Välilevytyrä koiralla – oireet ja hoito

Yleiskuvaus

Välilevyt ovat nikamien välissä olevia joustavia rakenteita, jotka vaimentavat selkärangan kuormitusta.

Välilevysairaus eli IVDD on tavallinen koiran selkäkivun aiheuttaja.

Koirien elinaikaiseksi sairastavuudeksi on arvioitu noin 3,5 %.

Noin 65 % välilevyongelmista sijaitsee rinta- ja lannerangan alueella.

Noin 18 % sijaitsee pelkästään kaulassa.

Suomessa välilevytyrästä käytetään myös nimitystä mäyräkoirahalvaus.

Sairaus ei kuitenkaan rajoitu mäyräkoiriin, vaan sitä esiintyy monissa muissakin roduissa.

Hoidon valinnassa ratkaisee esimerkiksi se, pystyykö koira kävelemään omin avuin vai onko se halvaantunut.

Vähitellen pullistuva välilevy ja äkillisesti repeävä välilevy voivat siis aiheuttaa erilaisen taudinkulun.

Syyt

Välilevyssä on ulompi rustoinen rengas ja pehmeä, hyytelömäinen ydin.

Rappeutuva välilevy voi kalkkeutua, jolloin sen joustavuus vähenee.

Repeämässä välilevymateriaalia työntyy selkäytimen suuntaan.

Äkillinen tyrä voi vahingoittaa selkäydintä sekä puristamalla että iskumaisesti.

Vaurion laajuuteen vaikuttaa myös puristuksen kesto.

Suurilla koirilla ikääntymiseen liittyvä sidekudostuminen voi aiheuttaa vähitellen etenevän välilevypullistuman.

Myös rappeutumaton välilevy voi repeytyä äkillisesti nuoren koiran liikkuessa.

Tällöin selkäydin voi saada iskuvamman ilman pysyvästi puristavaa materiaalikertymää.

Lyhytraajaisilla alttiilla roduilla välilevyjen rakenteelliset muutokset voivat alkaa jo ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Suuren koiran hitaasti kehittyvässä välilevysairaudessa kävely muuttuu usein vähitellen horjuvaksi ja raajat heikkenevät.

Riskitekijät

Lyhytraajaisiin, välilevyrappeumalle alttiisiin rotuihin kuuluvat esimerkiksi mäyräkoira, ranskanbulldoggi, beagle, shih tzu, lhasa apso ja kiinanpalatsikoira.

Kääpiömäyräkoirien elinaikaiseksi sairastavuudeksi on arvioitu noin 20 %.

Lyhytraajaisten alttiiden rotujen oireet alkavat tavallisesti 3–6 vuoden iässä.

Labradorinnoutajan ja saksanpaimenkoiran kaltaisilla koirilla tavallinen oireiden alkamisikä on 5–12 vuotta.

FGF4-geenin ylimääräinen kopio kromosomissa 12 altistaa varhaiselle välilevyrappeumalle.

Lähes kaikki mäyräkoirat perivät tämän geenimuunnoksen kummaltakin vanhemmaltaan.

Rappeuman voimakkuus vaihtelee silti koirasta toiseen.

Alttiin koiran välilevyjen kalkkeutumista voi näkyä röntgenissä jo 2 vuoden iässä, ennen tavanomaista oireiden alkamisikää.

Tyypilliset oireet

Oireisiin vaikuttaa se, mikä välilevyistä on vaurioitunut.

• Koira välttelee pään kääntämistä tiettyyn suuntaan.

• Koira menee ruokakupille mutta ei laske päätään syömään; nostettu kuppi voi tuntua helpommalta.

• Selkä köyristyy ja liikkuminen muuttuu vastahakoiseksi.

• Takapää horjuu, ja takajalat saattavat mennä kävellessä ristiin.

• Takajalat heikkenevät niin, ettei koira enää pääse itse ylös.

• Virtsan pidättäminen tai rakon tyhjentäminen ei enää onnistu normaalisti.

• Kaulan alueen tyrä voi näkyä myös etujalan ontumisena.

Kova kipu voi muuttaa tutunkin koiran käytöstä: se saattaa murista tai näykkäistä käsiteltäessä.

Niskan lihaksissa voi esiintyä kivuliaita kouristuksia.

Komplikaatiot ja seuraukset

Selkäydinvaurio ja ennuste

Syvän kiputunnon menetys merkitsee vakavaa selkäydinvauriota.

