Lintuinfluenssa H5 Australiassa: 724 tautitapausta luonnonvaraisilla eläimillä neljässä kuukaudessa eikä yhtään tiloilla — näin maa suojaa siipikarjaa ja maatalousnäyttelyitä

Mitä Australiassa tapahtuu

Vuoteen 2026 asti Australia ja Oseania olivat maailman viimeiset asutut alueet, joille nykyinen korkeapatogeeninen lintuinfluenssa H5 ei ollut levinnyt. Kesäkuussa 2026 virus lopulta ilmaantui mantereelle, ja siitä lähtien se on levinnyt luonnonvaraisten eläinten keskuudessa etelärannikolla.

Australian maatalous-, kalastus- ja metsätalousministeriön (DAFF) mukaan maassa oli 27. lokakuuta 2026 kello 16 Itä-Australian aikaa vahvistettu 724 lintuinfluenssa H5:n tautitapausta luonnonvaraisilla eläimillä. Vaarallisten eläintautien neuvontapuhelimeen tuli samana aikana 70 231 ilmoitusta. Tautitapaus voi koskea yhtä tai useampaa eläintä; näin ministeriö on laskenut 12. elokuuta lähtien, jolloin löydöksiä tuli liikaa jokaisesta linnusta erikseen ilmoittamiseen.

Mistä virusta on löydetty

Eniten tapauksia on Etelä-Australiassa, 336, ja toisena Victoriassa, 247. Seuraavina ovat Uusi Etelä-Wales (75), Tasmania yhdessä subantarktisen Macquariensaaren kanssa (53), Länsi-Australia (10), Queensland (2) ja liittovaltion Jervis Bayn territorio (1).

Ensimmäiset löydökset tehtiin etelässä ja lännessä, enimmäkseen merilinnuilla: tiiroilla, merimetsoilla, lokeilla ja kihuilla. Elokuussa virus vahvistettiin ensimmäistä kertaa Tasmaniassa, syyskuussa Jervis Bayn territoriossa ja 16. lokakuuta Macquariensaarella norsuhylkeellä ja merilokilla.

Miten virus pääsi Australiaan

Tutkijat olivat odottaneet viruksen tuloa pitkään. 2020-luvun alusta H5N1 on levinnyt lähes koko maailmaan: Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan, molempiin Amerikkoihin ja jopa Etelämantereelle. Australiaa suojasi pitkään sen syrjäinen sijainti: useimmat mantereelle saapuvat muuttolinnut tulevat Aasiasta reittejä, joilla tätä virusta on esiintynyt vähemmän. Vaara tuli etelästä, merilintujen mukana subantarktisilta merialueilta ja rannikoilta, joilla virus oli jo aiheuttanut joukkokuolemia.

Siksi Australian ensimmäiset löydökset eivät olleet sorsista ja hanhista kuten Euroopassa, vaan etelärannikon merilinnuista: tiiroista, kihuista ja lokeista. Merilinnut pesivät tiheissä yhdyskunnissa, joissa virus leviää erityisen nopeasti.

Tartunnat nisäkkäillä

Tämän vuoden suurin varoitusmerkki ovat nisäkkäiden tartunnat. Elokuun 23. päivänä virus löydettiin Australiassa ensimmäistä kertaa nisäkkäältä, uudenseelanninturkishylkeeltä Etelä-Australian rannikolla. Elokuun 28. päivänä se löydettiin ketulta Adelaiden esikaupungista: ensimmäinen tapaus maanisäkkäällä. Lokakuussa virus vahvistettiin norsuhylkeellä Macquariensaarella.

Ketusta tehty löydös muistuttaa hyvin siitä, että ihmisten ja heidän lemmikkiensä pitää välttää sairaita ja kuolleita luonnonvaraisia eläimiä.

Beth Cookson, Australian ylieläinlääkäri

Ylieläinlääkäri korostaa, ettei Australiassa ole näyttöä viruksen tarttumisesta nisäkkäästä toiseen. Ketut ja muut pedot saavat ministeriön arvion mukaan tartunnan syödessään sairaiden lintujen raatoja. Riski ihmisten terveydelle on edelleen pieni.

