LemmikkipäiväkirjaPäiväkirja

Eläinlääkkeet · Sydän ja verenkierto

CardalisBenatsepriili ja spironolaktoni läppäsairauden sydämen vajaatoimintaan

Cardalis on koiran reseptipurutabletti, jossa yhdistyvät benatsepriilihydrokloridi ja spironolaktoni. Se hoitaa kroonisen rappeuttavan läppäsairauden aiheuttamaa kongestiivista sydämen vajaatoimintaa, kun myös nesteenpoisto on tarkoituksenmukaista. Yhdistelmä sopii koiralle, joka tarvitsee molempia aineita samanaikaisesti; tabletit annetaan ruoan kanssa.

Tarkistettu 5.11.2026 · Myyntiluvan haltija: Ceva Santé Animale · ATCvet QC09BA07

Vaikuttava aineBenatsepriilihydrokloridi ja spironolaktoni
EläinlajiKoira
LääkemuotoRuskea, pitkänomainen purutabletti on jakoviivallinen ja voidaan jakaa kahteen yhtä suureen osaan. Benatsepriilihydrokloridin ja spironolaktonin lisäksi siinä on laktoosimonohydraattia, mikrokiteistä selluloosaa, povidonia K30, keinotekoista liha-aromia, sokeripuristetta, krospovidonia ja magnesiumstearaattia. Maku on naudanlihan kaltainen. Valkoinen HDPE-muovipurkki on lapsiturvallisesti suljettu ja pakattu pahvirasiaan.
SaatavuusReseptilääke
Tärkeä varoitus

Vältä erityisesti raskaana olevan ja lapsen tahatonta suun kautta altistumista. ACE-estäjät voivat vaikuttaa sikiöön; nieleminen vaatii välittömän lääkärin arvion.

Mihin lääkettä käytetään

  • Koiran kroonisen degeneratiivisen eli rappeuttavan läppäsairauden aiheuttaman kongestiivisen sydämen vajaatoiminnan hoitaminen, kun rinnakkainen nesteenpoistohoito on tarkoituksenmukaista.
  • Tässä vajaatoiminnassa yhdistelmän käyttö rajautuu koiriin, jotka tarvitsevat sekä benatsepriilia että spironolaktonia samanaikaisesti.

Näin lääke vaikuttaa

Benatsepriili muuttuu elimistössä aktiiviseksi benatseprilaatiksi. Se estää ACE-entsyymiä ja angiotensiini I:n muuttumista angiotensiini II:ksi, vähentäen verisuonten supistumista ja munuaisten natriumin sekä veden pidättymistä. Spironolaktoni ja sen aktiiviset metaboliitit, kanrenoni ja 7-α-tiometyylispironolaktoni, kilpailevat aldosteronin kanssa mineralokortikoidireseptoreista munuaisissa, sydämessä ja verisuonissa. Solunulkoinen nestetilavuus pienenee, samoin sydämen esikuormitus ja vasemman eteisen paine. Aldosteronin aiheuttamaa sydänlihaksen arpeutumista ja sydämen sekä suonten haitallista uudelleenmuotoutumista ehkäistään. Molemmat aineet vaikuttavat siis RAAS-hormonijärjestelmän eri kohtiin. ACE:n esto jättää mahdolliseksi muun muassa kymaasientsyymin kautta muodostuvan angiotensiini II:n ja kaliumin tai ACTH:n kiihdyttämän aldosteronin erityksen. Spironolaktoni salpaa aldosteronin vaikutusta sen lähteestä riippumatta.

Kuinka nopeasti lääke vaikuttaa

Plasman ACE-aktiivisuuden esto ylittää huipussaan 95 %, ja yli 80 %:n esto säilyy 24 tuntia. Yhdistelmän toistotutkimuksessa benatsepriilin huippu tuli 1,4 tunnissa; spironolaktonin metaboliiteista 7-α-tiometyylispironolaktonin huippu tuli 2 tunnissa ja kanrenonin 4 tunnissa.

Näin lääke annetaan

  • Anna suun kautta ruoan kanssa: pieni lääkeruoka juuri ennen pääateriaa tai tabletti varsinaiseen ateriaan sekoitettuna.
  • Puolittaminen on mahdollista kahdeksi yhtä suureksi osaksi. Hoitosuunnitelma edellyttää, että koira tarvitsee tämän yhdistelmän molemmat vaikuttavat aineet.