Kun kiputunto säilyy, raajojen käyttö palautuu leikkauksen jälkeen noin 90 %:lle koirista.

Lääkkeellisesti hoidetuilla vastaava osuus on noin 60–80 %.

Kun kiputunto puuttuu kokonaan, leikkaushoidon jälkeen raajojen käyttö palautuu noin 50–60 %:lle.

Ilman leikkausta vastaava arvio on alle 10 %.

Akuutin rinta-lannerangan välilevytyrän tutkituissa potilasryhmissä kiputunnottomien, takajaloistaan halvaantuneiden koirien kävelykyky palautui leikkaushoidolla 61 %:lla.

Saman rinta-lannerangan tyrätyypin tutkimuksissa lääkkeellisesti hoidettujen vastaava tulos oli 21 %.

Tulosten vertailua vaikeuttavat tutkimusten erilaiset potilasryhmät ja toipumisen määritelmät.

Uusi tyrä voi tulla myöhemmin toiseen välilevyyn; leikkaushoidon yhteydessä uusiutumiseksi on kuvattu noin 25 %.

Konservatiivisen hoidon jälkeen oireiden uusiutumista on raportoitu 30–40 %:lla.

Kaulan alueen välilevysairaudessa leikkauksen jälkeiseksi toipumiseksi on arvioitu 95 %, jos koira pystyy kävelemään ennen hoitoa.

Kävelykyvyttömillä kaulan alueen potilailla vastaava vaihteluväli on 65–95 %.

Suurten koirien kroonisessa rinta-lannerangan pullistumassa kävelykyvyttömien leikkaustoipumiseksi on puolestaan arvioitu 25–50 %.

Leikkaushoidon jälkeen virtsatieinfektioita on todettu 17–36 %:lla koirista ensimmäisten 6 viikon aikana.

Etenevä selkäytimen pehmeneminen

Vakavan vaurion jälkeen selkäydinkudoksen tuhoutuminen voi edetä alkuperäisestä kohdasta sekä eteen- että taaksepäin.

Tätä etenevää myelomalasiaa on todettu 10–33 %:lla takajaloistaan halvaantuneista, syvän kiputunnon menettäneistä koirista.

Se voi ilmaantua 24 tunnin ja 14 päivän välillä akuutista vauriosta.

Eteneminen voi johtaa hengityslihasten toiminnan pettämiseen.

Myelomalasian yleisyydestä on myös pienempi arvio, noin 5–10 % akuutisti halvaantuneista ja syvän kiputunnon menettäneistä koirista.

Diagnoosi eläinlääkärillä

Magneetti- tai tietokonetutkimuksella voidaan erottaa välilevyongelma esimerkiksi selkärangan alueen kasvaimesta.

Eläinlääkäri tutkii ensin koiran yleisvoinnin ja paikantaa hermostollisen vaurion tutkimalla raajojen toimintaa.

Halvaantuneelta koiralta tutkitaan erityisesti syvä kiputunto vaurion takapuolelta.

Raajan vetäytymisrefleksi ei tarkoita samaa kuin tietoinen kivun kokeminen.

Veri- ja virtsatutkimuksilla voidaan arvioida koiran muuta terveydentilaa.

Tavallisessa röntgenkuvassa voi näkyä kalkkeutunut välilevy tai kaventunut nikamaväli.

Röntgenkuva ei kuitenkaan varmista tyrän aiheuttamaa selkäydinpuristusta riittävän luotettavasti.

Magneettikuvaus näyttää myös selkäytimen sisäisiä vaurioita, joista voidaan saada lisätietoa vaikean tapauksen ennusteeseen.

Tietokonetomografia soveltuu erityisesti kalkkeutuneen välilevymateriaalin etsimiseen lyhytraajaiselta koiralta.

Selkäydinkanavan varjoainekuvaus on vaihtoehtoinen tutkimus, mutta siihen liittyy kouristusriski.

Nuoren, oireettoman mäyräkoiran jalostusseulonnassa kalkkeutuneiden välilevyjen määrä kuvaa koko selän rappeuman voimakkuutta.

Tietokonetomografia on tunnistanut tyrän 81–100 %:ssa tutkituista tapauksista, kun kyseessä on ollut lyhytraajainen koira ja kalkkeutunut välilevy.

Tietokonetomografia ei osoita selkäydinkudoksen vaurion vakavuutta yhtä kattavasti, joten sen ennustearvo on rajallisempi.