Tiloilla ei virusta

Tärkeintä Australian maataloudelle: DAFF:n mukaan lintuinfluenssa H5:tä ei ole toistaiseksi todettu siipikarjassa eikä maan maataloustuotannossa. Uudessa Etelä-Walesissa korostetaan erikseen, ettei virusta ole löydetty kaupallisista siipikarjaparvista eikä kotona pidettävistä linnuista.

Se ei tarkoita, ettei riskiä olisi: mitä enemmän virusta on luonnonvaraisissa linnuissa, sitä suurempi on mahdollisuus, että se jonain päivänä pääsee myös tilalle. Australian viranomaiset ovat tehostaneet seurantaa ja perustaneet nopean toiminnan ryhmiä, ja Uudessa Etelä-Walesissa toimii koordinaatiokeskus Orangen kaupungissa. Ministeriö varoittaa myös, että vapaana kasvaneiden kanojen munien ja lihan merkinnät voivat muuttua, jos linnut on pidettävä sisällä tautisuojelun vuoksi.

Maatalousnäyttelyt ja siipikarja

Uuden Etelä-Walesin alkutuotannon ja aluekehityksen ministeriö kertoi 22. lokakuuta, miten se auttaa maatalousnäyttelyitä, perinteisiä maaseudun markkinoita, joilla esitellään karjaa, siipikarjaa, satoa ja kotitekoisia säilykkeitä. Osavaltiossa järjestetään vuosittain yli 180 tällaista näyttelyä, ja niissä käy yli miljoona ihmistä. Siipikarjaosastot ovat tärkeä osa monia näyttelyitä ja samalla paikka, jossa eri pitopaikkojen linnut kohtaavat.

Ministeriö tekee yhteistyötä näyttelyjärjestö AgShows NSW:n ja Country Women's Association -järjestön kanssa: se järjestää koulutusta ja antaa tapahtumasuunnitelmia, julisteita, tietolehtisiä ja neuvoja siipikarjan esittelyyn, tautiepäilyistä ilmoittamiseen ja siihen, mitä tehdä luonnonvaraisten eläinten kuollessa.

Maatalousnäyttelyt ovat tärkeä osa maaseudun elämää. Siksi teemme tiivistä yhteistyötä järjestäjien kanssa, jotta heillä on ajantasaista tietoa ja he voivat itse päättää, miten suojata siipikarjan kasvattajia ja kävijöitä parhaiten.

Jo Coombe, Uuden Etelä-Walesin ylieläinlääkäri

AgShows NSW:n puheenjohtaja Jody Nelson-Gleeson sanoi, että ministeriön nopeat neuvot, oma webinaari ja käytännön materiaalit ovat antaneet järjestäjille selkeät ohjeet ja varmuutta.

”Vältä. Kirjaa. Ilmoita”

Tärkein sääntö kaikille australialaisille on kansallinen viesti ”Avoid. Record. Report.”:

1. Vältä suoraa kosketusta sairaisiin ja kuolleisiin lintuihin ja muihin luonnonvaraisiin eläimiin.
2. Kirjaa, mitä näit: paikka, aika, eläinten määrä ja mahdollisuuksien mukaan valokuva turvallisen välimatkan päästä.
3. Ilmoita ympäri vuorokauden päivystävään vaarallisten eläintautien neuvontapuhelimeen tai verkkolomakkeella.

Miksi neuvontapuhelimeen tulee niin paljon ilmoituksia

70 231 ilmoitusta ei tarkoita 70 000 lintuinfluenssatapausta. Suurin osa soitoista koskee lintuja, jotka ovat kuolleet muista syistä: nälkään, myrskyihin, vammoihin tai muihin tauteihin. Juuri tällaiset ilmoitukset kuitenkin auttavat eläinlääkäreitä löytämään todelliset tautitapaukset nopeasti. Ministeriö selittää, että viruksen levitessä ei ole enää tarpeen tutkia jokaista eläintä alueilla, joilla virusta varmasti on, vaan huomio siirtyy uusiin paikkoihin ja uusiin lajeihin. Siksi jokainen ilmoitus alueelta, jolta virusta ei ole vielä löydetty, on erityisen arvokas.