Tiineys, imetys ja jalostus

Tiineyden ja imetyksen aikana sekä jalostukseen käytettävillä tai suunnitelluilla koirilla käyttö on kielletty. Rotilla benatsepriili aiheutti sikiön virtsateiden epämuodostumia altistuksilla, jotka eivät vahingoittaneet emoa.

Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa

Furosemidin kanssa ei havaittu kliinisiä haitallisten yhteisvaikutusten merkkejä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla koirilla. Muut paineen alentajat, kuten diureetit, beetasalpaajat ja kalsiumkanavasalpaajat, sekä nukutus- ja rauhoitusaineet voivat voimistaa paineen laskua. Muut kaliumia säästävät lääkkeet, esimerkiksi beeta- ja kalsiumkanavasalpaajat sekä angiotensiinireseptorisalpaajat, voivat lisätä hyperkalemiaa. NSAID-lääkkeet saattavat heikentää verenpaine- ja natriureesivaikutusta sekä nostaa seerumin kaliumia; yhdistelmässä tarvitaan tarkkaa seurantaa ja riittävä nestetasapaino. Munuaisvajauksessa NSAID-yhteiskäyttö on kielletty. Deoksikortikosteroni voi hieman heikentää spironolaktonin natriumin eritystä lisäävää vaikutusta. Spironolaktoni hidastaa digoksiinin poistumista ja nostaa sen plasmapitoisuutta, joten tarkka seuranta on tarpeen digoksiinin kapean turvallisuusmarginaalin vuoksi. Spironolaktoni voi sekä kiihdyttää että estää CYP450-entsyymejä; varovaisuutta tarvitaan niitä käyttävien, kiihdyttävien tai estävien muiden lääkkeiden kanssa.

Milloin lääkettä ei saa käyttää

  • Älä käytä tiineellä tai imettävällä nartulla.
  • Siitoskoirat ja myöhemmin siitokseen tarkoitetut koirat on suljettu käytön ulkopuolelle.
  • Lisämunuaisten vajaatoiminta eli hypoadrenokortisismi estää käytön.
  • Veren liian suuri kalium tai liian pieni natrium, hyperkalemia tai hyponatremia, ovat käytön esteitä.
  • Munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle koiralle ei saa antaa yhdessä tulehduskipulääkkeen eli NSAID-lääkkeen kanssa.
  • ACE-estäjä- tai apuaineallergia estää käytön.
  • Aortan tai keuhkovaltimon ahtaumasta johtuvassa sydämen vajaatoiminnassa valmistetta ei käytetä.

Hyvä tietää

  • Määritä munuaisten toiminta ja seerumin kalium ennen hoitoa, erityisesti epäiltäessä lisämunuaisvajetta tai kalium- ja natriumhäiriöitä. Munuaisvajaassa koirassa molempia seurataan säännöllisesti hyperkalemiariskin takia.
  • Kasvavalle koiralle käyttöä ei suositella spironolaktonin antiandrogeenisen eli uroshormonien vastaisen vaikutuksen vuoksi. Kastroimattomilla uroksilla havaittiin ohimenevää eturauhasen surkastumista turvallisuustutkimuksessa.
  • Maksan vajaatoiminta vaatii varovaisuutta, koska spironolaktonin muuttuminen maksassa voi häiriintyä.
  • Veren aldosteroni voi kohota lievästi palautesäätelyn seurauksena ilman haitallisia kliinisiä vaikutuksia. Kliinisissä koiratutkimuksissa hyperkalemian esiintyvyys ei lisääntynyt, mutta munuaisvajaus altistaa sille.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kaikki luetellut haitat ovat hyvin harvinaisia, alle 1 koiralla 10 000 hoidetusta yksittäiset ilmoitukset huomioiden. Niitä ovat oksentelu, ripuli, kutina, letargia eli unisuus, uupumus, ruokahaluttomuus, ataksia eli haparoiva liikkuminen, koordinaatiohäiriöt ja kreatiniinipitoisuuden nousu. Kroonisessa munuaissairaudessa hoidon alun kohtalainen kreatiniinin nousu voi liittyä munuaiskerästen paineen laskuun eikä ilman muita oireita välttämättä vaadi lopettamista. Ilmoita eläinlääkärille myös uudesta oireesta tai tehon puutteesta; haittailmoituksen voi tehdä myyntiluvan haltijalle, paikallisedustajalle tai kansallisen järjestelmän kautta.