Hoito

Kipulääkitys ja liikkumisen rajoitus

Lievästi oireilevan, yhä kävelevän koiran hoito voi alkaa levolla ja eläinlääkärin määräämällä kipulääkityksellä.

Lievät tai kohtalaiset hermostolliset oireet voivat kohentua 2–3 viikon levolla.

Akuutissa rinta-lannerangan välilevytyrässä suositellaan silti vähintään 4 viikon rajoitettua liikkumista välilevyn ulkorenkaan paranemisen tueksi.

Lepo tarkoittaa rajattua tilaa, josta koira pääsee ulos lähinnä tarpeilleen ja sovittuihin kuntoutusharjoituksiin.

Portaat, huonekaluille hyppääminen ja vapaana juokseminen eivät kuulu toipilasvaiheeseen.

Kivun helpottuminen ilman lepoa voi johtaa aktiivisuuden kasvuun ja puristuksen pahenemiseen.

Kortisonia ei suositella akuutin rinta-lannerangan välilevytyrän rutiinihoidoksi.

Leikkaus ja kuntoutuminen

Leikkausta suositellaan etenkin koiralle, joka ei enää kävele omin avuin.

Leikkauksessa poistetaan luuta ja selkäydintä puristavaa välilevymateriaalia.

Vaikeasti oireilevan koiran puristus pyritään vapauttamaan mahdollisimman varhain.

Yli 1 viikon jatkunut kiputunnottomuus ja halvaus eivät silti automaattisesti sulje pois kävelykyvyn palautumista leikkauksella.

Kotiutuminen tapahtuu usein 3–7 päivän kuluttua leikkauksesta.

Leikkauksen jälkeenkin liikkumista rajoitetaan vähintään 4 viikkoa.

Kuntoutuksen perusharjoituksiin kuuluvat avustettu seisominen ja kävely sekä nivelten passiivinen liikuttelu.

Osittaisissa selkäydinvaurioissa intensiivisempi kuntoutus ei ole nopeuttanut kävelyn palautumista verrattuna perusharjoituksiin.

Toipuminen voi kestää viikoista kuukausiin.

Virtsaamiskyvytön koira tarvitsee rakon tyhjennyksen avustamista tai katetrointia hoitosuunnitelman mukaan.

Etenevästi oireilevaa, lääkkeellisesti hoidettavaa koiraa voidaan seurata sairaalassa 1–2 päivän ajan tilanteen huononemisen havaitsemiseksi.

Jos leikkaus ei ole mahdollinen, konservatiivista hoitoa voidaan yrittää vaikeassakin vauriossa, ellei koiralla ole etenevän myelomalasian merkkejä.

Leikkauksen yhteydessä välilevystä voidaan poistaa lisää ydinmateriaalia uuden repeämisen riskin pienentämiseksi.

Tätä fenestraatioksi kutsuttua toimenpidettä voidaan harkita myös viereisiin rappeutuneisiin välilevyihin.

Pelkkä fenestraatio ilman selkäydinpuristuksen vapauttamista ei sovi vaikean, kävelykyvyn vieneen tyrän hoidoksi.

Virtsakatetrin käyttö pidetään mahdollisimman lyhyenä, koska pitkä katetrointi lisää virtsatieinfektion riskiä.

Antibiootteja ei anneta rutiinisti virtsatieinfektioiden ehkäisyyn leikkauksen jälkeen.

Akupunktiota ei suositella leikkaushoidon korvaajaksi silloin, kun selkäydinpuristus tarvitsee kirurgista hoitoa.

Erittäin voimakas, vahvaa kipulääkitystä vaativa kipu voi edellyttää sairaalahoitoa, kunnes kivunhallinta on riittävä.

Tulehduskipulääkkeen ja kortisonin yhdistäminen lisää ruoansulatuskanavan haittojen riskiä.

Leikkauksen jälkeinen ohjattu kuntoutus voidaan aloittaa 24 tunnin ja 14 päivän välillä koiran voinnin mukaan.

Kuntoutusta jatketaan tavallisesti ainakin 2–6 viikkoa.

Ennaltaehkäisy

Selkävammojen ehkäisy ei aina onnistu, mutta hoikka paino ja hyvä peruskunto tukevat riskien vähentämistä.

Arjessa kannattaa vähentää jatkuvaa portaissa kulkemista ja huonekaluilta alas hyppimistä.

Selkäoireiselle koiralle voidaan vaihtaa kaulapannan tilalle valjaat.