Mitä kissan- ja koiranomistajan kannattaa tietää

Australian ministeriö muistuttaa erikseen lemmikkien omistajia siitä, että virus voi tarttua muihinkin kuin lintuihin. Pidä koira rannikolla ja puistoissa kytkettynä, jotta se ei poimi kuolleita lintuja eikä mene merieläinten raatojen luo rannalla. Älä anna kissan saalistaa lintuja, äläkä anna sille raakaa siipikarjanlihaa tautikaudella. Jos lemmikkisi on ollut kosketuksissa kuolleeseen lintuun tai eläimeen ja sairastuu sen jälkeen, kerro kosketuksesta heti eläinlääkärille.

Mitä kotikanojen pitäjän kannattaa tietää

Moni australialainen pitää kanoja takapihallaan. Heille annetaan samat neuvot kuin eurooppalaisille kanojen pitäjille: ruoki ja juota linnut katoksen alla, suojaa ulkotarha luonnonvaraisilta linnuilta, pidä kesyankat poissa vesistöistä, joilla on villisorsia, vaihda kengät ennen kanalaan menoa ja ilmoita äkillisistä kuolemista heti. Tällaisille pitäjille Australiassa julkaistaan jopa omaa tautisuojeluvinkkien uutiskirjettä, Poultry Postia.

Mitä tämä tarkoittaa Euroopalle

Euroopassa tämä virus on ollut jo useita vuosia, ja eurooppalaiset tilat menettävät sen vuoksi joka vuosi miljoonia lintuja. Australia kokee nyt saman, minkä Eurooppa koki 2020-luvun alussa: virus pääsee luontoon ja alkaa tartuttaa uusia lajeja. Australialla on kuitenkin jotain, mitä Euroopalla ei ollut: etukäteen valmisteltu suunnitelma, yhtenäinen tautitapausten kirjausjärjestelmä ja kansallinen kampanja väestölle jo ennen viruksen tuloa.

Australian kokemus kiinnostaa Eurooppaa kahdesta syystä. Ensinnäkin luonnonvaraisten nisäkkäiden, kuten turkishylkeiden, hylkeiden ja kettujen, seuranta: tällaisia tapauksia on myös Euroopassa, ja on tärkeää huomata, jos virus alkaa tarttua nisäkkäästä toiseen. Toiseksi työ ihmisten kanssa: kanojen pitäjien, näyttelyjen järjestäjien ja koiranomistajien. Yksinkertainen sääntö ”vältä, kirjaa, ilmoita” sopii myös Euroopan rannikoille ja järvien rannoille, joilta löytyy kuolleita lintuja myös syksyllä ja talvella. Suomessa kuolleista luonnonvaraisista linnuista voi ilmoittaa Ruokavirastolle.

Mitä seuraavaksi

Kevät eteläisellä pallonpuoliskolla on merilintujen pesimäaikaa. Yhdyskunnat tihenevät, ja virus voi levitä nopeammin. Siksi Australian viranomaiset odottavat uusia tautitapauksia tulevina kuukausina ja jatkavat seurantaa. Tärkein tehtävä on estää virusta pääsemästä siipikarjatiloille. Ministeriö julkaisee tiedot uusista tapauksista päivittäin. Uuden Etelä-Walesin maatalousnäyttelykausi jatkuu, ja ministeriö lupaa tukea järjestäjiä, näytteilleasettajia ja paikallisyhteisöjä koko ajan ja antaa uusia neuvoja tilanteen muuttuessa.

Milloin eläinlääkäriin

Jos kissasi tai koirasi on ollut kosketuksissa kuolleeseen lintuun tai luonnonvaraisen eläimen raatoon ja muuttuu sen jälkeen veltoksi, saa kuumetta, yskää, hengitysvaikeuksia, horjuu tai saa kouristuksia, vie se eläinlääkäriin ja kerro ehdottomasti kosketuksesta. Jos pitämiäsi kanoja, ankkoja tai muita lintuja kuolee tai sairastuu äkillisesti, ilmoita siitä heti eläinlääkärille.