitunut tai siinä on tulehdukseen liittyvä muutos. Myös yliherkkyys lidokaiinille tai apuaineelle estää käytön. Kerro aiemmista paikallispuudutteiden aiheuttamista reaktioista; sama eläin voi olla yliherkkä useammalle amidityypin puudutteelle.
- Kerro, jos koiralla tai kissalla on maksasairaus, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, hidas syke tai rytmihäiriö. Myös korkea veren kaliumpitoisuus, diabetes, elimistön liiallinen happamuus ja neurologinen sairaus vaativat varovaisuutta. Sokki, pieni veritilavuus, vakavasti heikentynyt hengitys tai selvä hapenpuute vaikuttavat puudutuksen turvallisuuteen.
Hyvä tietää
- Puudutteen määrässä tavoitellaan pienintä määrää, jolla riittävä tuntohermojen salpaus saavutetaan. Jos eläin ei ole aiemmin saanut paikallispuudutusta, hoitotiimi seuraa silti mahdollista yliherkkyyttä ja puudutuksen riittävyyttä toimenpiteessä.
- Pienelle kissalle annettavan puudutteen määrä vaatii erityistä tarkkuutta. Lidokaiinimyrkytyksessä sydänlihaksen toiminta voi heikentyä ennen näkyviä hermosto-oireita. Pelkästä ulkoisesta rauhallisuudesta ei voi päätellä, miten verenkierto toimii.
Mahdolliset haittavaikutukset
Yliherkkyys on harvinainen haitta: sitä ilmenee 1–10 eläimellä 10 000 hoidetusta. Muiden amidityypin paikallispuudutteiden aiheuttama yliherkkyys voi liittyä myös lidokaiinireaktioon. Muiden haittojen yleisyyttä ei ole pystytty arvioimaan. Niitä ovat ohimenevä, keskivaikea kiihtyneisyys ja liikkeiden kömpelyys.
Sydämen toiminta voi heiketä, syke hidastua tai muuttua epäsäännölliseksi, verenpaine laskea tai ääreisverisuonet laajentua. Nämä vaikutukset ovat yleensä ohimeneviä. Kudokseen annetun infiltraatiopuudutuksen jälkeen paraneminen voi viivästyä. Kerro haitoista tai riittämättömästä vaikutuksesta hoitaneelle eläinlääkärille. Epäillystä haitasta voi ilmoittaa myös Fimeaan, myyntiluvan haltijalle tai sen paikalliselle edustajalle.
Ota heti yhteys eläinlääkäriin, jos
- Jos eläimen hengitys heikkenee äkillisesti, eläin lyyhistyy tai se saa kouristuskohtauksen, ilmoita heti klinikan henkilökunnalle. Jos olet jo lähtenyt klinikalta, soita päivystykseen. Nämä voivat olla vakavan lidokaiinireaktion merkkejä.
- Hakeudu viipymättä arvioon, jos puudutuksen jälkeen ilmenee voimakasta vapinaa, oksentelua yhdessä horjumisen kanssa tai poikkeavaa tokkuraisuutta. Kerro puudutuksesta sekä oireiden alkamisajasta.
Löydä lähin eläinlääkäri eläinlääkärioppaasta.
Annostelu
Emme kerro annoksia tällä sivulla. Annos riippuu eläimen painosta, lajista ja tilanteesta, ja sen määrää eläinlääkäri. Noudata aina hänen ohjettaan ja pakkausselostetta.
Sama vaikuttava aine muissa lääkkeissä
Näissä lääkkeissä on sama vaikuttava aine ja ne on tarkoitettu samalle eläimelle. Taulukko on vain tiedoksi: lääkkeen vaihtamisesta päättää eläinlääkäri.