Mäyräkoirien jalostuksessa röntgenseulonta auttaa tunnistamaan voimakkaasti rappeutuneet selät jo ennen oireita.

Suomalainen tutkimukseen perustuva jalostussuositus on käyttää koiria, joilla on enintään 4 kalkkeutunutta välilevyä.

Pelkkään yleisen geenimuunnoksen poissulkemiseen perustuva valinta voi kaventaa mäyräkoirien perimää haitallisesti.

Mäyräkoirien selkäseulonnan hyöty edellyttää, että kuvauksia tehdään kattavasti myös jalostukseen aiotuille koirille.

Tärkeää koiranomistajalle

Kotihoidossa rakon toiminta ansaitsee oman seurannan: virtsaamista voi esiintyä, vaikka rakon normaali toiminta ei olisi palautunut.

Rakon riittävä tyhjeneminen voidaan tarkistaa tunnustelemalla tai ultraäänellä.

Liikkumattomalle koiralle pehmeä, hyvin pehmustettu makuualusta vähentää painehaavojen syntymistä.

Virtsankarkailu voi ärsyttää ihoa ja altistaa virtsatieinfektioille.

Hermovaurioon liittyvä pistely voi aiheuttaa ihon tai raajojen vahingoittamista itse.

Pyydä rakon tyhjennyksen ja kotiharjoitusten käytännön opastus ennen kotiutumista. Kirjaa liikkumisen muutokset, virtsaaminen ja kipukäytös hoitavan eläinlääkärin kanssa sovittua seurantaa varten. Kiputunnon arvio kuuluu eläinlääkärille; älä kokeile sitä itse puristamalla varpaita.

Tarvittaessa rakkoa avustetaan tyhjenemään 3–4 kertaa päivässä, mutta menetelmä ja sopiva rytmi opetetaan koirakohtaisesti.

Rakon toiminta voi jäädä tavallista heikommaksi vielä 6 viikkoa liikkumiskyvyn palautumisen jälkeenkin.

Usein kysyttyä

Voiko välilevytyrä parantua ilman leikkausta?

Kyllä, kävelevä ja lievästi oireileva koira voidaan usein hoitaa liikkumisen rajoituksella ja kipulääkityksellä. Jos hermostolliset oireet etenevät tai kipu jatkuu asianmukaisesta hoidosta huolimatta, leikkausta harkitaan. Toipuminen lääkkeellisellä hoidolla kestää tavallisesti kauemmin kuin leikkauksen jälkeen.

Tarkoittaako takajalan vetäminen pois, että kiputunto on säilynyt?

Ei välttämättä: vetäytyminen voi olla refleksi, vaikka koira ei tietoisesti tuntisi kipua. Syvän kiputunnon tutkiminen kuuluu eläinlääkärille. Kotona koiran varpaita ei pidä puristaa tutkimuksen jäljittelemiseksi; kävelyn tai virtsaamisen heikkeneminen riittää syyksi hakeutua arvioon.

Onko leikkaus turha, jos halvaus on kestänyt yli vuorokauden?

Ei automaattisesti: osa koirista on palautunut käveleviksi, vaikka syvä kiputunto oli puuttunut viikon tai pidempään ennen leikkausta. Vaikeat hermostolliset puutokset puoltavat silti mahdollisimman varhaista leikkaushoitoa. Ennusteen arvioinnissa kiputunnon säilyminen on keskeinen tutkimuslöydös.

Näkyykö välilevytyrä tavallisessa röntgenkuvassa?

Röntgenkuva voi näyttää esimerkiksi kalkkeutunutta välilevymateriaalia. Varma tyrädiagnoosi edellyttää kuitenkin magneetti-, tietokone- tai varjoainekuvausta, sillä tavallisen röntgenkuvan tarkkuus ei riitä siihen. Jalostusseulonnan kalkkeumamäärä kuvaa rappeumaa, ei suoraan akuuttia oiretta. Tutkimus valitaan koiran oireiden ja vaurion sijainnin mukaan.

Saako koira lenkkeillä heti, kun kipu helpottaa?

Kivun lievittyminen ei poista liikkumisrajoituksen tarvetta, sillä lisääntynyt aktiivisuus voi pahentaa selkäydinpuristusta. Akuutissa rinta-lannerangan tyrässä suositellaan vähintään 4 viikon rajoitusta, johon sovitetaan tarpeilla käynti ja erikseen ohjatut kuntoutusharjoitukset. Vapaana liikkuminen, portaat ja huonekaluille hyppiminen on rajattu pois lepoajalta.