Virustaudit ovat erityisen vaarallisia rokottamattomille pennuille: jotkin niistä aiheuttavat vakavan nestehukan 1–3 vuorokaudessa. Alla ovat tärkeimmät taudit ja oireet, joiden perusteella niitä voi epäillä. Diagnoosin tekee vain eläinlääkäri, yleensä pikatestillä tai PCR-tutkimuksella.
Kissat
- Kissarutto (panleukopenia) – kissan parvovirus. Korkea kuume, sitten oksentelu, ripuli, syömättömyys ja voimakas heikkous; veressä vähän valkosoluja.
- Kissan nuha (rinotrakeiitti) – kissan herpesvirus (FHV-1). Aivastelu, nenävuoto, sidekalvotulehdus, joskus sarveiskalvon haavaumat.
- Calicivirus – FCV. Haavaumat kielessä ja kitalaessa, kuolaaminen, nuha, joskus ontuminen.
- Tarttuva vatsakalvontulehdus (FIP) – muuntunut kissan koronavirus. Useimmiten nuorilla kissoilla: pitkittynyt kuume, laihtuminen, vatsan turpoaminen (nestettä), joskus neurologisia oireita.
- Kissan leukemia (FeLV) ja immuunikato (FIV) – retrovirukset. Voivat olla pitkään oireettomia; myöhemmin toistuvia infektioita, anemiaa, ientulehdusta, lymfoomaa.
Koirat
- Parvovirus – koiran parvovirus (CPV-2). Väsymys, syömättömyys, sitten toistuva oksentelu ja verinen ripuli – tauti vaurioittaa suolistoa, ei hengitysteitä.
- Penikkatauti – CDV. Kuume, märkäinen silmä- ja nenävuoto, yskä, sitten ripuli ja myöhemmin kouristukset ja lihasnykäykset.
- Tarttuva maksatulehdus (HCC) – adenovirus tyyppi 1. Kuume, vatsakipu, oksentelu, joskus samentunut sarveiskalvo (”sininen silmä”).
- Kennelyskä – parainfluenssa, adenovirus tyyppi 2 ja myös bakteeri Bordetella. Kuiva, ”haukkuva” yskä muiden koirien tapaamisen jälkeen.
- Raivotauti – raivotautivirus. Käytöksen muutos, kuolaaminen, nielemisvaikeudet, halvaukset; kuolemaan johtava eläimille ja ihmisille. Suomi on vapaa maaeläinten raivotaudista, mutta tartunta voi tulla tuontieläinten mukana, ja lepakoissa raivotautia esiintyy harvoin.
Leptospiroosi on vaarallinen koiran tauti, mutta sen aiheuttavat bakteerit, ei virus. Oireita: kuume, oksentelu, jano tai päinvastoin vähäinen virtsaneritys, keltaisuus.
Yhteiset varhaiset oireet
- ruumiinlämpö yli 39,5 °C;
- väsymys ja syömättömyys yli vuorokauden;
- oksentelu ja ripuli, etenkin verinen;
- silmä- ja nenävuoto, yskä, suun haavaumat;
- pennuilla mikä tahansa voinnin huononeminen muutamassa tunnissa.
Mitä tehdä
- Eristä sairas eläin muista, pese kädet ja puhdista kupit ja hiekkalaatikko.
- Soita heti klinikalle ja kerro epäilystä tarttuvasta taudista – sinut voidaan ottaa vastaan eri sisäänkäynnin kautta, jotta muut potilaat eivät sairastu.
- Älä anna ihmisten lääkkeitä tai ”viruslääkkeitä” ilman määräystä.
Miten hoidetaan
Useimpiin koirien ja kissojen virustauteihin ei ole täsmälääkettä: hoito on tukihoitoa – nesteytys, pahoinvointilääkkeet, kipulääkitys, ravitsemus ja antibiootit, jos mukaan tulee bakteeri-infektio. Poikkeuksia ovat viruslääkkeet kissan herpesvirukseen (eläinlääkärin määräyksestä) ja FIP:iin (GS-441524- tai remdesiviirivalmisteet – vain eläinlääkärin valvonnassa; saatavuus vaihtelee maittain).
Ennaltaehkäisy
Tärkein suoja on rokotukset ohjelman mukaan (katso rokotuksia käsittelevä artikkeli), 2–3 viikon karanteeni uusille eläimille ja FeLV/FIV-testi uusille kissoille.
Lähteet
- WSAVA Guidelines for the Vaccination of Dogs and Cats, 2024.
- Greene C. E., Sykes J. E. Infectious Diseases of the Dog and Cat.
- ABCD – European Advisory Board on Cat Diseases: FPV-, FHV-1-, FCV- ja FIP-suositukset.
Tassusen toimitus