| Lääke | Muoto | Eläin | Saatavuus | Rajoitukset | Nopeus | Kesto | Tiineys ja imetys |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lidor vet. | injektioneste, liuos | Koira, Kissa | Vain eläinlääkärin käyttöön | Eläinlääkäri käyttää reseptivalmistetta koiralle ja kissalle toimenpiteen yhteydessä. Vastasyntyneille eläimille sitä ei saa antaa. Muita ikä- tai vähimmäispainorajoja ei ole ilmoitettu; eläimen todellinen paino mitataan turvallisen käytön vuoksi. | Alle 1 min pinnalla, 10–15 min joidenkin hermojen puudutuksessa | Puudutus voi kestää enintään 2 tuntia | Tiineys ja synnytys: vain eläinlääkärin hyöty-riskiarviolla |
| Lidcosal Vet | sumute kurkunpäähän, liuos | Kissa | Reseptilääke | Kissan kurkunpään pintapuudutus intubaation yhteydessä. Ei hypovolemiassa, sydänkatkoksessa tai yliherkkyydessä. Sydämen tai maksan vajaatoiminnassa tarvitaan varovaisuutta. | Ennen intubaatiota odotetaan 30–90 sekuntia | Noin 15 minuuttia | Vain eläinlääkärin hyöty-riskiarvion perusteella |
Jos lääkettä on saatu liikaa
Ensimmäisiä lidokaiinimyrkytyksen merkkejä voivat olla uneliaisuus, pahoinvointi, oksentelu, vapina, kiihtyneisyys, horjuminen ja ahdistuneisuus. Vakava yliannostus tai vahinkopistos laskimoon voi aiheuttaa kouristuksia sekä sydämen tai hengityksen lamaa. Kissalla sydänlihaksen lama on tyypillinen varhainen löydös; keskushermosto-oireet ovat harvinaisempia.
Hoitotiimi hoitaa oireita ja elvyttää tai tukee hengitystä ja verenkiertoa tarvittaessa. Kouristuksia voidaan hoitaa kouristuslääkkeillä. Jos verenpaine putoaa vakavasti, verenkierrossa olevaa nestetilavuutta lisätään ja verenpainetta tuetaan lääkkeillä.
Turvallisuus ihmiselle
- Varo vahinkopistosta. Ihmiseen pistetty liuos voi vaikuttaa sydämeen, verenkiertoon tai keskushermostoon. Jos pistät lääkettä vahingossa itseesi, hakeudu heti lääkärin hoitoon ja näytä lääkepakkaus tai seloste. Älä aja autoa.
- Liuos voi ärsyttää ihoa, silmiä tai suun limakalvoa. Riisu liuoksen tahraamat, ihoon koskettaneet vaatteet ja huuhtele altistunut alue runsaalla vedellä. Jos oireita ilmenee, mene lääkäriin. Lidokaiinille tai muille paikallispuudutteille yliherkän henkilön tulee välttää kosketusta valmisteeseen ja hakea hoitoa allergiaoireisiin.
- Lidokaiinin hajoamistuotteella 2,6-ksylidiinillä on havaittu perimää vaurioittavia ja mutaatioita aiheuttavia ominaisuuksia. Se on aiheuttanut syöpää rotilla.
Mitä lääkkeelle tapahtuu elimistössä
Lidokaiini imeytyy helposti limakalvoilta. Pistokohdan verisuonten määrä vaikuttaa imeytymisnopeuteen. Rasvaliukoinen lidokaiini leviää laajalle kudoksiin. Valtaosa aineenvaihdunnasta tapahtuu maksassa. Alhainen verenpaine, vähäinen verenvirtaus maksaan tai eräiden maksaentsyymien esto voi hidastaa poistumista ja nostaa veren pitoisuuden myrkylliseksi.
Maksaentsyymit muuttavat lidokaiinia useilla tavoilla, muun muassa hydroksyloimalla ja pilkkomalla sitä. Hajoamistuotteita ovat esimerkiksi 2,6-ksylidiini, glysiiniksylididi ja 3-hydroksilidokaiini. Lidokaiini poistuu pääasiassa munuaisten kautta aineenvaihduntatuotteina. Kanta-ainetta ja hajoamistuotteita erittyy sekä vapaassa että sulfaattiin tai glukuronidiin liitetyssä muodossa.