Ota heti yhteys eläinlääkäriin, jos

  • Ota yliannostusepäilyssä heti yhteys eläinlääkäriin. Erityistä vastalääkettä ei ole; eläinlääkäri arvioi mahalaukun tyhjennyksen, elektrolyytit ja nestehoidon tarpeen.
  • Oksentelu, ripuli, voimakas uupumus, ruokahalun puute tai haparoiva liikkuminen on ilmoitettava eläinlääkärille hoidon ja mahdollisten haittojen arvioimiseksi.

Löydä lähin eläinlääkäri eläinlääkärioppaasta.

Annostelu

Emme kerro annoksia tällä sivulla. Annos riippuu eläimen painosta, lajista ja tilanteesta, ja sen määrää eläinlääkäri. Noudata aina hänen ohjettaan ja pakkausselostetta.

Sama vaikuttava aine muissa lääkkeissä

Fimean perusrekisterin (4.11.2026) mukaan Suomessa ei ole myynnissä toista lääkettä, jossa on täsmälleen sama vaikuttava aine samalle eläimelle.

Jos lääkettä on saatu liikaa

Suurentuneilla altistuksilla terveillä koirilla havaittiin haittaluettelon oireita ja lievä altistuksesta riippuva punasolutilavuuden lasku. Lasku oli ohimenevä, pysyi normaalirajoissa eikä ollut kliinisesti merkittävä. Lisämunuaisten keräsvyöhykkeen lievä korvaava liikakasvu palautui lopettamisen jälkeen eikä vaikuttanut sairausprosessilta. Erityistä vastalääkettä tai täsmähoitoa ei ole. Eläinlääkinnällisessä hoidossa suositellaan oksennuttamista ja sen jälkeen riskiarvioon perustuvaa vatsahuuhtelua, elektrolyyttien seurantaa sekä oireenmukaista hoitoa, esimerkiksi nestehoitoa.

Turvallisuus ihmiselle

  • Benatsepriilille tai spironolaktonille allergisen on vältettävä kosketusta valmisteeseen. Pese kädet käsittelyn jälkeen.
  • Raskaana olevan tulee erityisesti välttää tahatonta suun kautta altistumista ACE-estäjien sikiövaikutusten vuoksi.
  • Nielemisestä voi erityisesti lapselle tulla uneliaisuutta, pahoinvointia, oksentelua, ripulia tai ihottumaa. Hakeudu tällöin välittömästi lääkäriin ja näytä etiketti tai pakkausseloste.

Mitä lääkkeelle tapahtuu elimistössä

Spironolaktonia arvioidaan metaboliittien avulla, koska lähtöaine on analyysioloissa epävakaa. Kolmen metaboliitin kautta mitattu osuus oli 32–49 %, ja ruoka nosti hyötyosuuden 80–90 %:iin. Tutkituilla altistuksilla imeytyminen oli lineaarista. Spironolaktonin toistokäyttö ei aiheuttanut kertymistä, ja vakaa tila tuli 2 päivässä. Päämetaboliitit 7-α-tiometyylispironolaktoni ja kanrenoni muodostuvat nopeasti ja kokonaan maksassa. Niiden puoliintumisajat olivat 6 ja 7 tuntia, keskimääräinen viipymä 9–14 tuntia, ja jakaantuminen painottui suolistoon, munuaisiin, maksaan ja lisämunuaisiin. Merkittyä spironolaktonia löytyi ulosteesta 70 % ja virtsasta 20 %. Benatsepriilin hyötyosuutta rajoittavat epätäydellinen imeytyminen ja ensikierron aineenvaihdunta. Ruoka ei muuta benatseprilaatin kinetiikkaa merkittävästi. Molemmat benatsepriiliyhdisteet sitoutuvat laajasti proteiineihin ja jakautuvat pääosin maksaan ja munuaisiin. Benatseprilaatin poistuminen on kaksivaiheista: vapaa aine poistuu ensin, kudosten ACE:stä vapautuva hitaammin. Loppuvaiheen puoliintumisaika oli 18 tuntia. Lievä kertymä toistokäytössä tasaantuu parissa päivässä. Benatseprilaatti poistuu sappeen ja virtsaan, eikä munuaisvajaus muuttanut puhdistumaa.