Säilytys
Avaamattoman pakkauksen kestoaika on 30 kuukautta. Ensimmäisestä avaamisesta alkaen käyttöaikaa on 28 vuorokautta. Lävistettyä pulloa ei säilytetä yli 25 °C:ssa. Tarkista lisäksi etiketin ja kotelon viimeinen käyttökuukausi: Exp-merkintä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää. Säilytä valmiste lasten ulottumattomissa ja poissa näkyviltä.
Hävittäminen
Liuosjäämät ja käytössä syntyvä lääkejäte palautetaan lääkkeiden keräykseen paikallisten ohjeiden mukaan. Lääkettä ei tyhjennetä viemäriin eikä panna tavalliseen roskikseen. Eläinlääkäri tai apteekki voi kertoa, minne käyttämätön lääke toimitetaan.
Usein kysyttyä
Mihin Lidor vet. -puudutetta käytetään?
Eläinlääkäri voi puuduttaa sillä koiran tai kissan silmän tai hampaiston aluetta. Samaa liuosta käytetään myös puudutukseen suoraan kudoksissa tai epiduraalitilassa.
Kuinka nopeasti Lidor alkaa vaikuttaa?
Silmän pinnalla puudute voi vaikuttaa alle 1 minuutissa. Kun kohteena on tietty hermo, vaikutusta voidaan joutua odottamaan 10–15 minuuttia.
Kuinka kauan puudutus kestää?
Vaikutus voi jatkua 2 tuntiin asti. Tarkka aika riippuu siitä, mihin ja millä tavalla puudute on annettu. Tunto palautuu puudutuksen lakattua.
Miksi kissa punnitaan ennen puudutusta?
Kissa on herkkä lidokaiinin vaikutuksille. Kun eläinlääkäri tietää tarkan painon ja huomioi kaikki pistoskohdat, hän voi valita turvallisemman määrän.
Voidaanko tulehtunutta kohtaa puuduttaa Lidorilla?
Lidoria ei saa antaa infektoituneeseen kudokseen tai kohtaan, jossa on tulehduksen muuttamaa kudosta. Eläinlääkäri valitsee toimenpiteeseen muun sopivan tavan lievittää kipua.
Voiko puudutetta käyttää tiineelle koiralle?
Lidokaiini voi kulkeutua emosta sikiöön ja vaikuttaa tämän sydämeen, hengitykseen tai hermostoon. Hoitava eläinlääkäri päättää käytöstä punnittuaan hyödyt ja riskit.
Mitä teen, jos puudutetta roiskuu silmääni?
Huuhtele silmä runsaalla vedellä. Jos silmä ärtyy tai ilmenee muita oireita, hakeudu lääkäriin. Vahinkopistos vaatii välitöntä hoitoa, vaikka oireita ei vielä olisi.
Voiko koiran muu lääkitys vaikuttaa puudutukseen?
Voi. Esimerkiksi amiodaroni sekä metoprololi tai propranololi voivat voimistaa lidokaiinin vaikutusta. Kerro klinikalle sydänlääkkeistä ja muista lääkkeistä jo ennen toimenpidettä.
Lue myös
Muita lääkkeitä
- StelfontaTigilanolitiglaattiEläinlääkärin paikallishoito koiran etäpesäkkeettömään syöttösolukasvaimeenReseptilääkeKoira
- Beviplex vet.Syanokobalamiini; dekspantenoli; nikotiiniamidi; pyridoksiinihydrokloridi; riboflaviininatriumfosfaattihydraatti; tiamiinihydrokloridiB-vitamiinien lisääntynyt tarve suolistohäiriössä, huonossa ruokahalussa tai pitkässä sairaudessa; myös tukihoitokäyttöjä.ReseptilääkeKoira
- Butasal vetButafosfaani ja syanokobalamiiniFosfaatin ja B12-vitamiinin puutoksen ehkäisy sekä tukihoito koiran pistosliuoksella.ReseptilääkeKoira
Lähteet
Tämä sivu on yleistä tietoa, ei lääkesuositus. Emme myy lääkkeitä. Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa eivätkä pakkausselostetta. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.