Mitä tutkimuksissa on havaittu

Kliinisissä eloonjäämistutkimuksissa yhdistelmä pidensi kongestiivista sydämen vajaatoimintaa sairastavien koirien eloonjäämistä. Sydänkuoleman suhteellinen riski oli 89 % pienempi kuin pelkkää benatsepriilia saaneilla; päätetapahtuma oli kuolema tai eutanasia sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Yskä ja aktiivisuus paranivat nopeammin, sydänäänten ja ruokahalun huononeminen hitaammin. Läppäsairaiden koirien kenttätutkimuksessa kokonainen purutabletti syötiin vapaaehtoisesti 92 % antokerroista ruoan kanssa tai ilman. Hyvä hoitomyöntyvyys todettiin 85,9 %:lla koirista: vähintään 90 % määrätyistä tableteista onnistui antaa tutkimuksen 3 kuukauden seurantajaksolla. Kokeellisissa koiramalleissa aldosteronin esto ehkäisi vasemman kammion etenevää toimintahäiriötä ja muotoutumista.

Säilytys

Avaamattoman purkin säilyvyys on 2 vuotta ja ensimmäisen avaamisen jälkeen 6 kuukautta. Erityisiä säilytysolosuhteita ei tarvita. Pidä lääke lasten näkymättömissä ja ulottumattomissa. Purkin ja kotelon Exp.-merkinnän kuukauden viimeinen päivä on viimeinen käyttöpäivä.

Hävittäminen

Lääkkeet ja käyttämättömät tabletit palautetaan paikallisen palautusjärjestelyn tai kansallisen keräyksen kautta. Viemäriin tai talousjätteeseen niitä ei laiteta. Apteekki tai eläinlääkäri neuvoo ympäristöä suojaavassa hävittämisessä.

Usein kysyttyä

Mihin Cardalista käytetään koiralla?

Käyttöaihe on pitkäaikaisesta rappeuttavasta läppäsairaudesta johtuva kongestiivinen vajaatoiminta tilanteessa, jossa nesteenpoisto on tarpeen. Koiran täytyy tarvita yhdistelmän kumpaakin vaikuttavaa ainetta.

Pitääkö Cardalis antaa ruoan kanssa?

Kyllä. Sekoita tabletti pieneen ruokamäärään juuri ennen pääateriaa tai aterian sekaan. Ruoka nostaa spironolaktonin biologista hyötyosuutta 80–90 %:iin.

Voiko Cardalis-tabletin puolittaa?

Kyllä, jakoviivallinen purutabletti voidaan jakaa kahteen yhtä suureen osaan. Valmiste on suun kautta annettava ja se annetaan ruokailun yhteydessä.

Miksi Cardaliksen kanssa seurataan kaliumia?

Seerumin kalium ja munuaistoiminta selvitetään ennen aloitusta. Munuaisvajaassa koirassa hyperkalemian vaara voi kasvaa, joten molempia seurataan säännöllisesti hoidon aikana.

Voiko Cardaliksen kanssa käyttää tulehduskipulääkettä?

Munuaisten vajaatoiminnassa tämä yhdistelmä on kielletty. Muissakin tilanteissa yhteiskäyttö voi heikentää verenpaine- ja natriureesivaikutusta sekä nostaa kaliumia, joten tarvitaan tarkkaa seurantaa ja riittävä nestetasapaino.

Sopiiko Cardalis kasvavalle tai siitoskoiralle?

Kasvavalle koiralle sitä ei suositella antiandrogeenisen vaikutuksen vuoksi. Siitoskoirille ja siitokseen tarkoitetuille käyttö on kielletty, samoin tiineyden ja imetyksen aikana.

Voiko Cardalis aiheuttaa oksentelua tai horjumista?

Kyllä, hyvin harvinaisia haittoja ovat muun muassa oksentelu, ripuli, kutina, unisuus, uupumus, ruokahaluttomuus ja liikkeiden koordinaatiohäiriöt. Ilmoita oireesta eläinlääkärille.

Kuinka kauan avattu Cardalis-purkki säilyy?

Ensimmäisen avaamisen jälkeinen käyttöaika on 6 kuukautta. Erityisiä säilytysolosuhteita ei vaadita, mutta lasten pääsy lääkkeeseen estetään ja pakkauksen viimeinen käyttöpäivä huomioidaan.

Mitä jos koira syö liikaa Cardalista?

Tarvitaan välitön eläinlääkärin arvio. Erityistä vastalääkettä ei ole, ja hoito voi sisältää ammattilaisen tekemän oksennuttamisen, riskiarvioidun vatsahuuhtelun, elektrolyyttiseurannan ja nestehoidon.

Lue myös

Muita lääkkeitä

Lähteet

Tämä sivu on yleistä tietoa, ei lääkesuositus. Emme myy lääkkeitä. Tiedot eivät korvaa eläinlääkärin vastaanottoa eivätkä pakkausselostetta. Hätätilanteessa soita päivystävälle eläinlääkärille: eläinlääkäriopas.